{"title":"混合公式、平面变形和三节点三角形元素","authors":"Jouni Freund, E-M. Salonen","doi":"10.23998/rm.136079","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Artikkelissa tarkastellaan sekaformulaation ja elementtimenetelmän soveltamista tasomuodonmuutostapauksessa Galerkin-pienimmän neliön keinoa käyttäen. Täysin kokoonpuristumattoman aineen lisäksi käsitellään erityisesti myös yleistä kokoonpuristuvaa tapausta. Ainemallina on isotrooppinen Hooken laki. Numeerisissa sovelluksissa käytetään kolmisolmuista kolmioelementtiä. Suoritetaan vertailua puhtaalla siirtymäformulaatiolla saatuihin tuloksiin. Sensitointiparametrin arvon määritystapa kuvataan.","PeriodicalId":52331,"journal":{"name":"Rakenteiden Mekaniikka","volume":" 14","pages":""},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":"{\"title\":\"Sekaformulaatio, tasomuodonmuutostila ja kolmisolmuinen kolmioelementti\",\"authors\":\"Jouni Freund, E-M. Salonen\",\"doi\":\"10.23998/rm.136079\",\"DOIUrl\":null,\"url\":null,\"abstract\":\"Artikkelissa tarkastellaan sekaformulaation ja elementtimenetelmän soveltamista tasomuodonmuutostapauksessa Galerkin-pienimmän neliön keinoa käyttäen. Täysin kokoonpuristumattoman aineen lisäksi käsitellään erityisesti myös yleistä kokoonpuristuvaa tapausta. Ainemallina on isotrooppinen Hooken laki. Numeerisissa sovelluksissa käytetään kolmisolmuista kolmioelementtiä. Suoritetaan vertailua puhtaalla siirtymäformulaatiolla saatuihin tuloksiin. Sensitointiparametrin arvon määritystapa kuvataan.\",\"PeriodicalId\":52331,\"journal\":{\"name\":\"Rakenteiden Mekaniikka\",\"volume\":\" 14\",\"pages\":\"\"},\"PeriodicalIF\":0.0000,\"publicationDate\":\"2023-12-29\",\"publicationTypes\":\"Journal Article\",\"fieldsOfStudy\":null,\"isOpenAccess\":false,\"openAccessPdf\":\"\",\"citationCount\":\"0\",\"resultStr\":null,\"platform\":\"Semanticscholar\",\"paperid\":null,\"PeriodicalName\":\"Rakenteiden Mekaniikka\",\"FirstCategoryId\":\"1085\",\"ListUrlMain\":\"https://doi.org/10.23998/rm.136079\",\"RegionNum\":0,\"RegionCategory\":null,\"ArticlePicture\":[],\"TitleCN\":null,\"AbstractTextCN\":null,\"PMCID\":null,\"EPubDate\":\"\",\"PubModel\":\"\",\"JCR\":\"Q4\",\"JCRName\":\"Engineering\",\"Score\":null,\"Total\":0}","platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Rakenteiden Mekaniikka","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.23998/rm.136079","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"Q4","JCRName":"Engineering","Score":null,"Total":0}
Sekaformulaatio, tasomuodonmuutostila ja kolmisolmuinen kolmioelementti
Artikkelissa tarkastellaan sekaformulaation ja elementtimenetelmän soveltamista tasomuodonmuutostapauksessa Galerkin-pienimmän neliön keinoa käyttäen. Täysin kokoonpuristumattoman aineen lisäksi käsitellään erityisesti myös yleistä kokoonpuristuvaa tapausta. Ainemallina on isotrooppinen Hooken laki. Numeerisissa sovelluksissa käytetään kolmisolmuista kolmioelementtiä. Suoritetaan vertailua puhtaalla siirtymäformulaatiolla saatuihin tuloksiin. Sensitointiparametrin arvon määritystapa kuvataan.