Petri Böckerman, Mika Kortelainen, Henri Salokangas, Maria Vaalavuo
{"title":"Syövän vaikutukset puolison tuloihin ja työllisyyteen","authors":"Petri Böckerman, Mika Kortelainen, Henri Salokangas, Maria Vaalavuo","doi":"10.23990/sa.122525","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Vakavat sairaudet aiheuttavat merkittäviä taloudellisten resurssien menetyksiä perheissä. Tutkimuksessa tarkastelemme puolison syöpädiagnoosin vaikutuksia terveen puolison työmarkkinalopputulemiin. Tämän lisäksi tarkastellaan perheen kokonaistulojen kehitystä. Vaikutuksia tarkastellaan erikseen nais- ja miespuolisoille. Tutkimuksen analyyseissä käytetään hyväksi koko Suomen väestön kattavia Tilastokeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämiä rekisteriaineistoja, joiden avulla voidaan tunnistaa syöpädiagnoosit ja puolisot. Havaitsemme, että syövän heijastusvaikutukset puolison työllisyyteen riippuvat iästä ja sukupuolesta. Eläkeiän lähestyessä syöpädiagnoosi johtaa naispuolisten puolisoiden työllisyyden todennäköisyyden ja ansiotulojen pieneen kasvuun, kun taas miesten tapauksessa vaikutus on päinvastainen. Nuoremmissa ikäluokissa emme kuitenkaan havaitse vastaavanlaisia vaikutuksia. Tuloksia selittänee se, että miehet ovat olleet naisia useammin kokopäiväisessä työssä ennen puolison sairastumista syöpään, joten työn tarjonnan lisääminen on vaikeampaa. Lisäksi koska miesten syövät päättyvät naisia useammin kuolemaan, syövän taloudelliset heijastusvaikutukset puolisolle ovat naisille suurempia. Tämä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että puolison sairastuttua syöpään naiset lykkäävät eläköitymistään, kun taas miehet eivät. Tulokset osoittavat myös sen, että kotitalouksien kokonaistulot supistuvat vähemmän kuin ansiotulot. Tulonsiirrot tasoittavat tulosten perusteella siis merkittävästi vakavien sairauksien aiheuttamia tuloriskejä. Tutkimuksemme osoittaa, että vakavat sairaudet muovaavat kokonaisuudessaan varsin vähän suomalaisten perheiden työn tarjontaa koskevia päätöksiä ja työuria. Näiden vaikutusten parempi huomioiminen terveys- ja sosiaalipolitiikassa edesauttaa kuitenkin tulonsiirtojen optimaalista mitoitusta ja tuloriskien tasaamista. Tutkimuksemme osoittaa, että tulonsiirrot ylläpitävät Suomessa perheiden taloudellista vakautta sairaussokkien yllättäessä.","PeriodicalId":256380,"journal":{"name":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","volume":"95 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2023-09-27","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.23990/sa.122525","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Abstract
Vakavat sairaudet aiheuttavat merkittäviä taloudellisten resurssien menetyksiä perheissä. Tutkimuksessa tarkastelemme puolison syöpädiagnoosin vaikutuksia terveen puolison työmarkkinalopputulemiin. Tämän lisäksi tarkastellaan perheen kokonaistulojen kehitystä. Vaikutuksia tarkastellaan erikseen nais- ja miespuolisoille. Tutkimuksen analyyseissä käytetään hyväksi koko Suomen väestön kattavia Tilastokeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämiä rekisteriaineistoja, joiden avulla voidaan tunnistaa syöpädiagnoosit ja puolisot. Havaitsemme, että syövän heijastusvaikutukset puolison työllisyyteen riippuvat iästä ja sukupuolesta. Eläkeiän lähestyessä syöpädiagnoosi johtaa naispuolisten puolisoiden työllisyyden todennäköisyyden ja ansiotulojen pieneen kasvuun, kun taas miesten tapauksessa vaikutus on päinvastainen. Nuoremmissa ikäluokissa emme kuitenkaan havaitse vastaavanlaisia vaikutuksia. Tuloksia selittänee se, että miehet ovat olleet naisia useammin kokopäiväisessä työssä ennen puolison sairastumista syöpään, joten työn tarjonnan lisääminen on vaikeampaa. Lisäksi koska miesten syövät päättyvät naisia useammin kuolemaan, syövän taloudelliset heijastusvaikutukset puolisolle ovat naisille suurempia. Tämä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että puolison sairastuttua syöpään naiset lykkäävät eläköitymistään, kun taas miehet eivät. Tulokset osoittavat myös sen, että kotitalouksien kokonaistulot supistuvat vähemmän kuin ansiotulot. Tulonsiirrot tasoittavat tulosten perusteella siis merkittävästi vakavien sairauksien aiheuttamia tuloriskejä. Tutkimuksemme osoittaa, että vakavat sairaudet muovaavat kokonaisuudessaan varsin vähän suomalaisten perheiden työn tarjontaa koskevia päätöksiä ja työuria. Näiden vaikutusten parempi huomioiminen terveys- ja sosiaalipolitiikassa edesauttaa kuitenkin tulonsiirtojen optimaalista mitoitusta ja tuloriskien tasaamista. Tutkimuksemme osoittaa, että tulonsiirrot ylläpitävät Suomessa perheiden taloudellista vakautta sairaussokkien yllättäessä.
重病会给家庭带来巨大的经济资源损失。在本研究中,我们考察了配偶癌症诊断对健康配偶劳动力市场结果的影响。此外,我们还研究了家庭总收入的变化情况。对女性和男性配偶的影响分别进行了研究。本研究的分析使用了芬兰统计局和国家卫生与福利研究所(National Institute for Health and Welfare)保存的、涵盖芬兰全部人口的登记数据,这些数据可以识别癌症诊断和配偶。我们发现,癌症对配偶就业的溢出效应取决于年龄和性别。随着退休年龄的临近,癌症诊断会导致女性配偶的就业概率和收入略有增加,而男性的影响则恰恰相反。然而,我们在较年轻的年龄组中没有观察到类似的影响。出现这些结果的原因可能是,男性比女性更有可能在其配偶罹患癌症之前一直从事全职工作,这使得增加工作供应变得更加困难。此外,由于男性癌症患者比女性癌症患者更有可能死亡,因此癌症对配偶的经济溢出效应对女性而言更大。这可能是配偶患癌时,女性推迟退休而男性不推迟退休的原因。结果还显示,家庭总收入的下降幅度小于收入的下降幅度。因此,研究结果表明,收入转移大大抵消了与重病相关的收入风险。我们的研究表明,总体而言,重病对芬兰家庭的劳动力供给决策和职业生涯的影响相对较小。然而,在卫生和社会政策中更好地考虑这些影响,将有助于优化转移支付设计和收入风险均衡化。我们的研究表明,芬兰的收入转移支付能够在面临健康冲击时维持家庭的财务稳定。