Avoimuuden kehittyminen suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Abstract

Korkeakoulujen avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintamallienmuotoutumista on viime vuosina menestyksekkäästi viitoittanut Opetusja kulttuuriministeriön (OKM) laatima Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta (Opetusja kulttuuriministeriö, 2014). Sen avulla Suomi on saatu nostettua edelläkävijäksi ja yhdeksi avoimen tieteen ja tutkimuksen johtavista maista. Tiekartta on ohjannut myös ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminnan (TKI) toimintamalleja yhä avoimempaan suuntaan. Avoimen tieteen ja tutkimuksen sijaan ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin ottaneet käyttöön termin avoin TKI-toiminta. Avoimuudella pyritään yhtäältä siihen, että tutkimusetiikan ja juridiikan asettamissa rajoissa TKI-hankkeissa käytetyt menetelmät, aineistot ja tulokset ovat kaikkien halukkaiden nähtävissä ja käytettävissä. Toisaalta tavoitteena on lisätä TKI-toiminnan laatua ja luotettavuutta sekä edistää hankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja uusien innovaatioiden syntyä (Rissanen, 2017). Avoimien toimintamallien jalkauttamisen lähtökohtana on yhteinen poliittinen tahtotila ja horisontaalinen yhteistyö. Laadittu tiekartta ei sinänsä riitä