Varhaiskasvatuksen johtajien työhyvinvointia tukevat ja haastavat tekijät pandemia-aikana

Journal of Early Childhood Education Research Pub Date : 2024-04-13 DOI:10.58955/jecer.135907

Salla Rinta-Paavola, Raisa Ahtiainen, Lauri Heikonen, Elina Fonsén

{"title":"Varhaiskasvatuksen johtajien työhyvinvointia tukevat ja haastavat tekijät pandemia-aikana","authors":"Salla Rinta-Paavola, Raisa Ahtiainen, Lauri Heikonen, Elina Fonsén","doi":"10.58955/jecer.135907","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Tutkimuksessa kartoitettiin varhaiskasvatuksen johtajien työhyvinvointia koronapandemian (COVID-19) aikana. Aineistona olivat johtajien (N = 476) avokysymysvastukset, joissa he kuvailivat kokemuksiaan omaa työhyvinvointia tukevista ja haastavista tekijöistä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella helmikuussa 2021 ja se on osa laajempaa Helsingin yliopiston Korona tuli kylään -tutkimusta. Avovastaukset analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin ja luokittelussa käytettiin voimavaroihin perustuvaa työhyvinvoinnin mallia. Tulokset osoittavat, että työn määrän lisääntyminen ja henkilöstöjohtamisen haasteet kuormittivat useimmin johtajien työhyvinvointia. Työyhteisön ja kollegojen vertaistuki koettiin useimmin työhyvinvointia tukevina tekijöinä. Myös varhaiskasvatuksen järjestäjän toimet työn tekemiseen liittyvien resurssien järjestämiseen ja selkeiden toimintaohjeiden laatimiseen tukivat usein johtajien hyvinvointia. Työhyvinvointia haastavista tekijöistä puhuttaessa nousivat esille yhteiskunnassa vallitsevat pandemia-ajasta johtuvat epävarmat olosuhteet, jotka heijastuivat johtajien kokemuksiin omasta työhyvinvoinnistaan. Yhteiskunnalliset olosuhteet luokittelevana osatekijänä on uusi ulottuvuus suhteessa käytettyyn työhyvinvointimalliin. Koronapandemian kaltainen tilanne vaatii työn uudelleen suunnittelua. Tutkimuksen tulosten perusteella suunnittelun painopisteiden tulisi olla työn sisällöissä, vertaistuen käytännöissä ja organisaation tarjoamissa resursseissa.","PeriodicalId":506714,"journal":{"name":"Journal of Early Childhood Education Research","volume":"59 11","pages":""},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2024-04-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Journal of Early Childhood Education Research","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.58955/jecer.135907","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Abstract

Tutkimuksessa kartoitettiin varhaiskasvatuksen johtajien työhyvinvointia koronapandemian (COVID-19) aikana. Aineistona olivat johtajien (N = 476) avokysymysvastukset, joissa he kuvailivat kokemuksiaan omaa työhyvinvointia tukevista ja haastavista tekijöistä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella helmikuussa 2021 ja se on osa laajempaa Helsingin yliopiston Korona tuli kylään -tutkimusta. Avovastaukset analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin ja luokittelussa käytettiin voimavaroihin perustuvaa työhyvinvoinnin mallia. Tulokset osoittavat, että työn määrän lisääntyminen ja henkilöstöjohtamisen haasteet kuormittivat useimmin johtajien työhyvinvointia. Työyhteisön ja kollegojen vertaistuki koettiin useimmin työhyvinvointia tukevina tekijöinä. Myös varhaiskasvatuksen järjestäjän toimet työn tekemiseen liittyvien resurssien järjestämiseen ja selkeiden toimintaohjeiden laatimiseen tukivat usein johtajien hyvinvointia. Työhyvinvointia haastavista tekijöistä puhuttaessa nousivat esille yhteiskunnassa vallitsevat pandemia-ajasta johtuvat epävarmat olosuhteet, jotka heijastuivat johtajien kokemuksiin omasta työhyvinvoinnistaan. Yhteiskunnalliset olosuhteet luokittelevana osatekijänä on uusi ulottuvuus suhteessa käytettyyn työhyvinvointimalliin. Koronapandemian kaltainen tilanne vaatii työn uudelleen suunnittelua. Tutkimuksen tulosten perusteella suunnittelun painopisteiden tulisi olla työn sisällöissä, vertaistuen käytännöissä ja organisaation tarjoamissa resursseissa.

查看原文

微信好友朋友圈 QQ好友复制链接

本刊更多论文

大流行病期间支持和挑战幼儿教育和保育管理人员福祉的因素

这项研究探讨了冠状病毒大流行（COVID-19）期间幼儿教育主管的幸福感。数据包括来自管理人员（N = 476）的开放式问卷答复，其中描述了他们对支持和挑战自身工作幸福感的因素的体验。调查数据于 2021 年 2 月通过电子问卷收集，是赫尔辛基大学规模更大的科罗娜进城研究的一部分。通过基于理论的内容分析对开放式回答进行了分析，并使用基于资源的工作幸福感模型进行了分类。结果显示，不断增加的工作量和管理员工的挑战是影响管理人员幸福感的最常见压力源。来自工作社区和同事的同伴支持最常被视为支持工作幸福感的因素。幼儿教育和保育机构努力为工作提供资源，并制定明确的行动指南，这也经常支持管理人员的幸福感。在讨论对工作幸福感构成挑战的因素时，出现了大流行病时期造成的社会不稳定状况，这反映在管理人员对自身工作幸福感的体验中。作为一个分类因素，社会状况为所使用的工作幸福感模型增加了一个新的维度。像利率大流行这样的情况需要对工作进行重新设计。研究结果表明，设计应侧重于工作内容、同伴支持实践和组织提供的资源。

本文章由计算机程序翻译，如有差异，请以英文原文为准。

求助全文

约1分钟内获得全文去求助

来源期刊

Journal of Early Childhood Education Research

自引率

0.00%

发文量