Käyttöönoton ajankohdan sekä osaamiseen ja koulutukseen liittyvien tekijöiden yhteys sairaanhoitajien antamaan arvioon asiakas- tai potilastietojärjestelmästä
Maiju Kyytsönen, Anu Kaihlanen, Ulla-Mari Kinnunen, Kaija Saranto, T. Vehko
{"title":"Käyttöönoton ajankohdan sekä osaamiseen ja koulutukseen liittyvien tekijöiden yhteys sairaanhoitajien antamaan arvioon asiakas- tai potilastietojärjestelmästä","authors":"Maiju Kyytsönen, Anu Kaihlanen, Ulla-Mari Kinnunen, Kaija Saranto, T. Vehko","doi":"10.23996/fjhw.137700","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat olleet muutospaineiden alla, mikä jatkuu hyvinvointialueiden otettua vastuun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Loppukäyttäjien näkökulmasta päätös muuttaa käytössä olevaa pääasiallista asiakas- tai potilastietojärjestelmää on suuri, joten uusien järjestelmien käyttöönotot on syytä organisaatioissa toteuttaa huolellisesti.\nTässä tutkimuksessa keskityttiin sairaanhoitajien arvioon asiakas- ja potilastietojärjestelmästä uuden järjestelmän käyttöönoton näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli logistisen regressioanalyysin keinoin selvittää, mitkä tausta-, osaamis- ja koulutustekijät ovat yhteydessä sairaanhoitajien hyvään arvioon asiakas- ja potilastietojärjestelmästä ja vaikuttaako käyttöönoton ajankohta mahdollisiin havaittuihin yhteyksiin. Aineistona käytettiin Tietojärjestelmäkysely sairaanhoitajille -tutkimukseen keväällä 2023 saatuja vastauksia 18–65-vuotiailta sairaanhoitajilta.\nTaustatekijöistä työskentely sosiaali- ja terveyskeskuksen vuodeosastolla, kotisairaanhoidossa tai kotisairaalassa ja asumispalveluissa olivat yhteydessä hyvään arvosanaan asiakas- ja potilastietojärjestelmälle. Osaamis- ja koulutustekijöiden osalta sairaanhoitajat, jotka arvioivat kokeneisuutensa asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttäjänä olevan vielä puutteellinen tai joilla oli puutteita kirjaamisosaamisessa, antoivat harvemmin hyvän arvosanan. Harvemmin hyvän arvosanan antoivat myös sairaanhoitajat, jotka kokivat, ettei kollegoiden tuki edistä järjestelmien käytön osaamista. Asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönoton ajankohta vaikutti sairaanhoitajien arvioon heidän pääasiallisesti käyttämästään asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Kun käyttöönotto oli tapahtunut 12 kuukauden sisällä verrattuna siihen, että käyttöönotosta oli vähintään vuosi, korostuivat työskentely-ympäristön, kokeneisuuden järjestelmien käyttäjänä ja jatkuvan koulutuksen merkitys.\nJatkuvan koulutuksen järjestämistä voidaan siis pitää suositeltavana, jotta asiakas- ja potilastietojärjestelmät voidaan valjastaa tukemaan sairaanhoitajien työtä ja sitä myöten asiakkaiden hyvää hoitoa. Käyttöönoton jälkeen on myös syytä seurata sairaanhoitajien itsearvioitua osaamista asiakas- ja potilastietojärjestelmiin kirjaamisessa ja yleisesti niiden käyttäjänä.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"9 10","pages":""},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2024-04-11","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.23996/fjhw.137700","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Abstract
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat olleet muutospaineiden alla, mikä jatkuu hyvinvointialueiden otettua vastuun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Loppukäyttäjien näkökulmasta päätös muuttaa käytössä olevaa pääasiallista asiakas- tai potilastietojärjestelmää on suuri, joten uusien järjestelmien käyttöönotot on syytä organisaatioissa toteuttaa huolellisesti.
Tässä tutkimuksessa keskityttiin sairaanhoitajien arvioon asiakas- ja potilastietojärjestelmästä uuden järjestelmän käyttöönoton näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli logistisen regressioanalyysin keinoin selvittää, mitkä tausta-, osaamis- ja koulutustekijät ovat yhteydessä sairaanhoitajien hyvään arvioon asiakas- ja potilastietojärjestelmästä ja vaikuttaako käyttöönoton ajankohta mahdollisiin havaittuihin yhteyksiin. Aineistona käytettiin Tietojärjestelmäkysely sairaanhoitajille -tutkimukseen keväällä 2023 saatuja vastauksia 18–65-vuotiailta sairaanhoitajilta.
Taustatekijöistä työskentely sosiaali- ja terveyskeskuksen vuodeosastolla, kotisairaanhoidossa tai kotisairaalassa ja asumispalveluissa olivat yhteydessä hyvään arvosanaan asiakas- ja potilastietojärjestelmälle. Osaamis- ja koulutustekijöiden osalta sairaanhoitajat, jotka arvioivat kokeneisuutensa asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttäjänä olevan vielä puutteellinen tai joilla oli puutteita kirjaamisosaamisessa, antoivat harvemmin hyvän arvosanan. Harvemmin hyvän arvosanan antoivat myös sairaanhoitajat, jotka kokivat, ettei kollegoiden tuki edistä järjestelmien käytön osaamista. Asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönoton ajankohta vaikutti sairaanhoitajien arvioon heidän pääasiallisesti käyttämästään asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Kun käyttöönotto oli tapahtunut 12 kuukauden sisällä verrattuna siihen, että käyttöönotosta oli vähintään vuosi, korostuivat työskentely-ympäristön, kokeneisuuden järjestelmien käyttäjänä ja jatkuvan koulutuksen merkitys.
Jatkuvan koulutuksen järjestämistä voidaan siis pitää suositeltavana, jotta asiakas- ja potilastietojärjestelmät voidaan valjastaa tukemaan sairaanhoitajien työtä ja sitä myöten asiakkaiden hyvää hoitoa. Käyttöönoton jälkeen on myös syytä seurata sairaanhoitajien itsearvioitua osaamista asiakas- ja potilastietojärjestelmiin kirjaamisessa ja yleisesti niiden käyttäjänä.