Tarkastelemme lasten fyysistä aktiivisuutta mittaavaa sensoriranneketta valmistavan yrityksen yhteistyötä kunnallisen varhaiskasvatuksen kanssa lähtökohtanamme ajatus toimijoiden välisestä yhteistyöstä halujen koossapitämänä sommitelmana. Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten yksityistymisen prosessit ja erityisesti opetusteknologioihin liittyvät yritysyhteistyön verkostot koulutuksessa rakentuvat. Tutkimme yhteistyöhanketta, jossa kunta hankki yritykseltä lapsille suunnattuja aktiivisuusrannekkeita päiväkotiryhmien käyttöön. Aineistona oli kunnan hallinnossa, päiväkodeissa sekä rannekkeita valmistaneessa yrityksessä työskennelleiden henkilöiden haastatteluja. Analyysi keskittyi hankkeen alku- ja loppuhetkiin: kuinka yritys yhteistyön alussa onnistuu kytkeytymään toimijoiden haluihin, ja kuinka näiden välinen sommitelma rakentuu jaetun innostuksen varaan? Liikunnasta innostuneet lasten vanhemmat ja kolmannen sektorin järjestöt olivat keskeisessä asemassa rakentamassa yhteyksiä yrityksen ja kunnallisen varhaiskasvatuksen välille. Yhteistyön päättyessä toimijoiden halut suuntautuivat myös eri kohteisiin. Yrityksen näkökulmasta onnistuneen projektin päättyminen nostatti kunnan hallinnon ja varhaiskasvatuksen henkilökunnassa yllätyksen, epätietoisuuden ja pettymyksen tunteita. Artikkeli auttaa ymmärtämään varhaiskasvatuksen yksityistymisen seurauksia sekä yritysten ja julkisen sektorin erilaisia rooleja ja näiden intressien välisiä ristiriitoja yhteistyöhankkeissa.
{"title":"Vahinkoja, verkostoja, innostusta ja surua. Varhaiskasvatuksen yritysyhteistyön rakentuminen halujen sommitelmana","authors":"Antti Paakkari, Anna Siippainen","doi":"10.33348/kvt.142132","DOIUrl":"https://doi.org/10.33348/kvt.142132","url":null,"abstract":"Tarkastelemme lasten fyysistä aktiivisuutta mittaavaa sensoriranneketta valmistavan yrityksen yhteistyötä kunnallisen varhaiskasvatuksen kanssa lähtökohtanamme ajatus toimijoiden välisestä yhteistyöstä halujen koossapitämänä sommitelmana. Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten yksityistymisen prosessit ja erityisesti opetusteknologioihin liittyvät yritysyhteistyön verkostot koulutuksessa rakentuvat. Tutkimme yhteistyöhanketta, jossa kunta hankki yritykseltä lapsille suunnattuja aktiivisuusrannekkeita päiväkotiryhmien käyttöön. Aineistona oli kunnan hallinnossa, päiväkodeissa sekä rannekkeita valmistaneessa yrityksessä työskennelleiden henkilöiden haastatteluja. Analyysi keskittyi hankkeen alku- ja loppuhetkiin: kuinka yritys yhteistyön alussa onnistuu kytkeytymään toimijoiden haluihin, ja kuinka näiden välinen sommitelma rakentuu jaetun innostuksen varaan? Liikunnasta innostuneet lasten vanhemmat ja kolmannen sektorin järjestöt olivat keskeisessä asemassa rakentamassa yhteyksiä yrityksen ja kunnallisen varhaiskasvatuksen välille. Yhteistyön päättyessä toimijoiden halut suuntautuivat myös eri kohteisiin. Yrityksen näkökulmasta onnistuneen projektin päättyminen nostatti kunnan hallinnon ja varhaiskasvatuksen henkilökunnassa yllätyksen, epätietoisuuden ja pettymyksen tunteita. Artikkeli auttaa ymmärtämään varhaiskasvatuksen yksityistymisen seurauksia sekä yritysten ja julkisen sektorin erilaisia rooleja ja näiden intressien välisiä ristiriitoja yhteistyöhankkeissa.","PeriodicalId":506962,"journal":{"name":"Kasvatus","volume":"15 9","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139175917","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Iida Kiesi, Lauri Luoto, Tuire Palonen, Piia Seppänen
Tutkimme koulutusliiketoimintaverkostoa ja sen ryhmittymiä analysoimalla koulutusalan yritysten välisiä yhteyksiä neljässä yhteysorganisaatiossa ja hallitusten päällekkäisjäsenyyksissä sosiaalisen pääoman rakentumisen kehyksestä käsin. Tutkimusasetelma ja -aineisto muodostuvat verkostoperiaatteella toimivista koulutusliiketoimintaan kytkeytyvistä neljästä yhteysorganisaatiosta, näihin yhteysorganisaatioihin kuuluvista koulutusalan yrityksistä (N=174) sekä näiden yritysten hallituksissa vaikuttavista henkilöistä (N=739). Koulutusliiketoimintaverkosto jakautui yhteysorganisaatiojäsenyyksien ja hallitusten päällekkäisjäsenyyksien mukaisesti kolmeen osaan: 1. pelkästään Education Finlandin jäseneksi liittyneisiin liikevaihdoltaan ja henkilömäärältään aineiston suurimpiin yrityksiin, 2. pääosin pieniin, oppimisteknologiaan kytkeytyviin yrityksiin, jotka ovat liittyneet kolmeen tai neljään yhteysorganisaatioon sekä 3. vaihtelevan kokoisiin yrityksiin, jotka ovat liittyneet vain yhteen tai kahteen yhteysorganisaatioon eivätkä ole verkottuneet hallitusten päällekkäisjäsenyyksin. Opetushallituksen koordinoima Education Finland on sekä kokonsa puolesta että jäsenyritysten päällekkäisjäsenyyksin tarkasteltuna keskeinen koulutusliiketoimija; valtio on luonut koulutusliiketoiminnalle ja erityisesti koulutusviennille suotuisia rakenteita, joissa yksityinen ja julkinen sektori toimivat yhteistyössä. Tarkastelemamme koulutusliiketoimintaverkoston toimintaa voidaan tulkita pehmeäksi yksityistämiseksi, sillä julkinen sektori mahdollistaa yksityisten toimijoiden osallistumisen julkiseen koulutusjärjestelmään.
{"title":"Koulutusliiketoimintaverkosto Suomessa: Päällekkäisjäsenyysanalyysi","authors":"Iida Kiesi, Lauri Luoto, Tuire Palonen, Piia Seppänen","doi":"10.33348/kvt.142133","DOIUrl":"https://doi.org/10.33348/kvt.142133","url":null,"abstract":"Tutkimme koulutusliiketoimintaverkostoa ja sen ryhmittymiä analysoimalla koulutusalan yritysten välisiä yhteyksiä neljässä yhteysorganisaatiossa ja hallitusten päällekkäisjäsenyyksissä sosiaalisen pääoman rakentumisen kehyksestä käsin. Tutkimusasetelma ja -aineisto muodostuvat verkostoperiaatteella toimivista koulutusliiketoimintaan kytkeytyvistä neljästä yhteysorganisaatiosta, näihin yhteysorganisaatioihin kuuluvista koulutusalan yrityksistä (N=174) sekä näiden yritysten hallituksissa vaikuttavista henkilöistä (N=739). Koulutusliiketoimintaverkosto jakautui yhteysorganisaatiojäsenyyksien ja hallitusten päällekkäisjäsenyyksien mukaisesti kolmeen osaan: 1. pelkästään Education Finlandin jäseneksi liittyneisiin liikevaihdoltaan ja henkilömäärältään aineiston suurimpiin yrityksiin, 2. pääosin pieniin, oppimisteknologiaan kytkeytyviin yrityksiin, jotka ovat liittyneet kolmeen tai neljään yhteysorganisaatioon sekä 3. vaihtelevan kokoisiin yrityksiin, jotka ovat liittyneet vain yhteen tai kahteen yhteysorganisaatioon eivätkä ole verkottuneet hallitusten päällekkäisjäsenyyksin. Opetushallituksen koordinoima Education Finland on sekä kokonsa puolesta että jäsenyritysten päällekkäisjäsenyyksin tarkasteltuna keskeinen koulutusliiketoimija; valtio on luonut koulutusliiketoiminnalle ja erityisesti koulutusviennille suotuisia rakenteita, joissa yksityinen ja julkinen sektori toimivat yhteistyössä. Tarkastelemamme koulutusliiketoimintaverkoston toimintaa voidaan tulkita pehmeäksi yksityistämiseksi, sillä julkinen sektori mahdollistaa yksityisten toimijoiden osallistumisen julkiseen koulutusjärjestelmään.","PeriodicalId":506962,"journal":{"name":"Kasvatus","volume":"57 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139174396","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Suomalaisessa korkeakoulutuksessa opiskelee sekä lukuvuosimaksuvelvollisia että maksuttomaan korkeakoulutukseen oikeutettuja opiskelijoita. Lukuvuosimaksujen käyttöönotto EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille voidaan tulkita yksityistymisen muodoksi Suomessa yleisesti julkispalveluksi mielletyssä korkeakoulutuksessa. Näin ollen korkeakoulutuksessamme ilmenee kaksi toisistaan poikkeavaa näkemystä korkeakoulutuksen hyödyistä ja merkityksestä, mitä harvoin huomioidaan suomalaisessa julkisessa keskustelussa. Tässä tutkimuksessa analysoin lukuvuosimaksuvelvollisten kansainvälisten ja maksuttomaan korkeakoulutukseen oikeutettujen suomalaisten maisteriopiskelijoiden (N=34) haastattelupuheesta diskursseja korkeakoulutuksen yksityisistä ja yhteiskunnallisista merkityksistä. Interdiskursiivisen tarkastelun avulla tulkitsen, miten korkeakoulutuksen merkitykset ja opiskelijapositiot ovat muutoksessa. Diskursseja olivat tuottodiskurssi, velvoittavuusdiskurssi, tasa-arvodiskurssi sekä kasvudiskurssi. Korkeakoulutuksen maksullisuus rakentui diskurssien välille ja sisälle ristiriitoja tuottavaksi käytännöksi. Diskurssien välisissä valtakamppailuissa koulutuksen välinearvo korostui sen itseisarvon ja yhteiskunnallisten tavoitteiden kustannuksella, mistä johtuen opiskelijoiden asema sijoittajina tai kuluttajina jätti varjoonsa opiskelijoiden aseman yhteiskunnallisena sijoituksena. Merkitysten ja positioiden muutokset haastavat suomalaiseen korkeakoulutukseen liitettyä konventionaalista puhetta tasa-arvoisista korkeakoulutusmahdollisuuksista sekä korkeakoulutuksen velvoittavuudesta.
{"title":"Korkeakoulutuksen muuttuvat merkitykset maksullisessa korkeakoulutuksessa Suomessa","authors":"Raakel Plamper","doi":"10.33348/kvt.142135","DOIUrl":"https://doi.org/10.33348/kvt.142135","url":null,"abstract":"Suomalaisessa korkeakoulutuksessa opiskelee sekä lukuvuosimaksuvelvollisia että maksuttomaan korkeakoulutukseen oikeutettuja opiskelijoita. Lukuvuosimaksujen käyttöönotto EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille voidaan tulkita yksityistymisen muodoksi Suomessa yleisesti julkispalveluksi mielletyssä korkeakoulutuksessa. Näin ollen korkeakoulutuksessamme ilmenee kaksi toisistaan poikkeavaa näkemystä korkeakoulutuksen hyödyistä ja merkityksestä, mitä harvoin huomioidaan suomalaisessa julkisessa keskustelussa. Tässä tutkimuksessa analysoin lukuvuosimaksuvelvollisten kansainvälisten ja maksuttomaan korkeakoulutukseen oikeutettujen suomalaisten maisteriopiskelijoiden (N=34) haastattelupuheesta diskursseja korkeakoulutuksen yksityisistä ja yhteiskunnallisista merkityksistä. Interdiskursiivisen tarkastelun avulla tulkitsen, miten korkeakoulutuksen merkitykset ja opiskelijapositiot ovat muutoksessa. Diskursseja olivat tuottodiskurssi, velvoittavuusdiskurssi, tasa-arvodiskurssi sekä kasvudiskurssi. Korkeakoulutuksen maksullisuus rakentui diskurssien välille ja sisälle ristiriitoja tuottavaksi käytännöksi. Diskurssien välisissä valtakamppailuissa koulutuksen välinearvo korostui sen itseisarvon ja yhteiskunnallisten tavoitteiden kustannuksella, mistä johtuen opiskelijoiden asema sijoittajina tai kuluttajina jätti varjoonsa opiskelijoiden aseman yhteiskunnallisena sijoituksena. Merkitysten ja positioiden muutokset haastavat suomalaiseen korkeakoulutukseen liitettyä konventionaalista puhetta tasa-arvoisista korkeakoulutusmahdollisuuksista sekä korkeakoulutuksen velvoittavuudesta.","PeriodicalId":506962,"journal":{"name":"Kasvatus","volume":"91 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139174507","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
The number of private early childhood education and care (ECEC) centers has increased during the recent decade in Finland. The clientele of private ECEC consists typically of families whose socioeconomic status (SES) is higher than on average. In this article, we examine how private and public ECEC centers in Finland are located in different types of neighborhoods. The data consisted of ownership and funding data of ECEC centers and municipality as well as zip code based data of the socioeconomic and urban structure of the areas. The data was analyzed using crosstabulation and multinomial logistic regression. The results indicate that private ECEC centers are overrepresented in urban municipalities and inner urban and high SES neighborhoods. Segregation entails also more subtle differences related to the form of ownership and funding. Based on our research, examining the parents’ early childhood education decisions alone is not sufficient to explain the socioeconomic differentiation of the clientele of private and public ECEC centers. The differentiation seems to be explained at least partly by the different locations of the ECEC centers.
{"title":"Kasvatus 2023 Vol 54 No 5 The Finnish Journal of Education","authors":"Toimitus","doi":"10.33348/kvt.142128","DOIUrl":"https://doi.org/10.33348/kvt.142128","url":null,"abstract":"The number of private early childhood education and care (ECEC) centers has increased during the recent decade in Finland. The clientele of private ECEC consists typically of families whose socioeconomic status (SES) is higher than on average. In this article, we examine how private and public ECEC centers in Finland are located in different types of neighborhoods. The data consisted of ownership and funding data of ECEC centers and municipality as well as zip code based data of the socioeconomic and urban structure of the areas. The data was analyzed using crosstabulation and multinomial logistic regression. The results indicate that private ECEC centers are overrepresented in urban municipalities and inner urban and high SES neighborhoods. Segregation entails also more subtle differences related to the form of ownership and funding. Based on our research, examining the parents’ early childhood education decisions alone is not sufficient to explain the socioeconomic differentiation of the clientele of private and public ECEC centers. The differentiation seems to be explained at least partly by the different locations of the ECEC centers.","PeriodicalId":506962,"journal":{"name":"Kasvatus","volume":"6 6","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139174536","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Ville Ruutiainen, Maiju Paananen, Salla Fjällström
Yksityiset varhaiskasvatuspalvelut ovat lisääntyneet viime vuosikymmenen aikana merkittävästi. Yksityisiä palveluja käyttävät tyypillisesti korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevat perheet. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten yksityiset ja julkiset varhaiskasvatuspalvelut sijoittuvat: onko kuntatyyppi ja alueen sosioekonominen rakenne sekä alueluokka yhteydessä siihen, millaisia varhaiskasvatuspalveluita alueelle sijoittuu? Tutkimusaineistona käytämme rekisteriaineistoja. Aineisto analysoidaan ristiintaulukoinnilla sekä multinomiaalisella logistisella regressioanalyysillä. Tulosten perusteella päiväkodin omistus- ja rahoitusmuoto ovat yhteydessä siihen, millaiselle alueelle ne sijoittuvat. Yksityiset päiväkodit ovat yliedustettuina kaupunkimaisissa kunnissa, sisemmillä kaupunkialueilla ja alueilla, joiden sosioekonominen rakenne on korkea. Eriytymiseen liittyy kuitenkin hienovaraisempia päiväkodin omistus- ja rahoitusmuotoon liittyviä eroavaisuuksia. Vanhempien varhaiskasvatusratkaisuiden tarkastelu ei yksinään riitä selittämään yksityisten ja julkisten päiväkotien asiakaskuntien sosioekonomista eriytymistä; tuloksemme viittaavat siihen, että ainakin osa eriytymisestä selittyy yksityisten ja julkisten päiväkotien erilaisilla sijainneilla.
{"title":"Eriytyvä varhaiskasvatus? Erot yksityisten ja julkisten päiväkotien lähialueissa","authors":"Ville Ruutiainen, Maiju Paananen, Salla Fjällström","doi":"10.33348/kvt.142131","DOIUrl":"https://doi.org/10.33348/kvt.142131","url":null,"abstract":"Yksityiset varhaiskasvatuspalvelut ovat lisääntyneet viime vuosikymmenen aikana merkittävästi. Yksityisiä palveluja käyttävät tyypillisesti korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevat perheet. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten yksityiset ja julkiset varhaiskasvatuspalvelut sijoittuvat: onko kuntatyyppi ja alueen sosioekonominen rakenne sekä alueluokka yhteydessä siihen, millaisia varhaiskasvatuspalveluita alueelle sijoittuu? Tutkimusaineistona käytämme rekisteriaineistoja. Aineisto analysoidaan ristiintaulukoinnilla sekä multinomiaalisella logistisella regressioanalyysillä. Tulosten perusteella päiväkodin omistus- ja rahoitusmuoto ovat yhteydessä siihen, millaiselle alueelle ne sijoittuvat. Yksityiset päiväkodit ovat yliedustettuina kaupunkimaisissa kunnissa, sisemmillä kaupunkialueilla ja alueilla, joiden sosioekonominen rakenne on korkea. Eriytymiseen liittyy kuitenkin hienovaraisempia päiväkodin omistus- ja rahoitusmuotoon liittyviä eroavaisuuksia. Vanhempien varhaiskasvatusratkaisuiden tarkastelu ei yksinään riitä selittämään yksityisten ja julkisten päiväkotien asiakaskuntien sosioekonomista eriytymistä; tuloksemme viittaavat siihen, että ainakin osa eriytymisestä selittyy yksityisten ja julkisten päiväkotien erilaisilla sijainneilla.","PeriodicalId":506962,"journal":{"name":"Kasvatus","volume":"24 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139175836","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：