Lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tuen säädöspohjaa suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on hiljattain uudistettu. Elokuussa 2022 astuivat voimaan uusi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Opetushallitus, 2022) ja uudistettu varhaiskasvatuslaki (540/2018), joihin on kirjattu yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tuen toteuttaminen edellyttää varhaiskasvatuksen henkilöstön erityispedagogista osaamista. Tässä artikkelissa tarkastellaan erityispedagogisia sisältöjä varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa lukuvuonna 2021–2022. Tutkimus toteutettiin määrällisenä ja laadullisena sisällönanalyysina, joissa analysoitiin varhaiskasvatuksen opettajan (KK) tutkintojen pakollisten opintojaksojen osaamistavoitteita ja sisältöjä. Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen opettajan 180 opintopisteen tutkinnoista kukin sisälsi enintään kaksi erityispedagogiikan opintojaksoa, joiden yhteenlaskettu laajuus oli 0–11 opintopistettä. Lisäksi tutkintoihin sisältyi opintojaksoja, joissa erityispedagoginen sisältö joko muodosti osan jakson sisällöistä ja tavoitteista tai sitä oli vain maininnan tasolla. Jatkossa varhaiskasvatuksen opettajien erityispedagogista osaamista on syytä vahvistaa ja kiinnittää huomiota lisäksi monialaisen yhteistyön taitojen kehittämiseen opettajankoulutuksessa. Tutkinnon tulisi tarjota myös mahdollisuuksia erityisesti varhaiskasvatuksen opettajan ja erityisopettajan välisen yhteistyön käytäntöjen harjoittelemiselle.
{"title":"Erityispedagogiset sisällöt varhaiskasvatuksen opettajaopintojen opetussuunnitelmissa","authors":"P. Pihlaja, Sonja Ojala","doi":"10.58955/jecer.127311","DOIUrl":"https://doi.org/10.58955/jecer.127311","url":null,"abstract":"Lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tuen säädöspohjaa suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on hiljattain uudistettu. Elokuussa 2022 astuivat voimaan uusi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Opetushallitus, 2022) ja uudistettu varhaiskasvatuslaki (540/2018), joihin on kirjattu yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tuen toteuttaminen edellyttää varhaiskasvatuksen henkilöstön erityispedagogista osaamista. Tässä artikkelissa tarkastellaan erityispedagogisia sisältöjä varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa lukuvuonna 2021–2022. Tutkimus toteutettiin määrällisenä ja laadullisena sisällönanalyysina, joissa analysoitiin varhaiskasvatuksen opettajan (KK) tutkintojen pakollisten opintojaksojen osaamistavoitteita ja sisältöjä. Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen opettajan 180 opintopisteen tutkinnoista kukin sisälsi enintään kaksi erityispedagogiikan opintojaksoa, joiden yhteenlaskettu laajuus oli 0–11 opintopistettä. Lisäksi tutkintoihin sisältyi opintojaksoja, joissa erityispedagoginen sisältö joko muodosti osan jakson sisällöistä ja tavoitteista tai sitä oli vain maininnan tasolla. Jatkossa varhaiskasvatuksen opettajien erityispedagogista osaamista on syytä vahvistaa ja kiinnittää huomiota lisäksi monialaisen yhteistyön taitojen kehittämiseen opettajankoulutuksessa. Tutkinnon tulisi tarjota myös mahdollisuuksia erityisesti varhaiskasvatuksen opettajan ja erityisopettajan välisen yhteistyön käytäntöjen harjoittelemiselle.","PeriodicalId":37367,"journal":{"name":"Asia-Pacific Journal of Research in Early Childhood Education","volume":"13 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-07-03","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"76076508","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Samuli Ranta, Sanni Kahila, Henri Heiskanen, Katariina Kumpulainen
Varhaiskasvatuksen opettajien työ niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa on alkanut sisältää aikaisempaa enemmän myös johtajuuden tehtäviä. Muutosta selittää pedagogiikan painottuminen varhaiskasvatuksen perustehtävässä sekä lisääntynyt tutkimustieto johtajuuden merkityksestä varhaiskasvatuksen laadulle. Suomessa varhaiskasvatuksen opettajilla on vastuu tiimiensä pedagogisesta toiminnasta, minkä vuoksi opettajilta odotetaan myös taitoa johtaa tiimejään. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, missä määrin päiväkodin koko sekä opettajan sukupuoli, ikä ja koulutustausta vaikuttavat varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksiin tiimijohtajuudesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin Morgesonin ja kollegoiden (2010) laatimaa tiimijohtajuuden kyselylomaketta mukailevalla sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 221 varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä työskentelevää henkilöä. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan edellä mainittujen tekijöiden yhteyttä toisiinsa. Tutkimuksemme mukaan koulutustaustan, iän, työkokemuksen ja päiväkodin koon vaikutus opettajien tiimijohtajuuden kokemuksiin on efektikokoja tulkiten keskisuurta. Työkokemuksella on efektiltään suurin merkitys siihen, miten opettajat kokevat toiminnan kehittämisen ja tiimityön organisoinnin toteutuvan päiväkodeissa.
{"title":"Varhaiskasvatuksen opettajat tiimijohtajuutta toteuttamassa – Taustatekijöiden vaikutus opettajien kokemuksiin tiimijohtajuudesta","authors":"Samuli Ranta, Sanni Kahila, Henri Heiskanen, Katariina Kumpulainen","doi":"10.58955/jecer.126745","DOIUrl":"https://doi.org/10.58955/jecer.126745","url":null,"abstract":"Varhaiskasvatuksen opettajien työ niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa on alkanut sisältää aikaisempaa enemmän myös johtajuuden tehtäviä. Muutosta selittää pedagogiikan painottuminen varhaiskasvatuksen perustehtävässä sekä lisääntynyt tutkimustieto johtajuuden merkityksestä varhaiskasvatuksen laadulle. Suomessa varhaiskasvatuksen opettajilla on vastuu tiimiensä pedagogisesta toiminnasta, minkä vuoksi opettajilta odotetaan myös taitoa johtaa tiimejään. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, missä määrin päiväkodin koko sekä opettajan sukupuoli, ikä ja koulutustausta vaikuttavat varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksiin tiimijohtajuudesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin Morgesonin ja kollegoiden (2010) laatimaa tiimijohtajuuden kyselylomaketta mukailevalla sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 221 varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä työskentelevää henkilöä. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan edellä mainittujen tekijöiden yhteyttä toisiinsa. Tutkimuksemme mukaan koulutustaustan, iän, työkokemuksen ja päiväkodin koon vaikutus opettajien tiimijohtajuuden kokemuksiin on efektikokoja tulkiten keskisuurta. Työkokemuksella on efektiltään suurin merkitys siihen, miten opettajat kokevat toiminnan kehittämisen ja tiimityön organisoinnin toteutuvan päiväkodeissa.\u0000 ","PeriodicalId":37367,"journal":{"name":"Asia-Pacific Journal of Research in Early Childhood Education","volume":"35 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"83736441","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
S. Ranta, Noora Heiskanen, Nina Heiskanen, Marja Syrjämäki
This research investigates how consulting early childhood special education teachers (ECSETs) perceived teamwork in early childhood education and care (ECEC) centers. The following research questions were set: (1) What constructs or prevents the functionality of teamwork in ECEC according to ECSETs experiences, and (2) what are the perceived consequences of teamwork in ECEC as experienced by the ECSETs? We arranged 13 group discussions in which 35 ECSETs discussed their own experiences of successful teamwork in ECEC. Using a phenomenographic approach, we identified four factors that impacted the functionality of the teams: external, unit-specific, team-specific, and employee-specific factors. ECSETs described how teamwork specifically affects the quality of ECEC and the implementation of educational support for children. Our research will help in understanding the factors and functions of teamwork as well as to develop team strengths and practises in ECEC centers.
{"title":"Teamwork as a cornerstone of a child’s educational support in early childhood education and care in Finland","authors":"S. Ranta, Noora Heiskanen, Nina Heiskanen, Marja Syrjämäki","doi":"10.58955/jecer.121462","DOIUrl":"https://doi.org/10.58955/jecer.121462","url":null,"abstract":"This research investigates how consulting early childhood special education teachers (ECSETs) perceived teamwork in early childhood education and care (ECEC) centers. The following research questions were set: (1) What constructs or prevents the functionality of teamwork in ECEC according to ECSETs experiences, and (2) what are the perceived consequences of teamwork in ECEC as experienced by the ECSETs? We arranged 13 group discussions in which 35 ECSETs discussed their own experiences of successful teamwork in ECEC. Using a phenomenographic approach, we identified four factors that impacted the functionality of the teams: external, unit-specific, team-specific, and employee-specific factors. ECSETs described how teamwork specifically affects the quality of ECEC and the implementation of educational support for children. Our research will help in understanding the factors and functions of teamwork as well as to develop team strengths and practises in ECEC centers.","PeriodicalId":37367,"journal":{"name":"Asia-Pacific Journal of Research in Early Childhood Education","volume":"20 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-05-27","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"75408327","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Lasten sosiaalisia suhteita on tutkittu paljon ja viime vuosina tutkimusta on tehty yhä enemmän lasten näkökulmasta. Kuitenkin tutkimusta yhteisöistä on tehty huomattavan vähän erityisesti nuorimpien lasten kokemuksista. Tämän kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin lasten näkökulma näkyy aiemmissa yhteisöistä tehdyissä tutkimuksissa sekä miten aihetta on aiemmin tutkittu. Katsauksella selvitetään, mitä lapset yhteisöistään kertovat sekä millaiset asiat ovat heille merkityksellisiä. Tutkimuksessa on mukana 24 tutkimusartikkelia, jotka kaikki tarkastelevat lasten moninaisia yhteisöjä lasten kokemuksista lähtöisin. Lasten näkemyksistä tunnistettiin kolme ulottuvuutta: ihmiset, paikat ja kokemukset. Tutkimuksen tuloksina esitetään, että lasten käsitykset yhteisöistä ovat moniulotteisia ja vastaavat yhteisöjen määritelmiä kuvaavia tutkimuksia. Jo hyvin pienillä lapsilla on käsityksiä ja toiveita koskien yhteisöjä, joissa elävät ja vaikuttavat. Tämä on tärkeä ottaa huomioon varhaiskasvatuksen kehittämisessä ja toteutuksessa.
{"title":"Lasten näkökulma yhteisöistä tehdyissä tutkimuksissa – kartoittava kirjallisuuskatsaus","authors":"Antonina Peltola, Jonna Kangas","doi":"10.58955/jecer.120181","DOIUrl":"https://doi.org/10.58955/jecer.120181","url":null,"abstract":"Lasten sosiaalisia suhteita on tutkittu paljon ja viime vuosina tutkimusta on tehty yhä enemmän lasten näkökulmasta. Kuitenkin tutkimusta yhteisöistä on tehty huomattavan vähän erityisesti nuorimpien lasten kokemuksista. Tämän kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin lasten näkökulma näkyy aiemmissa yhteisöistä tehdyissä tutkimuksissa sekä miten aihetta on aiemmin tutkittu. Katsauksella selvitetään, mitä lapset yhteisöistään kertovat sekä millaiset asiat ovat heille merkityksellisiä. Tutkimuksessa on mukana 24 tutkimusartikkelia, jotka kaikki tarkastelevat lasten moninaisia yhteisöjä lasten kokemuksista lähtöisin. Lasten näkemyksistä tunnistettiin kolme ulottuvuutta: ihmiset, paikat ja kokemukset. Tutkimuksen tuloksina esitetään, että lasten käsitykset yhteisöistä ovat moniulotteisia ja vastaavat yhteisöjen määritelmiä kuvaavia tutkimuksia. Jo hyvin pienillä lapsilla on käsityksiä ja toiveita koskien yhteisöjä, joissa elävät ja vaikuttavat. Tämä on tärkeä ottaa huomioon varhaiskasvatuksen kehittämisessä ja toteutuksessa.","PeriodicalId":37367,"journal":{"name":"Asia-Pacific Journal of Research in Early Childhood Education","volume":"9 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-04-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"78132399","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2023-04-07DOI: 10.58955/jecer.v12i2.121376
Arttu Mykkänen, Susanna Itäkare, Salla Paasovaara-Pösö, Laura Rantavuori
Opiskelijat, joilla on aikaisempaa varhaiskasvatuksen alan työkokemusta, ovat olleet viime vuosina kasvava joukko varhaiskasvatuksen yliopistokoulutuksessa. Aikaisempi tutkimus on antanut viitteitä, että kyseisen opiskelijaryhmän odotukset opiskelulta ja toiminta opettajankoulutuksen kannalta keskeisissä opetusharjoitteluissa voivat poiketa opiskelijoista, jotka edustavat traditionaalista yliopisto-opiskelijan normia. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin aikaisempaa varhaiskasvatuksen alan työkokemusta omaavien varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden tuottamia diskursiivisia subjektipositioita opetusharjoittelun kontekstissa. Haastatteluaineisto (n = 12, haastatteluiden kesto 10 h 13 min) analysoitiin kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Tuloksissa tuotettiin kuusi subjektipositiota: oppimiseen orientoitunut opiskelija, työkokemusasiantuntija, mentorin kollega, konkari kaapissa, mentorin tai yliopiston kriitikko ja noviisiopettajaopiskelija. Lisäksi tutkimuksessa tuotettiin subjektipositioiden synteesinä ideaaliopiskelijan diskurssi. Ideaaliopiskelijan diskurssi on ristiriitaisten ominaisuuksiensa vuoksi saavuttamattomissa, ja se haastaa aikaisempaa traditionaalista yliopisto-opiskelijan ideaalia. Tulosten perusteella esitetään ehdotuksia varhaiskasvatuksen opetusharjoittelun kehittämiseen ja monenlaisista taustoista tulevien opiskelijoiden kohtaamiseen.
{"title":"Konkari kaapissa – ideaaliopiskelija työkokemusta omaavien varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden diskursseissa","authors":"Arttu Mykkänen, Susanna Itäkare, Salla Paasovaara-Pösö, Laura Rantavuori","doi":"10.58955/jecer.v12i2.121376","DOIUrl":"https://doi.org/10.58955/jecer.v12i2.121376","url":null,"abstract":"Opiskelijat, joilla on aikaisempaa varhaiskasvatuksen alan työkokemusta, ovat olleet viime vuosina kasvava joukko varhaiskasvatuksen yliopistokoulutuksessa. Aikaisempi tutkimus on antanut viitteitä, että kyseisen opiskelijaryhmän odotukset opiskelulta ja toiminta opettajankoulutuksen kannalta keskeisissä opetusharjoitteluissa voivat poiketa opiskelijoista, jotka edustavat traditionaalista yliopisto-opiskelijan normia. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin aikaisempaa varhaiskasvatuksen alan työkokemusta omaavien varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden tuottamia diskursiivisia subjektipositioita opetusharjoittelun kontekstissa. Haastatteluaineisto (n = 12, haastatteluiden kesto 10 h 13 min) analysoitiin kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Tuloksissa tuotettiin kuusi subjektipositiota: oppimiseen orientoitunut opiskelija, työkokemusasiantuntija, mentorin kollega, konkari kaapissa, mentorin tai yliopiston kriitikko ja noviisiopettajaopiskelija. Lisäksi tutkimuksessa tuotettiin subjektipositioiden synteesinä ideaaliopiskelijan diskurssi. Ideaaliopiskelijan diskurssi on ristiriitaisten ominaisuuksiensa vuoksi saavuttamattomissa, ja se haastaa aikaisempaa traditionaalista yliopisto-opiskelijan ideaalia. Tulosten perusteella esitetään ehdotuksia varhaiskasvatuksen opetusharjoittelun kehittämiseen ja monenlaisista taustoista tulevien opiskelijoiden kohtaamiseen.","PeriodicalId":37367,"journal":{"name":"Asia-Pacific Journal of Research in Early Childhood Education","volume":"15 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-04-07","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"90395873","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2023-04-02DOI: 10.58955/jecer.v12i2.119784
K. Kumpulainen, N. Sajaniemi, E. Suhonen, H. Pitkäniemi
The study examined Finnish early childhood education professionals’ (ECEP) (n = 107) experiences of occupational well-being and systems intelligent teamwork. Occupational well-being was measured with basic psychological job satisfaction, work engagement and burnout. In the analysis of variances by rank, the ECEPs’ had high work engagement, felt competent and relatedness in a working community. By contrast, their autonomy was low, and they felt exhausted, even though the overall burnout level was low. Extensive working experience increased work-related well-being and perceiving socioemotional systems in work. The ECE teachers had the highest work engagement, basic psychological need satisfaction and lowest burnout, but didn’t feel strongly competent in perceiving systemic interaction structures. On the other hand, the ECE social pedagogues felt most competent in systems intelligence behavior. The ECE childcarers valued the support of the systems intelligence team. In the cluster analysis, we identified two different clusters representing the level of occupational well-being and systems intelligence. The solution presented a connection between the ECE teachers with high work-related well-being and systems intelligence. We suggest that the multi-professional teamwork should be developed according to the ECEPs’ diverse educational background and that professional responsibilities be made more consistent with their education.
{"title":"Occupational well-being and teamwork in Finnish early childhood education","authors":"K. Kumpulainen, N. Sajaniemi, E. Suhonen, H. Pitkäniemi","doi":"10.58955/jecer.v12i2.119784","DOIUrl":"https://doi.org/10.58955/jecer.v12i2.119784","url":null,"abstract":"The study examined Finnish early childhood education professionals’ (ECEP) (n = 107) experiences of occupational well-being and systems intelligent teamwork. Occupational well-being was measured with basic psychological job satisfaction, work engagement and burnout. In the analysis of variances by rank, the ECEPs’ had high work engagement, felt competent and relatedness in a working community. By contrast, their autonomy was low, and they felt exhausted, even though the overall burnout level was low. Extensive working experience increased work-related well-being and perceiving socioemotional systems in work. The ECE teachers had the highest work engagement, basic psychological need satisfaction and lowest burnout, but didn’t feel strongly competent in perceiving systemic interaction structures. On the other hand, the ECE social pedagogues felt most competent in systems intelligence behavior. The ECE childcarers valued the support of the systems intelligence team. In the cluster analysis, we identified two different clusters representing the level of occupational well-being and systems intelligence. The solution presented a connection between the ECE teachers with high work-related well-being and systems intelligence. We suggest that the multi-professional teamwork should be developed according to the ECEPs’ diverse educational background and that professional responsibilities be made more consistent with their education.","PeriodicalId":37367,"journal":{"name":"Asia-Pacific Journal of Research in Early Childhood Education","volume":"22 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-04-02","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"81742377","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2023-04-01DOI: 10.58955/jecer.v12i2.120383
Jolanda Havisalmi, Jyrki Reunamo
Varhaiskasvatuksen henkilöstötilanne näyttää kriisiytyneen ja arki päiväkodeissa on paikoittain epävakaata. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä oppimisympäristön tekijät liittyvät korkeaksi arvioituun kaaokseen. Oppimisympäristöä lähestyttiin prosessilaadun näkökulmasta keskittyen vuorovaikutuksen sekä pedagogisen toiminnan ja sen johtamiseen liittyviin teemoihin. Lisäksi henkilöstön ja lasten toimintaa kaoottisissa oppimisympäristöissä tarkasteltiin lähemmin päiväkodin yleisen tilanteen, lapsen toiminnan sekä henkilöstön ja lasten sosiaalisten orientaatioiden kautta. Tutkimus toteutettiin valtakunnallisen Kehittävä palaute -menetelmän avulla. Aineisto kerättiin vuosina 2017–2021 satunnaisotannalla kahden toisistaan riippumattoman mittariston avulla. Aineisto koostui varhaiskasvatuksen henkilöstön tekemistä oppimisympäristöjen arvioista (n = 2652) sekä koulutettujen observoijien tekemistä lapsihavainnoista (201 851). Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin käyttäen pää-komponenttianalyysiä, reliabiliteettianalyysiä, korrelaatiota ja varianssianalyysiä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että riittämättömät resurssit ja rakenteet, puutteellinen pedagoginen johtaminen ja osaamisen kehittäminen sekä kylmä ilmapiiri ja epäsensitiivisyys ovat yhteydessä korkeaksi arvioituun kaaokseen. Tarkasteltaessa päiväkodin yleistä tilannetta, kaaos näyttäytyi korkeampana rutiininomaisissa tilanteissa ja vapaassa leikissä. Lasten toiminnassa korostui erityisesti sääntöjen vastainen, kielletty toiminta. Henkilöstön ja lasten välisessä vuorovaikutuksessa sosiaalisissa orientaatioissa painottuivat omaehtoisuus ja vetäytyneisyys.
{"title":"Mistä varhaiskasvatuksen kaaoksessa on kysymys?","authors":"Jolanda Havisalmi, Jyrki Reunamo","doi":"10.58955/jecer.v12i2.120383","DOIUrl":"https://doi.org/10.58955/jecer.v12i2.120383","url":null,"abstract":"Varhaiskasvatuksen henkilöstötilanne näyttää kriisiytyneen ja arki päiväkodeissa on paikoittain epävakaata. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä oppimisympäristön tekijät liittyvät korkeaksi arvioituun kaaokseen. Oppimisympäristöä lähestyttiin prosessilaadun näkökulmasta keskittyen vuorovaikutuksen sekä pedagogisen toiminnan ja sen johtamiseen liittyviin teemoihin. Lisäksi henkilöstön ja lasten toimintaa kaoottisissa oppimisympäristöissä tarkasteltiin lähemmin päiväkodin yleisen tilanteen, lapsen toiminnan sekä henkilöstön ja lasten sosiaalisten orientaatioiden kautta. Tutkimus toteutettiin valtakunnallisen Kehittävä palaute -menetelmän avulla. Aineisto kerättiin vuosina 2017–2021 satunnaisotannalla kahden toisistaan riippumattoman mittariston avulla. Aineisto koostui varhaiskasvatuksen henkilöstön tekemistä oppimisympäristöjen arvioista (n = 2652) sekä koulutettujen observoijien tekemistä lapsihavainnoista (201 851). Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin käyttäen pää-komponenttianalyysiä, reliabiliteettianalyysiä, korrelaatiota ja varianssianalyysiä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että riittämättömät resurssit ja rakenteet, puutteellinen pedagoginen johtaminen ja osaamisen kehittäminen sekä kylmä ilmapiiri ja epäsensitiivisyys ovat yhteydessä korkeaksi arvioituun kaaokseen. Tarkasteltaessa päiväkodin yleistä tilannetta, kaaos näyttäytyi korkeampana rutiininomaisissa tilanteissa ja vapaassa leikissä. Lasten toiminnassa korostui erityisesti sääntöjen vastainen, kielletty toiminta. Henkilöstön ja lasten välisessä vuorovaikutuksessa sosiaalisissa orientaatioissa painottuivat omaehtoisuus ja vetäytyneisyys.","PeriodicalId":37367,"journal":{"name":"Asia-Pacific Journal of Research in Early Childhood Education","volume":"544 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-04-01","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"77415251","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2023-03-26DOI: 10.58955/jecer.v12i2.119663
P. Pihlaja, Marja Kangas
Artikkelissa kuvataan, miten tieto- ja viestintäteknologian käyttö ja digitaalinen osaaminen on kontekstoitu 1.8.2019–31.7.2022 Suomessa käytössä olevissa paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Lisäksi tutkitaan, millä tavoin varhaiskasvatussuunnitelmat ohjaavat kontekstointien kautta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa ja lisäämään lasten digitaalista osaamista. Artikkelissa tarkastellaan tieto- ja viestintäteknologian käytön ja digitaalisen osaamisen ohjausta suomalaisen varhaiskasvatuksen normi-, resurssi- ja informaatio-ohjauksen kautta. Tutkimusaineistona on 269 paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tutkimus paljastaa, että tieto- ja viestintäteknologian käyttöä ja lasten digitaalista osaamista on tarkennettu paikallisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin vaihtelevasti. Tarkennusten määrä vaihtelee muutaman virkkeen muutoksista usean kappaleen omatekstiseen kuvaukseen. Paikallisista suunnitelmista 23 % mukailee valtakunnallista suunnitelmaa, eikä tieto- ja viestintäteknologian käyttöä tai digitaalista osaamista kuvaavaa tekstiä ole tarkennettu millään tavalla. 23 varhaiskasvatussuunnitelmassa mainitaan kunnassa olevan käytössä erillinen suunnitelma ohjaamassa tieto- ja viestintäteknologian käyttöä ja lasten digitaalista osaamista. Tyypillisimmin varhaiskasvatuksen ammattilaisia ohjataan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa mediakasvatuksellisesti esimerkiksi valokuvia ja videoita hyödyntämällä. Tutkimustulokset auttavat varhaiskasvatuksen järjestäjää tarkentamaan paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa ja tarkastelemaan käytössä olevia ohjauskeinoja. Yksittäistä varhaiskasvatuksen ammattilaista tulokset ohjaavat pohtimaan tieto- ja viestintäteknologian käyttöä ja lasten digitaalisen osaamisen tukemista.
{"title":"Varhaiskasvatussuunnitelma osana ohjausjärjestelmää: Tieto- ja viestintäteknologian käytön ja digitaalisen osaamisen kontekstointi","authors":"P. Pihlaja, Marja Kangas","doi":"10.58955/jecer.v12i2.119663","DOIUrl":"https://doi.org/10.58955/jecer.v12i2.119663","url":null,"abstract":"Artikkelissa kuvataan, miten tieto- ja viestintäteknologian käyttö ja digitaalinen osaaminen on kontekstoitu 1.8.2019–31.7.2022 Suomessa käytössä olevissa paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Lisäksi tutkitaan, millä tavoin varhaiskasvatussuunnitelmat ohjaavat kontekstointien kautta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa ja lisäämään lasten digitaalista osaamista. Artikkelissa tarkastellaan tieto- ja viestintäteknologian käytön ja digitaalisen osaamisen ohjausta suomalaisen varhaiskasvatuksen normi-, resurssi- ja informaatio-ohjauksen kautta. Tutkimusaineistona on 269 paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tutkimus paljastaa, että tieto- ja viestintäteknologian käyttöä ja lasten digitaalista osaamista on tarkennettu paikallisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin vaihtelevasti. Tarkennusten määrä vaihtelee muutaman virkkeen muutoksista usean kappaleen omatekstiseen kuvaukseen. Paikallisista suunnitelmista 23 % mukailee valtakunnallista suunnitelmaa, eikä tieto- ja viestintäteknologian käyttöä tai digitaalista osaamista kuvaavaa tekstiä ole tarkennettu millään tavalla. 23 varhaiskasvatussuunnitelmassa mainitaan kunnassa olevan käytössä erillinen suunnitelma ohjaamassa tieto- ja viestintäteknologian käyttöä ja lasten digitaalista osaamista. Tyypillisimmin varhaiskasvatuksen ammattilaisia ohjataan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa mediakasvatuksellisesti esimerkiksi valokuvia ja videoita hyödyntämällä. Tutkimustulokset auttavat varhaiskasvatuksen järjestäjää tarkentamaan paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa ja tarkastelemaan käytössä olevia ohjauskeinoja. Yksittäistä varhaiskasvatuksen ammattilaista tulokset ohjaavat pohtimaan tieto- ja viestintäteknologian käyttöä ja lasten digitaalisen osaamisen tukemista.","PeriodicalId":37367,"journal":{"name":"Asia-Pacific Journal of Research in Early Childhood Education","volume":"24 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-03-26","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"88495098","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2023-03-26DOI: 10.58955/jecer.v12i2.117886
Pia Backman-Nord, Eva Staffans, Maj-Helen Nyback
In most cultures, telling and listening to stories is an important part of childhood and adulthood. Storycrafting is one way of producing stories by giving the storytellers (children) the possibility to freely express themselves. The method was developed focusing on giving children extended tools for participative and democratic dialog with adults. Our systematic review aims to describe how the storycrafting method has been used in research and the extent of method evaluation. A PRISMA flow chart is presented, demonstrating the search process and the seven (7) articles meeting our search criteria after searching the following databases: Academic Search Complete, PsycINFO, Cinahl, Web of Science, and ERIC. The results conclude that the body of research in the field of storycrafting is limited and versatile. The study provides an overview of the conducted studies and suggestions for further research are discussed.
在大多数文化中，讲故事和听故事是童年和成年的重要组成部分。故事创作是通过给讲故事的人(孩子)自由表达自己的可能性来创作故事的一种方式。该方法的开发重点是为儿童提供与成人进行参与性和民主对话的扩展工具。我们的系统回顾旨在描述故事制作方法在研究中是如何使用的，以及方法评估的程度。通过检索Academic search Complete、PsycINFO、Cinahl、Web of Science和ERIC等数据库，给出了一个PRISMA流程图，展示了检索过程和符合检索标准的7篇文章。研究结果表明，故事制作领域的研究是有限的，而且是多种多样的。本研究概述了已进行的研究，并讨论了进一步研究的建议。
{"title":"The storycrafting method: A systematic review","authors":"Pia Backman-Nord, Eva Staffans, Maj-Helen Nyback","doi":"10.58955/jecer.v12i2.117886","DOIUrl":"https://doi.org/10.58955/jecer.v12i2.117886","url":null,"abstract":"In most cultures, telling and listening to stories is an important part of childhood and adulthood. Storycrafting is one way of producing stories by giving the storytellers (children) the possibility to freely express themselves. The method was developed focusing on giving children extended tools for participative and democratic dialog with adults. Our systematic review aims to describe how the storycrafting method has been used in research and the extent of method evaluation. A PRISMA flow chart is presented, demonstrating the search process and the seven (7) articles meeting our search criteria after searching the following databases: Academic Search Complete, PsycINFO, Cinahl, Web of Science, and ERIC. The results conclude that the body of research in the field of storycrafting is limited and versatile. The study provides an overview of the conducted studies and suggestions for further research are discussed.","PeriodicalId":37367,"journal":{"name":"Asia-Pacific Journal of Research in Early Childhood Education","volume":"20 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-03-26","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"83842545","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2023-01-31DOI: 10.30777/apjer.2023.6.1.02
Hui Jiao, Youngsup Hyun
Legislation plays an indispensable role in the development of lifelong education. This study aims to provide implications for the construction of the legal system of lifelong education in China by analyzing the Shanghai Lifelong Education Ordinance. Therefore, this study explored the Shanghai Ordinance on Lifelong Education content from promoting organizations and networks, financial support, strategies and projects of lifelong education. The results of the analysis were as follows: First, the ordinance has formulated a lifelong education management mechanism centered on local government and clarified the basic direction of resource integration. Second, a mechanism for ensuring lifelong education funding has been established, in which financial contributions from the government are the main agency, complemented by numerous contributions from society and individuals. Third, diversify lifelong education programs, emphasize the protection of the learning rights of disadvantaged groups, and initially form a system of academic achievement certification and a mechanism for monitoring and evaluation. Based on the results, discussions and implications were suggested.
{"title":"An Analysis of Ordinances on Lifelong Education in China: Focusing on Shanghai","authors":"Hui Jiao, Youngsup Hyun","doi":"10.30777/apjer.2023.6.1.02","DOIUrl":"https://doi.org/10.30777/apjer.2023.6.1.02","url":null,"abstract":"Legislation plays an indispensable role in the development of lifelong education. This study aims to provide implications for the construction of the legal system of lifelong education in China by analyzing the Shanghai Lifelong Education Ordinance. Therefore, this study explored the Shanghai Ordinance on Lifelong Education content from promoting organizations and networks, financial support, strategies and projects of lifelong education. The results of the analysis were as follows: First, the ordinance has formulated a lifelong education management mechanism centered on local government and clarified the basic direction of resource integration. Second, a mechanism for ensuring lifelong education funding has been established, in which financial contributions from the government are the main agency, complemented by numerous contributions from society and individuals. Third, diversify lifelong education programs, emphasize the protection of the learning rights of disadvantaged groups, and initially form a system of academic achievement certification and a mechanism for monitoring and evaluation. Based on the results, discussions and implications were suggested.","PeriodicalId":37367,"journal":{"name":"Asia-Pacific Journal of Research in Early Childhood Education","volume":"19 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-01-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135441435","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：