Vieraiden kielten aineenopettajaopiskelijoiden sähköposteja tulevaisuudesta: tarkastelussa teknologiset oppimisympäristöt

Abstract

Jo vuosia on teoreettisesti pohdittu, miten teknologian vaikutukset muuttaisivat tulevaisuuden oppimista (ks. esim. Kessler, 2018). Covid-19-pandemian myötä vuonna 2020 tulevaisuuden ihanteista ja peloista tuli yhtäkkiä nykypäivää ja teoreettiset ajatukset vaihtuivat todellisuudeksi. Tätä taustaa vasten tutkimme vieraiden kielten aineenopettajaopiskelijoiden (N=37) käsityksiä tulevaisuuden oppimisympäristöistä. Opiskelijoiden tehtävänä oli lähettää sähköpostia tulevaisuudesta (Hänninen ym., 2021) ja kertoa kielten opettajan arjesta vuonna 2040. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin ja NVivo-ohjelman avulla. Tulokset osoittavat, että osallistujien asenteet teknologiaa kohtaan vaihtelivat myönteisen, kielteisen ja neutraalin välillä. Opettajaopiskelijat yhdistivät oppimisympäristöihin teknologian tarjoamia uusia opetusmenetelmiä sekä niiden mukanaan tuomaa joustavuutta ja monialaista yhteistyötä. Osallistujat pitivät teknologiaa myös tekijänä, joka lisää osallisuutta etäopetuksen ja osallistavien menetelmien avulla. Abstract For years, researchers have been considering how the impact of technology would change future learning (see e.g. Kessler, 2018). In 2020, with the Covid-19 pandemic, the ideals and fears of the future suddenly became the present and theoretical ideas became reality. The aim of this study is to explore future language teachers’ (n=37) perceptions of future learning environments. The participants were asked to send an email from the future (Hänninen et al., 2021) in which they describe the everyday life of a language teacher in 2040. We analysed the data using qualitative content analysis and NVivo software. The results show that the participants’ attitudes towards technology varied between positive, negative and neutral. They associated learning environments with new teaching methods offered by technology and the flexibility, interdisciplinary and collaboration that technology allows. The participants also saw technology as a factor for greater inclusion through distance learning and more participatory methods.