Potilastietojärjestelmiin liitetyt erikoisalakohtaiset erillisjärjestelmät julkisessa erikoissairaanhoidossa 2014–2020

Heini Kenkimäki, Ninni Keränen, Jari Haverinen, Jarmo Reponen
{"title":"Potilastietojärjestelmiin liitetyt erikoisalakohtaiset erillisjärjestelmät julkisessa erikoissairaanhoidossa 2014–2020","authors":"Heini Kenkimäki, Ninni Keränen, Jari Haverinen, Jarmo Reponen","doi":"10.23996/fjhw.107667","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Terveydenhuollossa on käytössä useita erilaisia tietojärjestelmiä. Niistä keskeisimpänä voidaan mainita potilastietojärjestelmät, joita käytetään niin potilaiden hoitotietojen kirjaamiseen kuin palvelujen ja toimenpiteiden ajanvaraamiseenkin. Terveydenhuollon tietojärjestelmiin kuuluvat oleellisina myös erillisjärjestelmät, jotka ovat erityistä toimintaprosessia tai erikoisalaa varten hankittuja järjestelmiä. Erillisjärjestelmiä on Suomessa eri lähteiden ja määritelmien mukaan kymmenistä jopa tuhansiin, ja erilaisten tietojärjestelmien suuri määrä ja pirstaloitunut tietojärjestelmäkokonaisuus haittaavat muun muassa kliinisen työn sujuvuutta.\nTämän tutkimuksen tavoitteena oli saada käsitys erillisjärjestelmien tuotemerkkien ja käytön tämänhetkisestä tilanteesta julkisessa erikoissairaanhoidossa sekä selvittää erillisjärjestelmien integraatioaste eli missä määrin ne ovat käytettävissä ydinpotilastietojärjestelmän kautta. Lisäksi tarkoituksena oli tehdä ajallista vertailua pyrkimyksenä muodostaa kuva siitä, mihin suuntaan erillisjärjestelmien käytössä ollaan menty ja mihin suuntaan mahdollisesti ollaan menossa. Tutkimus toteutettiin analysoimalla vuonna 2020 kerättyä terveydenhuollon organisaatiokyselyn osa-aineistoa sekä vertailemalla sitä vuoden 2017 ja 2014 aineistoihin vastaavilta osin.\nTutkimuksen perusteella erillisjärjestelmien integraatioaste on kasvanut vuodesta 2017 ja voidaan olettaa, että sen suunta on vastaisuudessakin samanlainen. Kolmen viimeisimmän kyselyn aikana erillisjärjestelmien käyttö eri erikoisaloilla on kaikkiaan yleistynyt sairaanhoitopiirien keskuudessa, ja käytössä olevien tuotemerkkien määrä on niin ikään pääasiassa lisääntynyt. Niiden osalta valtakunnalliset uudistukset ja hankkeet terveydenhuollossa saattavat kuitenkin muuttaa kehityksen suunnan jatkossa. Tulosten perusteella erikoisalakohtaisten erillisjärjestelmien käytön yleisyys sairaanhoitopiireissä ei kulje käsi kädessä tuotemerkkien määrän tai integraatioasteen kanssa, ja erikoisalojen välillä oli havaittavissa isojakin eroja näiden muuttujien osalta. Erillisjärjestelmien runsaasta määrästä voidaan päätellä, että erikoisalakohtaisten järjestelmien kliininen tarve on yhä olemassa. Laaja järjestelmäkirjo aiheuttaa kuitenkin haasteita, mikä ilmeni ristiriitaisissa vastauksissa koskien erityisesti integraatioastetta.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"133 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2021-10-25","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"3","resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.23996/fjhw.107667","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}
引用次数: 3

Abstract

Terveydenhuollossa on käytössä useita erilaisia tietojärjestelmiä. Niistä keskeisimpänä voidaan mainita potilastietojärjestelmät, joita käytetään niin potilaiden hoitotietojen kirjaamiseen kuin palvelujen ja toimenpiteiden ajanvaraamiseenkin. Terveydenhuollon tietojärjestelmiin kuuluvat oleellisina myös erillisjärjestelmät, jotka ovat erityistä toimintaprosessia tai erikoisalaa varten hankittuja järjestelmiä. Erillisjärjestelmiä on Suomessa eri lähteiden ja määritelmien mukaan kymmenistä jopa tuhansiin, ja erilaisten tietojärjestelmien suuri määrä ja pirstaloitunut tietojärjestelmäkokonaisuus haittaavat muun muassa kliinisen työn sujuvuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada käsitys erillisjärjestelmien tuotemerkkien ja käytön tämänhetkisestä tilanteesta julkisessa erikoissairaanhoidossa sekä selvittää erillisjärjestelmien integraatioaste eli missä määrin ne ovat käytettävissä ydinpotilastietojärjestelmän kautta. Lisäksi tarkoituksena oli tehdä ajallista vertailua pyrkimyksenä muodostaa kuva siitä, mihin suuntaan erillisjärjestelmien käytössä ollaan menty ja mihin suuntaan mahdollisesti ollaan menossa. Tutkimus toteutettiin analysoimalla vuonna 2020 kerättyä terveydenhuollon organisaatiokyselyn osa-aineistoa sekä vertailemalla sitä vuoden 2017 ja 2014 aineistoihin vastaavilta osin. Tutkimuksen perusteella erillisjärjestelmien integraatioaste on kasvanut vuodesta 2017 ja voidaan olettaa, että sen suunta on vastaisuudessakin samanlainen. Kolmen viimeisimmän kyselyn aikana erillisjärjestelmien käyttö eri erikoisaloilla on kaikkiaan yleistynyt sairaanhoitopiirien keskuudessa, ja käytössä olevien tuotemerkkien määrä on niin ikään pääasiassa lisääntynyt. Niiden osalta valtakunnalliset uudistukset ja hankkeet terveydenhuollossa saattavat kuitenkin muuttaa kehityksen suunnan jatkossa. Tulosten perusteella erikoisalakohtaisten erillisjärjestelmien käytön yleisyys sairaanhoitopiireissä ei kulje käsi kädessä tuotemerkkien määrän tai integraatioasteen kanssa, ja erikoisalojen välillä oli havaittavissa isojakin eroja näiden muuttujien osalta. Erillisjärjestelmien runsaasta määrästä voidaan päätellä, että erikoisalakohtaisten järjestelmien kliininen tarve on yhä olemassa. Laaja järjestelmäkirjo aiheuttaa kuitenkin haasteita, mikä ilmeni ristiriitaisissa vastauksissa koskien erityisesti integraatioastetta.
查看原文
分享 分享
微信好友 朋友圈 QQ好友 复制链接
本刊更多论文
求助全文
约1分钟内获得全文 去求助
来源期刊
自引率
0.00%
发文量
0
期刊最新文献
Käyttöönoton ajankohdan sekä osaamiseen ja koulutukseen liittyvien tekijöiden yhteys sairaanhoitajien antamaan arvioon asiakas- tai potilastietojärjestelmästä Balancing stakeholder interests and paradoxes in health data sharing within health ecosystems Co-creating a service ecosystem for supporting digitalization in health and welfare Telephone consultation as a sustainable method of service delivery in occupational medicine: results of a qualitative study DIGIDIA-project: Experiences of video-enabled receptions for prevention of type 2 diabetes
×
引用
GB/T 7714-2015
复制
MLA
复制
APA
复制
导出至
BibTeX EndNote RefMan NoteFirst NoteExpress
×
×
提示
您的信息不完整,为了账户安全,请先补充。
现在去补充
×
提示
您因"违规操作"
具体请查看互助需知
我知道了
×
提示
现在去查看 取消
×
提示
确定
0
微信
客服QQ
Book学术公众号 扫码关注我们
反馈
×
意见反馈
请填写您的意见或建议
请填写您的手机或邮箱
已复制链接
已复制链接
快去分享给好友吧!
我知道了
×
扫码分享
扫码分享
Book学术官方微信
Book学术文献互助
Book学术文献互助群
群 号:481959085
Book学术
文献互助 智能选刊 最新文献 互助须知 联系我们:info@booksci.cn
Book学术提供免费学术资源搜索服务,方便国内外学者检索中英文文献。致力于提供最便捷和优质的服务体验。
Copyright © 2023 Book学术 All rights reserved.
ghs 京公网安备 11010802042870号 京ICP备2023020795号-1