{"title":"Vanhenemisen kotimaiset mediakuvastot","authors":"Hanna Varjakoski","doi":"10.23989/gerontologia.127584","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Vanhustyön keskusliitto teetätti vuoden 2022 alkupuolella kyselyn, jossa kysyttiin eri-ikäisten suomalaisten asenteita vanhenemista ja vanhuutta kohtaan. Kysyttäessä: kun ajattelet omaa vanhuuttasi, miltä se tuntuu? 26–35-vuotiaista vastaajista miltei 40 prosenttia vastasi, että oma vanhuus tuntuu melko pelottavalta tai erittäin pelottavalta. 55–65-vuotiaiden ikäryhmässä näin vastasi joka kolmas. Vaikka omaan ikääntymiseen saatettiin suhtautua myönteisemmin, erityisesti iäkkäämmät vastaajat ja naiset näkivät, että yhteiskunnallisella tasolla vanhuutta pidetään kielteisenä asiana ja että iäkkäät ihmiset tulevat huonosti kuulluiksi yhteiskunnassamme. Miltei puolet (47 %) kaikista vastaajista oli myös sitä mieltä, että Suomessa syrjitään iäkkäitä. Poliitikkojen nähtiin olevan isoin iäkkäitä syrjivä taho, mutta joka kolmas tunnisti myös tiedotusvälineiden syrjivän iäkkäitä ihmisiä. (Vanhustyön keskusliitto 2022.) Kyselyn vastaukset laittavat miettimään: miten on mahdollista, että ajatus vanhenemises ta ja vanhuudesta herättää pelkoa jo nuorella iällä, vaikka omakohtaista kokemusta vanhuudesta elämänvaiheena ei vielä ole? Mistä johtuu, että vanhemmat ihmiset kokevat, ettei heidän äänensä tule kuulluksi yhteiskunnassa ja että he ovat ikään kuin näkymättömiä? Väitöskirjani antaa näihin kysymyksiin vastauksia ja esittää, että medialla on merkittävä rooli siinä, millaisena ymmärrämme ikääntymisen ja sen, mikä meitä otaksutusti odottaa, jos ja kun saavutamme vanhuuden. Toisaalta kysymykset siitä, kuka saa äänensä kuuluville ja kenet tehdään mediamaisemassa näkymättömäksi, ovat esimerkkejä mediasta vallankäytön ja marginalisoinnin välineenä – ja myös relevantteja kysymyksiä työssäni. Median kahtalaiset ikääntymisen kuvastot","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"92 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2023-06-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Gerontologia","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.127584","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Abstract
Vanhustyön keskusliitto teetätti vuoden 2022 alkupuolella kyselyn, jossa kysyttiin eri-ikäisten suomalaisten asenteita vanhenemista ja vanhuutta kohtaan. Kysyttäessä: kun ajattelet omaa vanhuuttasi, miltä se tuntuu? 26–35-vuotiaista vastaajista miltei 40 prosenttia vastasi, että oma vanhuus tuntuu melko pelottavalta tai erittäin pelottavalta. 55–65-vuotiaiden ikäryhmässä näin vastasi joka kolmas. Vaikka omaan ikääntymiseen saatettiin suhtautua myönteisemmin, erityisesti iäkkäämmät vastaajat ja naiset näkivät, että yhteiskunnallisella tasolla vanhuutta pidetään kielteisenä asiana ja että iäkkäät ihmiset tulevat huonosti kuulluiksi yhteiskunnassamme. Miltei puolet (47 %) kaikista vastaajista oli myös sitä mieltä, että Suomessa syrjitään iäkkäitä. Poliitikkojen nähtiin olevan isoin iäkkäitä syrjivä taho, mutta joka kolmas tunnisti myös tiedotusvälineiden syrjivän iäkkäitä ihmisiä. (Vanhustyön keskusliitto 2022.) Kyselyn vastaukset laittavat miettimään: miten on mahdollista, että ajatus vanhenemises ta ja vanhuudesta herättää pelkoa jo nuorella iällä, vaikka omakohtaista kokemusta vanhuudesta elämänvaiheena ei vielä ole? Mistä johtuu, että vanhemmat ihmiset kokevat, ettei heidän äänensä tule kuulluksi yhteiskunnassa ja että he ovat ikään kuin näkymättömiä? Väitöskirjani antaa näihin kysymyksiin vastauksia ja esittää, että medialla on merkittävä rooli siinä, millaisena ymmärrämme ikääntymisen ja sen, mikä meitä otaksutusti odottaa, jos ja kun saavutamme vanhuuden. Toisaalta kysymykset siitä, kuka saa äänensä kuuluville ja kenet tehdään mediamaisemassa näkymättömäksi, ovat esimerkkejä mediasta vallankäytön ja marginalisoinnin välineenä – ja myös relevantteja kysymyksiä työssäni. Median kahtalaiset ikääntymisen kuvastot