Opintokeskus Siviksen asiantuntijalle, valtiotieteen tohtori Marion Fieldsille tutkimus on pieni mutta tärkeä osa työtä. Hän muistuttaa, että aikuisuus on koko ajan pitenevä aika ihmisen elämässä.
{"title":"”Aikuinenkin tarvitsee kasvatuskumppanuutta”","authors":"Mirva Heikkilä","doi":"10.33336/aik.140956","DOIUrl":"https://doi.org/10.33336/aik.140956","url":null,"abstract":"Opintokeskus Siviksen asiantuntijalle, valtiotieteen tohtori Marion Fieldsille tutkimus on pieni mutta tärkeä osa työtä. Hän muistuttaa, että aikuisuus on koko ajan pitenevä aika ihmisen elämässä.","PeriodicalId":504650,"journal":{"name":"Aikuiskasvatus","volume":null,"pages":null},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139168882","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Artikkelissa tarkastellaan psykologista turvallisuutta opetus- ja sosiaalialoilla. Tarkastelu kiinnittyy keskusteluihin psykologisesti turvallisen työkulttuurin eduista ja merkityksestä työhyvinvoinnille ja menestymiselle. Kysymme, millaisia psykologisen turvallisuuden toteutumisen esteitä ja edellytyksiä työkulttuureissa ilmenee. Tutkimusaineisto kerättiin kirjoituspyynnöllä eläytymismenetelmää (method of empathy-based stories, MEBS) hyödyntäen. Kuvitteellisesta työelämäntilanteesta annettiin positiivinen ja negatiivinen kehyskertomus, jotka ilmensivät psykologista turvallisuutta ja turvattomuutta koskevia tekijöitä. Vastaajia pyydettiin jatkamaan kertomusta ja tuottamaan kuvaus tilanteen jatkumisesta mahdollisine ratkaisuineen. Tutkimukseen osallistui 36 vastaajaa neljästä organisaatiosta: kolme oli opetusalalta, yksi sosiaalialalta. Tulosten mukaan psykologisen turvallisuuden esteet ja edellytykset paikantuvat: 1) vuorovaikutus ja tunnekulttuuriin keskittyvään, 2) yhteisölliseen, 2) oppimisen mahdollistavaan sekä 4) rakenteisiin ja toimintamalleihin paneutuvaan työkulttuuriin. Työyhteisöjen ja tiimien psykologisen turvallisuuden edistäminen edellyttää yhtä aikaa selkeitä ja toimivia rakenteita sekä sujuvaa vuorovaikutusta. Eläytymismenetelmällä voi käynnistää työyhteisöjen jäsenten oman työn reflektoinnin työn psykologisen turvallisuuden edistämiseksi. Menetelmä sopii myös työyhteisöjen kehittämiseen laajemminkin.
{"title":"Psykologista turvallisuutta tukeva työkulttuuri","authors":"Eija Raatikainen, Katri Otonkorpi-Lehtoranta","doi":"10.33336/aik.130393","DOIUrl":"https://doi.org/10.33336/aik.130393","url":null,"abstract":"Artikkelissa tarkastellaan psykologista turvallisuutta opetus- ja sosiaalialoilla. Tarkastelu kiinnittyy keskusteluihin psykologisesti turvallisen työkulttuurin eduista ja merkityksestä työhyvinvoinnille ja menestymiselle. Kysymme, millaisia psykologisen turvallisuuden toteutumisen esteitä ja edellytyksiä työkulttuureissa ilmenee. Tutkimusaineisto kerättiin kirjoituspyynnöllä eläytymismenetelmää (method of empathy-based stories, MEBS) hyödyntäen. Kuvitteellisesta työelämäntilanteesta annettiin positiivinen ja negatiivinen kehyskertomus, jotka ilmensivät psykologista turvallisuutta ja turvattomuutta koskevia tekijöitä. Vastaajia pyydettiin jatkamaan kertomusta ja tuottamaan kuvaus tilanteen jatkumisesta mahdollisine ratkaisuineen. Tutkimukseen osallistui 36 vastaajaa neljästä organisaatiosta: kolme oli opetusalalta, yksi sosiaalialalta. Tulosten mukaan psykologisen turvallisuuden esteet ja edellytykset paikantuvat: 1) vuorovaikutus ja tunnekulttuuriin keskittyvään, 2) yhteisölliseen, 2) oppimisen mahdollistavaan sekä 4) rakenteisiin ja toimintamalleihin paneutuvaan työkulttuuriin. Työyhteisöjen ja tiimien psykologisen turvallisuuden edistäminen edellyttää yhtä aikaa selkeitä ja toimivia rakenteita sekä sujuvaa vuorovaikutusta. Eläytymismenetelmällä voi käynnistää työyhteisöjen jäsenten oman työn reflektoinnin työn psykologisen turvallisuuden edistämiseksi. Menetelmä sopii myös työyhteisöjen kehittämiseen laajemminkin.","PeriodicalId":504650,"journal":{"name":"Aikuiskasvatus","volume":null,"pages":null},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139168518","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：