Kulttuuritaistelu muistin hegemoniasta Unkarissa ja Puolassa

Abstract

Puolassa ja Unkarissa vallan tiukan keskittäminen on johtanut uuden järjestelmän ideologisen pohjan luomiseen, joka nojaa kansalliskonservatiivisin arvoihin. Pyrkimyksenä on luoda poliittista valtakautta ylittävä uusi aikakausi. Isku liberaaliälymystön kulttuurielämän yliedustusta vastaan on siten nähty välttämättömänä. Menneillään olevassa kulttuuritaistelussa historiatulkinnalla on keskeinen asema, koska se luotsaa identiteetin kokonaisvaltaista uudelleen rakentamisprojektia. Artikkeli pohtii kahta, uuden ideologian lippulaivainstituutioita, joiden ympärillä käyty debatti ilmentää EU-kriittisyyden ja kotimaisen valtataistelun yhteen kietoutumista. Puolan Kansallisen muistin instituutti on yhtäältä tutkimuslaitos, toisaalta se täyttää oikeuskomission tehtävät. Unkarin Keskisen ja itäisen Euroopan historian ja yhteiskunnan tutkimuksen säätiö puolestaan hallinnoi joukon muita menneisyyden hallintaan liittyviä instituutteja. Molemmat instituutit perustettiin poliittisin tarkoitusperin ja ne ovat vaikuttaneet keskeisesti maidensa institutionaaliseen kehitykseen. Lisäksi ne ovat monialalaitoksia, eli operoivat tutkimuksen, opetuksen ja kansansivistyksen saroilla sekä johtavat museoita. Artikkelissa esitetään, että nämä instituutiot eivät tarjoa vain kurkistusaukkoa kulttuuri-taisteluun, vaan ne ovat avaintekijöitä, joita ilman valta ei pärjäisi. Laitokset tuottavat välttämätöntä tietoainesta, josta muodostuu arvohegemonian luomisen rakennuspalikoita, ja niillä on organisatorinen osaaminen ja resurssit, joilla viestiä levitetään laajalti yhteiskunnassa. Kulttuuritaistelua analysoidaan historiallisen institutionalismin viitekehyksessä, joka korostaa toimijuuden, rakenteen ja ajallisen kontekstin vuorovaikutusta. Asiasanat: kulttuuritaistelu, arvohegemonia, historiallinen institutionalismi, muistin tutkimuslaitokset, historiapolitiikka, Puola ja Unkari