Tutkimuksessa selvitetaan kirjan lajityypin vaikutusta paperisten kirjojen lainausmääriin Helsingin alueen (Helmet) kirjastoista vuosina 2014−2021. Neljännesvuosiaineistossa on listattu sata eniten lainattua aikuisille lukijoille tarkoitettua kirjaa. Havaintojen lukumäärä on 3000. Tilastollisena menetelmänä käytetään regressioanalyysiä, koska siten saadaan selville eri muuttujien vaikutuksia, kuten paperikirjan vähittäishinnan, lehdissä julkaistujen kritiikkien ja Finlandia-palkintojen sekä kirjailijan oman julkaisuhistorian vaikutuksia. Myös kirjoittajan kansallisuus tai asuinpaikka on otettu huomioon. Lajityyppi (genre) ei vaikuta lainausmääriin, kun muut asiaan vaikuttavat tekijät on otettu huomioon.
{"title":"Novel genre explaining borrowings from the public libraries","authors":"Seppo Suominen","doi":"10.23978/inf.127439","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.127439","url":null,"abstract":"Tutkimuksessa selvitetaan kirjan lajityypin vaikutusta paperisten kirjojen lainausmääriin Helsingin alueen (Helmet) kirjastoista vuosina 2014−2021. Neljännesvuosiaineistossa on listattu sata eniten lainattua aikuisille lukijoille tarkoitettua kirjaa. Havaintojen lukumäärä on 3000. Tilastollisena menetelmänä käytetään regressioanalyysiä, koska siten saadaan selville eri muuttujien vaikutuksia, kuten paperikirjan vähittäishinnan, lehdissä julkaistujen kritiikkien ja Finlandia-palkintojen sekä kirjailijan oman julkaisuhistorian vaikutuksia. Myös kirjoittajan kansallisuus tai asuinpaikka on otettu huomioon. Lajityyppi (genre) ei vaikuta lainausmääriin, kun muut asiaan vaikuttavat tekijät on otettu huomioon.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"13 5‐6","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-16","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138967910","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Laadullista ja määrällistä tutkimusta Kreetalla","authors":"Ari Haasio","doi":"10.23978/inf.141913","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.141913","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"20 2","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-16","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138967743","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Artikkelissa osoitamme, miksi medioidun vuorovaikutuksen perinteiset näkökulmat ovat riittämättömiä nopeasti kehittyvän viestintäteknologian ja sen käyttötapojen tarkastelussa ja pyrimme löytämään uusia näkökulmia aiheeseen. Argumentoimme, että interpersonaalisen viestinnän näkökulmasta uudessa ja arkipäiväistyvässä viestintäteknologiassa merkityksellisiksi nousevat kaksi elementtiä: kanava muuttuu paikaksi ja viestinnän suhdetason merkitys kasvaa. Uusi viestintäteknologia, kuten immersiivinen virtuaaliympäristö, hämärtää katsojan ja katsottavan rooleja tuomalla molemmat osaksi jaettua virtuaalista ympäristöä. Kohtaaminen jaetussa ympäristössä puolestaan vahvistaa osapuolten kokemusta vuorovaikutuksesta tai vuorovaikutussuhteesta toisen kanssa. Lopuksi tarkastelemme sitä, millaiset elementit nousevat merkityksellisiksi tulevaisuuden medioiduissa ja virtuaalisissa vuorovaikutuspaikoissa. Artikkeli perustuu kirjoittajien tutkimuslöydöksiin vuorovaikutuksesta immersiivisissä virtuaaliympäristöissä ja videopuheluissa.
{"title":"Yli ajan ja paikan","authors":"Venla Kuuluvainen, Ira A. Virtanen, P. Isotalus","doi":"10.23978/inf.128747","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.128747","url":null,"abstract":"Artikkelissa osoitamme, miksi medioidun vuorovaikutuksen perinteiset näkökulmat ovat riittämättömiä nopeasti kehittyvän viestintäteknologian ja sen käyttötapojen tarkastelussa ja pyrimme löytämään uusia näkökulmia aiheeseen. Argumentoimme, että interpersonaalisen viestinnän näkökulmasta uudessa ja arkipäiväistyvässä viestintäteknologiassa merkityksellisiksi nousevat kaksi elementtiä: kanava muuttuu paikaksi ja viestinnän suhdetason merkitys kasvaa. Uusi viestintäteknologia, kuten immersiivinen virtuaaliympäristö, hämärtää katsojan ja katsottavan rooleja tuomalla molemmat osaksi jaettua virtuaalista ympäristöä. Kohtaaminen jaetussa ympäristössä puolestaan vahvistaa osapuolten kokemusta vuorovaikutuksesta tai vuorovaikutussuhteesta toisen kanssa. Lopuksi tarkastelemme sitä, millaiset elementit nousevat merkityksellisiksi tulevaisuuden medioiduissa ja virtuaalisissa vuorovaikutuspaikoissa. Artikkeli perustuu kirjoittajien tutkimuslöydöksiin vuorovaikutuksesta immersiivisissä virtuaaliympäristöissä ja videopuheluissa.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"7 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-16","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138967447","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Tuhat uutta tohtoria kolmessa vuodessa","authors":"Sanna Kumpulainen","doi":"10.23978/inf.141693","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.141693","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"56 19","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-16","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138995590","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pekka Koistinen, Silvia Sommarberg, Teija Sederholm
Artikkelissamme selvitämme, millainen velvollisuus ja millaiset mahdollisuudet viranomaisilla on oikaista virheellistä tietoa. Perustelemme lisäksi, miksi virheellisen tiedon oikaiseminen on merkityksellistä viranomaistoiminnassa ja millaisia käytännön mahdollisuuksia oikaisemiseen on olemassa. Tutkimuksessamme käytämme käsitettä virheellinen tieto kuvaamaan harhaanjohtavaksi tiedoksi tarkoitettua tietoa sekä informaatiovaikuttamisen tuloksena syntynyttä tietoa. Suomessa viranomaisilla on lainsäädäntöön perustuva velvollisuus jakaa oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa, virheellisen tiedon leviämisen estämiseksi. Tutkimusaineiston perusteella viranomaisilla on haasteita tunnistaa virheellinen tieto ja muodostaa yhteinen tilannekuva informaatioympäristöstä organisaatioiden välillä. Lainsäädäntö ei Suomessa merkittävästi rajoita virheellisen tiedon levittämistä muutoin kuin lainvastaisen sisällön osalta. Siitä huolimatta virheellisen tiedon oikaiseminen on välttämätöntä viranomaisten uskottavuuden ja luottamuksen ylläpitämiseksi muuttuvassa informaatioympäristössä. Keräsimme tutkimusaineiston eri puolilla Suomea järjestetyillä turvallisuuskahviloilla. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
{"title":"Viranomaisten velvollisuus ja mahdollisuudet oikaista virheellistä tietoa","authors":"Pekka Koistinen, Silvia Sommarberg, Teija Sederholm","doi":"10.23978/inf.129129","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.129129","url":null,"abstract":"Artikkelissamme selvitämme, millainen velvollisuus ja millaiset mahdollisuudet viranomaisilla on oikaista virheellistä tietoa. Perustelemme lisäksi, miksi virheellisen tiedon oikaiseminen on merkityksellistä viranomaistoiminnassa ja millaisia käytännön mahdollisuuksia oikaisemiseen on olemassa. Tutkimuksessamme käytämme käsitettä virheellinen tieto kuvaamaan harhaanjohtavaksi tiedoksi tarkoitettua tietoa sekä informaatiovaikuttamisen tuloksena syntynyttä tietoa.\u0000Suomessa viranomaisilla on lainsäädäntöön perustuva velvollisuus jakaa oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa, virheellisen tiedon leviämisen estämiseksi. Tutkimusaineiston perusteella viranomaisilla on haasteita tunnistaa virheellinen tieto ja muodostaa yhteinen tilannekuva informaatioympäristöstä organisaatioiden välillä. Lainsäädäntö ei Suomessa merkittävästi rajoita virheellisen tiedon levittämistä muutoin kuin lainvastaisen sisällön osalta. Siitä huolimatta virheellisen tiedon oikaiseminen on välttämätöntä viranomaisten uskottavuuden ja luottamuksen ylläpitämiseksi muuttuvassa informaatioympäristössä. Keräsimme tutkimusaineiston eri puolilla Suomea järjestetyillä turvallisuuskahviloilla. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"19 21","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-14","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138972304","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
VTM Hilda Ruokolaisen informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Misinformation in Encounters: A Qualitative Study of Misinformation as a Social Phenomenon tarkastettiin 16.6.2023 Åbo Akademin yhteiskuntatieteiden, kauppatieteiden ja oikeustieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi professori Ian Ruthven (University of Strathclyde, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Kristina Eriksson-Backa (Åbo Akademi). Väitöskirja on julkaistu Åbo Akademin julkaisuarkisto Doriassa osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-12-4278-6.
{"title":"Lectio Praecursoria","authors":"Hilda Ruokolainen","doi":"10.23978/inf.131816","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.131816","url":null,"abstract":"VTM Hilda Ruokolaisen informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Misinformation in Encounters: A Qualitative Study of Misinformation as a Social Phenomenon tarkastettiin 16.6.2023 Åbo Akademin yhteiskuntatieteiden, kauppatieteiden ja oikeustieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi professori Ian Ruthven (University of Strathclyde, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Kristina Eriksson-Backa (Åbo Akademi). Väitöskirja on julkaistu Åbo Akademin julkaisuarkisto Doriassa osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-12-4278-6.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"69 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-09-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136072158","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Kansainväliset avoimen julkaisemisen linjaukset ja julistukset korostavat yhä useammin niin kutsutun timanttisen avoimen julkaisemisen mallin merkitystä ja muiden ongelmia. Samoin niissä kehotetaan tukemaan tiedeyhteistön itse omistamia voittoa tavoittelemattomia julkaisukanavia. Maailmalla on paljon kirittävää ja niin on myös Suomessa.
{"title":"Avoimen julkaisemisen timanttitrendi ja Suomi","authors":"Sami Syrjämäki","doi":"10.23978/inf.127535","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.127535","url":null,"abstract":"Kansainväliset avoimen julkaisemisen linjaukset ja julistukset korostavat yhä useammin niin kutsutun timanttisen avoimen julkaisemisen mallin merkitystä ja muiden ongelmia. Samoin niissä kehotetaan tukemaan tiedeyhteistön itse omistamia voittoa tavoittelemattomia julkaisukanavia. Maailmalla on paljon kirittävää ja niin on myös Suomessa.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"55 1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-08","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"83845439","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Tutkimuksessa selvitettiin ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden (hyvinvointi-, hius- ja kauneusala) kriittistä nettilukutaitoa. Lisäksi tarkasteltiin aikaisemman tiedon, tekstien lukemisjärjestyksen ja perustelutaitojen yhteyttä siihen, kuinka hyvin opiskelijat osasivat arvioida luotettavia (varmentaminen) ja epäluotettavia (kyseenalaistaminen) nettitekstejä sekä erottaa luotettavat tekstit epäluotettavista. Tutkimukseen osallistui 82 opiskelijaa, joista valtaosa oli 15–18-vuotiaita. Opiskelijat lukivat ja arvioivat kaksi luotettavaa ja kaksi epäluotettavaa tekstiä sokerin vaikutuksista. Opiskelijat arvioivat kirjoittajan asiantuntijuutta, tarkoitusperiä, julkaisupaikkaa ja evidenssin laatua ja perustelivat kutakin arviotaan valitsemalla yhden neljästä annetusta vaihtoehdosta. Tehtävän lopussa opiskelijoita pyydettiin asettamaan tekstit järjestykseen niiden luotettavuuden perusteella. Opiskelijoiden aikaisempaa tietoa sokerista arvioitiin oikein-väärin-väittämillä. Tulokset osoittivat, että opiskelijoiden kriittisessä nettilukutaidossa oli huomattavia eroja. Vajaa viidesosa opiskelijoista ei osannut varmentaa tai kyseenalaistaa tekstien luotettavuutta. Lähes puolet opiskelijoista valitsivat epäluotettavan tekstin kahden luotettavimman joukkoon. Mitä paremmin opiskelijat osasivat perustella luotettavuutta, sitä paremmin he osasivat varmentaa ja kyseenalaistaa luotettavuutta sekä erottaa luotettavat tekstit epäluotettavista.
{"title":"Hyvinvointi-, hius- ja kauneusalan ammatteihin opiskelevat kriittisinä nettilukijoina","authors":"Riitta Lavi, Eija Räikkönen, Carita Kiili","doi":"10.23978/inf.127183","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.127183","url":null,"abstract":"Tutkimuksessa selvitettiin ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden (hyvinvointi-, hius- ja kauneusala) kriittistä nettilukutaitoa. Lisäksi tarkasteltiin aikaisemman tiedon, tekstien lukemisjärjestyksen ja perustelutaitojen yhteyttä siihen, kuinka hyvin opiskelijat osasivat arvioida luotettavia (varmentaminen) ja epäluotettavia (kyseenalaistaminen) nettitekstejä sekä erottaa luotettavat tekstit epäluotettavista. Tutkimukseen osallistui 82 opiskelijaa, joista valtaosa oli 15–18-vuotiaita. Opiskelijat lukivat ja arvioivat kaksi luotettavaa ja kaksi epäluotettavaa tekstiä sokerin vaikutuksista. Opiskelijat arvioivat kirjoittajan asiantuntijuutta, tarkoitusperiä, julkaisupaikkaa ja evidenssin laatua ja perustelivat kutakin arviotaan valitsemalla yhden neljästä annetusta vaihtoehdosta. Tehtävän lopussa opiskelijoita pyydettiin asettamaan tekstit järjestykseen niiden luotettavuuden perusteella. Opiskelijoiden aikaisempaa tietoa sokerista arvioitiin oikein-väärin-väittämillä. Tulokset osoittivat, että opiskelijoiden kriittisessä nettilukutaidossa oli huomattavia eroja. Vajaa viidesosa opiskelijoista ei osannut varmentaa tai kyseenalaistaa tekstien luotettavuutta. Lähes puolet opiskelijoista valitsivat epäluotettavan tekstin kahden luotettavimman joukkoon. Mitä paremmin opiskelijat osasivat perustella luotettavuutta, sitä paremmin he osasivat varmentaa ja kyseenalaistaa luotettavuutta sekä erottaa luotettavat tekstit epäluotettavista.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"19 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-05-17","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"78926580","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Selvityksessä kartoitettiin kuinka yleinen Data Availability Statement (DAS) on Tampereen yliopiston tutkijoiden julkaisemissa vertaisarvioiduissa artikkeleissa (n = 2085) sekä millaista tietoa tutkimusdatasta ja sen jakamisesta saadaan DAS-ilmoitusten avulla. Data Availability Statement löytyi noin joka neljännestä artikkelista. DAS-ilmoitusten yleisyyttä ja datan avoimuutta tarkasteltiin muun muassa kustantajan kansainvälisyyden, Julkaisufoorumi-tasojen ja julkaisun avoimuuden kautta. Selvityksessä havaittiin, että avoimesti julkaistuissa artikkeleissa on suhteellisesti enemmän DAS-ilmoituksia ja avointa dataa kuin maksumuurin takana olevissa artikkeleissa. Data on tallennettu arkistojen lisäksi usein artikkelin yhteyteen. Lisäksi monet tutkijat säilyttävät dataa itse ja lupaavat jakaa sitä pyydettäessä. Tutkijan jakaessa dataa lähes aina rajoitteeksi on mainittu ”reasonable request”. Datan jakamattomuudelle yleisimpiä perusteluja ovat sensitiivinen data, lainsäädäntö ja omistajuus.
{"title":"Tutkimusdatan saatavuustiedot tieteellisissä artikkeleissa","authors":"Tomi Toikko, Kaisa Kylmälä","doi":"10.23978/inf.126098","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.126098","url":null,"abstract":"Selvityksessä kartoitettiin kuinka yleinen Data Availability Statement (DAS) on Tampereen yliopiston tutkijoiden julkaisemissa vertaisarvioiduissa artikkeleissa (n = 2085) sekä millaista tietoa tutkimusdatasta ja sen jakamisesta saadaan DAS-ilmoitusten avulla. Data Availability Statement löytyi noin joka neljännestä artikkelista. DAS-ilmoitusten yleisyyttä ja datan avoimuutta tarkasteltiin muun muassa kustantajan kansainvälisyyden, Julkaisufoorumi-tasojen ja julkaisun avoimuuden kautta. Selvityksessä havaittiin, että avoimesti julkaistuissa artikkeleissa on suhteellisesti enemmän DAS-ilmoituksia ja avointa dataa kuin maksumuurin takana olevissa artikkeleissa. Data on tallennettu arkistojen lisäksi usein artikkelin yhteyteen. Lisäksi monet tutkijat säilyttävät dataa itse ja lupaavat jakaa sitä pyydettäessä. Tutkijan jakaessa dataa lähes aina rajoitteeksi on mainittu ”reasonable request”. Datan jakamattomuudelle yleisimpiä perusteluja ovat sensitiivinen data, lainsäädäntö ja omistajuus.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"14 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-05-17","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"84415764","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
We discuss in this article the 17th Munin Conference on Scholarly Publishing which took place in Tromsø, Norway, end of 2022. The Munin Conference is an annual conference on scholarly publishing and communication, primarily revolving around open access publishing, open research data and open science. In the conference special focus was on copyright issues, including experiences on rights retention strategy, and on discussing open science infrastructures. We also reflect the flipped format-method used in the conference and the pre-workshop on publishing ethics.
{"title":"Ajankohtaista ja kiperää tiedekustantamisessa ja -julkaisemisessa","authors":"Susanna Nykyri, Markku Roinila","doi":"10.23978/inf.127635","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.127635","url":null,"abstract":"We discuss in this article the 17th Munin Conference on Scholarly Publishing which took place in Tromsø, Norway, end of 2022. The Munin Conference is an annual conference on scholarly publishing and communication, primarily revolving around open access publishing, open research data and open science. In the conference special focus was on copyright issues, including experiences on rights retention strategy, and on discussing open science infrastructures. We also reflect the flipped format-method used in the conference and the pre-workshop on publishing ethics.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"5 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-05-17","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"85063499","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：