{"title":"Korkeatasoinen tutkimus 1970-luvun kriminaalipolitiikasta","authors":"Janne Kivivuori","doi":"10.54332/krim.144415","DOIUrl":"https://doi.org/10.54332/krim.144415","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":484674,"journal":{"name":"Kriminologia","volume":" 24","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140688626","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Laura Heiskanen, M. Aaltonen, Joonas Pitkänen, Karoliina Suonpää, Pekka Martikainen
Väkivaltarikoksia, kuten muitakin rikoksia, tehdään nuoruusiässä enemmän kuin myöhemmin elämänkaarella, mutta teot ovat tyypillisesti yksittäisiä ja lieviä. Sen sijaan vakavampi ja toistuvampi väkivaltarikollisuus kasautuu pienelle joukolle ihmisiä, joiden rikosurat tyypillisesti alkavat aikaisin, ovat suhteellisen pitkiä ja sisältävät monenlaisia rikoksia. Ilmiötä on tutkittu Suomessa toistaiseksi melko vähän. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin vakavista väkivaltarikoksista epäillyt nuoret eroavat muista väkivaltarikoksista epäillyistä nuorista sekä niistä nuorista, joita ei ole epäilty väkivaltarikoksista. Tutkimus pohjautuu rekisteriaineistoihin kaikista Suomessa vuosina 1986–1997 (N=733 571) syntyneistä nuorista. Tutkimus tarkastelee heidän rikosepäilyjään 15–20 vuoden iässä. Väkivaltarikosten määrän ja vakavuuden lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin väkivaltarikoksista epäiltyjen nuorten muuta rikollisuutta ja perhetaustaa. Lisäksi tutkimuksessa seurattiin nuorten rikosurien kehitystä 25-vuotiaaksi saakka vuosina 1986–1992 syntyneiden osalta. Väkivallan vakavuuden ja toistuvuuden perusteella muodostettujen ryhmien välinen tarkastelu osoittaa, että vain pieni osa nuorista on epäiltynä vakavasta väkivaltarikoksesta (0,7 %) tai toistuvasti lievistä väkivaltateoista (0,5 %). Nämä nuoret ovat kuitenkin varsin rikosaktiivisia, sillä vakavan ja toistuvan väkivallan ryhmissä tehdään henkilömäärään suhteutettuna kaikkein eniten myös muita rikoksia, ja he jatkavat rikoskäyttäytymistä muita nuoria pidempään. Lisäksi heidän lapsuutensa näyttäytyy muihin nuoriin verrattuna erityisen huono-osaisena. Vakavaa ja toistuvaa väkivaltaa tekevien nuorten varhainen tunnistaminen ja tukeminen on tärkeää väkivaltarikosten ehkäisemiseksi.
{"title":"Vakavaa väkivaltaa tekevät nuoret","authors":"Laura Heiskanen, M. Aaltonen, Joonas Pitkänen, Karoliina Suonpää, Pekka Martikainen","doi":"10.54332/krim.136579","DOIUrl":"https://doi.org/10.54332/krim.136579","url":null,"abstract":"Väkivaltarikoksia, kuten muitakin rikoksia, tehdään nuoruusiässä enemmän kuin myöhemmin elämänkaarella, mutta teot ovat tyypillisesti yksittäisiä ja lieviä. Sen sijaan vakavampi ja toistuvampi väkivaltarikollisuus kasautuu pienelle joukolle ihmisiä, joiden rikosurat tyypillisesti alkavat aikaisin, ovat suhteellisen pitkiä ja sisältävät monenlaisia rikoksia. Ilmiötä on tutkittu Suomessa toistaiseksi melko vähän. \u0000Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin vakavista väkivaltarikoksista epäillyt nuoret eroavat muista väkivaltarikoksista epäillyistä nuorista sekä niistä nuorista, joita ei ole epäilty väkivaltarikoksista. Tutkimus pohjautuu rekisteriaineistoihin kaikista Suomessa vuosina 1986–1997 (N=733 571) syntyneistä nuorista. Tutkimus tarkastelee heidän rikosepäilyjään 15–20 vuoden iässä. Väkivaltarikosten määrän ja vakavuuden lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin väkivaltarikoksista epäiltyjen nuorten muuta rikollisuutta ja perhetaustaa. Lisäksi tutkimuksessa seurattiin nuorten rikosurien kehitystä 25-vuotiaaksi saakka vuosina 1986–1992 syntyneiden osalta. \u0000Väkivallan vakavuuden ja toistuvuuden perusteella muodostettujen ryhmien välinen tarkastelu osoittaa, että vain pieni osa nuorista on epäiltynä vakavasta väkivaltarikoksesta (0,7 %) tai toistuvasti lievistä väkivaltateoista (0,5 %). Nämä nuoret ovat kuitenkin varsin rikosaktiivisia, sillä vakavan ja toistuvan väkivallan ryhmissä tehdään henkilömäärään suhteutettuna kaikkein eniten myös muita rikoksia, ja he jatkavat rikoskäyttäytymistä muita nuoria pidempään. Lisäksi heidän lapsuutensa näyttäytyy muihin nuoriin verrattuna erityisen huono-osaisena. Vakavaa ja toistuvaa väkivaltaa tekevien nuorten varhainen tunnistaminen ja tukeminen on tärkeää väkivaltarikosten ehkäisemiseksi.","PeriodicalId":484674,"journal":{"name":"Kriminologia","volume":"43 3","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-03","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140749809","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Kirjoitus pohjautuu Paasosen Yksityisen turvallisuusalan historia -teokseen ja hänen aiempaan Kriminologiablogin kirjoitukseensa.
这篇文章是根据 Paasonen 的《私人保安行业史》和他之前在犯罪学博客上发表的文章撰写的。
{"title":"Yksityisen turvallisuusalan kansainvälinen historia ja kehitystä selittävät taustatekijät","authors":"Jyri Paasonen","doi":"10.54332/krim.111843","DOIUrl":"https://doi.org/10.54332/krim.111843","url":null,"abstract":"Kirjoitus pohjautuu Paasosen Yksityisen turvallisuusalan historia -teokseen ja hänen aiempaan Kriminologiablogin kirjoitukseensa.","PeriodicalId":484674,"journal":{"name":"Kriminologia","volume":" 5","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135290805","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Lectio praecursoria Monica Fagerlundin väitöskirja ”Rikosprosessin portinvartijat – Lähisuhdeväkivallan rikosluonteen rajanveto poliisin puuttumisen näkökulmasta” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 10.6.2023. Vastaväittäjänä toimi tutkimusprofessori Timo Harrikari Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti Virve-Maria Toivonen Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista. Väitöskirjan yhteenveto on luettavissa verkko-osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/357913
{"title":"Rikosprosessin portinvartijat – Lähisuhdeväkivallan rikosluonteen rajanveto poliisin puuttumisen näkökulmasta","authors":"Monica Fagerlund","doi":"10.54332/krim.131197","DOIUrl":"https://doi.org/10.54332/krim.131197","url":null,"abstract":"Lectio praecursoria Monica Fagerlundin väitöskirja ”Rikosprosessin portinvartijat – Lähisuhdeväkivallan rikosluonteen rajanveto poliisin puuttumisen näkökulmasta” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 10.6.2023. Vastaväittäjänä toimi tutkimusprofessori Timo Harrikari Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti Virve-Maria Toivonen Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista. Väitöskirjan yhteenveto on luettavissa verkko-osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/357913","PeriodicalId":484674,"journal":{"name":"Kriminologia","volume":" 2","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135290809","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Lectio praecursoria
Maiju Tanskasen väitöskirja ”Criminological Perspectives into Intimate Partner Violence: Uncovering Commonalities between Partner Violence and General Crime” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 26.5.2023. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Susanne Strand Örebron yliopistosta ja kustoksena professori Janne Kivivuori Helsingin yliopistosta. Väitöskirjan yhteenveto on luettavissa verkko-osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/357552
{"title":"Criminological Perspectives into Intimate Partner Violence: Uncovering Commonalities between Partner Violence and General Crime","authors":"Maiju Tanskanen","doi":"10.54332/krim.138658","DOIUrl":"https://doi.org/10.54332/krim.138658","url":null,"abstract":"Lectio praecursoria
 Maiju Tanskasen väitöskirja ”Criminological Perspectives into Intimate Partner Violence: Uncovering Commonalities between Partner Violence and General Crime” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 26.5.2023. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Susanne Strand Örebron yliopistosta ja kustoksena professori Janne Kivivuori Helsingin yliopistosta. Väitöskirjan yhteenveto on luettavissa verkko-osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/357552","PeriodicalId":484674,"journal":{"name":"Kriminologia","volume":" 2","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135290669","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Lectio praecursoria
Jari Taposen väitöskirja ”Poliisin vaikuttavuus - Suoritteiden laskennasta vaikuttavuuden tutkimukseen” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 25.8.2023. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Elsa Saarikkomäki Turun yliopistosta ja kustoksena professori Janne Kivivuori Helsingin yliopistosta. Väitöskirjan yhteenveto on luettavissa verkko-osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/563391
{"title":"Poliisin vaikuttavuus - Suoritteiden laskennasta vaikuttavuuden tutkimukseen","authors":"Jari Taponen","doi":"10.54332/krim.138659","DOIUrl":"https://doi.org/10.54332/krim.138659","url":null,"abstract":"Lectio praecursoria
 Jari Taposen väitöskirja ”Poliisin vaikuttavuus - Suoritteiden laskennasta vaikuttavuuden tutkimukseen” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 25.8.2023. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Elsa Saarikkomäki Turun yliopistosta ja kustoksena professori Janne Kivivuori Helsingin yliopistosta. Väitöskirjan yhteenveto on luettavissa verkko-osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/563391","PeriodicalId":484674,"journal":{"name":"Kriminologia","volume":" 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135290807","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Yksityisen turvallisuusalan väkivaltatapaukset ovat viime aikoina tuoneet alan ongelmakohtia esille. Yksityistä turvallisuusalaa on tutkittu enenevissä määrin kriminologian alalla, mutta silti huomattavasti vähemmän kuin perinteistä valtion rikoskontrollia, kuten poliisia. Artikkeli nostaa esiin, että rikoskontrollin yksityistämiskehitys ja sen moninaiset seuraukset ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Yksityisen turvallisuusalan nopea kasvu ja sen roolin laajentuminen julkiselle kentälle kertoo merkittävästä yhteiskunnallisesta muutoksesta. Tässä artikkelissa käyn läpi, mitä tiedetään yksityisen turvallisuusalan kontrollista niiden näkökulmista, jotka julkisessa, puolijulkisessa ja yksityisessä tilassa kohtaavat tätä kontrollia. Tulosten mukaan luottamus yksityiseen turvallisuusalaan on vähäisempää kuin poliisiin. Nuorilla ja vähemmistöryhmillä on epäluottamusta lisääviä kokemuksia häätämisestä, kovista otteista ja epäasiallisesta käytöksestä. Esimerkiksi etnisen profiloinnin kokemuksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta voidaan edistää yhdenvertaisuutta ja vähentää syrjäytymistä. Nuoria kunnioittavalla suhtautumisella voidaan luoda positiivisia suhteita ja luottamusta. Artikkeli painottaa, että turvallisuuden yksityistämiskehitystä on tarve ymmärtää aiempaa laajemmin. Keskittyminen pistemäisesti esimerkiksi turva-alan väkivallan ehkäisyyn ja koulutuksen lisäämiseen on tärkeää, mutta ei yksin riitä, vaan tarvitaan lisäksi syvällisempää keskustelua alan roolista ja rakenteellisista ongelmista. Kriminologisessa tutkimuksessa on tärkeää huomioida kontrollintutkimus laajasti, sisältäen niin rikoskontrollin muutokset kuin sen seurauksetkin. Tutkimusta on kehitettävä moniulotteisesti ja monimenetelmällisesti.
Suomen Kriminologinen Yhdistys ry myönsi kriminologian dosentti Elsa Saarikkomäelle ensimmäisen Veli Verkko -palkinnon marraskuussa 2022. Palkinto myönnettiin poikkeuksellisesta kontribuutiosta kriminologiaan. Palkinnon myöntämisen yhteydessä Saarikkomäki piti Veli Verkko -luennon 3.11.2022, johon tämä kirjoitus perustuu.
{"title":"Muuttuvat reaktiot rikollisuuteen: Yksityisen turvallisuusalan kontrolli, kontrollin kohteet ja luottamus","authors":"Elsa Saarikkomäki","doi":"10.54332/krim.138655","DOIUrl":"https://doi.org/10.54332/krim.138655","url":null,"abstract":"Yksityisen turvallisuusalan väkivaltatapaukset ovat viime aikoina tuoneet alan ongelmakohtia esille. Yksityistä turvallisuusalaa on tutkittu enenevissä määrin kriminologian alalla, mutta silti huomattavasti vähemmän kuin perinteistä valtion rikoskontrollia, kuten poliisia. Artikkeli nostaa esiin, että rikoskontrollin yksityistämiskehitys ja sen moninaiset seuraukset ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Yksityisen turvallisuusalan nopea kasvu ja sen roolin laajentuminen julkiselle kentälle kertoo merkittävästä yhteiskunnallisesta muutoksesta. Tässä artikkelissa käyn läpi, mitä tiedetään yksityisen turvallisuusalan kontrollista niiden näkökulmista, jotka julkisessa, puolijulkisessa ja yksityisessä tilassa kohtaavat tätä kontrollia. Tulosten mukaan luottamus yksityiseen turvallisuusalaan on vähäisempää kuin poliisiin. Nuorilla ja vähemmistöryhmillä on epäluottamusta lisääviä kokemuksia häätämisestä, kovista otteista ja epäasiallisesta käytöksestä. Esimerkiksi etnisen profiloinnin kokemuksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta voidaan edistää yhdenvertaisuutta ja vähentää syrjäytymistä. Nuoria kunnioittavalla suhtautumisella voidaan luoda positiivisia suhteita ja luottamusta. Artikkeli painottaa, että turvallisuuden yksityistämiskehitystä on tarve ymmärtää aiempaa laajemmin. Keskittyminen pistemäisesti esimerkiksi turva-alan väkivallan ehkäisyyn ja koulutuksen lisäämiseen on tärkeää, mutta ei yksin riitä, vaan tarvitaan lisäksi syvällisempää keskustelua alan roolista ja rakenteellisista ongelmista. Kriminologisessa tutkimuksessa on tärkeää huomioida kontrollintutkimus laajasti, sisältäen niin rikoskontrollin muutokset kuin sen seurauksetkin. Tutkimusta on kehitettävä moniulotteisesti ja monimenetelmällisesti.
 Suomen Kriminologinen Yhdistys ry myönsi kriminologian dosentti Elsa Saarikkomäelle ensimmäisen Veli Verkko -palkinnon marraskuussa 2022. Palkinto myönnettiin poikkeuksellisesta kontribuutiosta kriminologiaan. Palkinnon myöntämisen yhteydessä Saarikkomäki piti Veli Verkko -luennon 3.11.2022, johon tämä kirjoitus perustuu.","PeriodicalId":484674,"journal":{"name":"Kriminologia","volume":" 3","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135290923","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
The paper is a lightly edited transcript of McNeill’s plenary address at the Finnish Society of Criminology (Suomen Kriminologinen Yhdistys ry) Conference, which took place at the University of Eastern Finland in Joensuu on 3-4th November 2022.
这篇论文是McNeill在芬兰犯罪学学会(Suomen Kriminologinen Yhdistys ry)会议上的全体演讲的轻微编辑记录，该会议于2022年11月3日至4日在约恩苏的东芬兰大学举行。
{"title":"Rehabilitation, Recognition and Misrecognition","authors":"Fergus McNeill","doi":"10.54332/krim.138656","DOIUrl":"https://doi.org/10.54332/krim.138656","url":null,"abstract":"The paper is a lightly edited transcript of McNeill’s plenary address at the Finnish Society of Criminology (Suomen Kriminologinen Yhdistys ry) Conference, which took place at the University of Eastern Finland in Joensuu on 3-4th November 2022.","PeriodicalId":484674,"journal":{"name":"Kriminologia","volume":" 3","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135290799","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Lectio praecursoria
Helena Huhdan väitöskirja ”Changing meanings of ethnicity in the everyday life of Finnish male prisons” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 7.4.2022. Vastaväittäjänä toimi professori Torsten Kolind Aarhusin yliopistosta ja kustoksena vanhempi yliopistolehtori Tarja Tolonen Helsingin yliopistosta. Väitöskirjan yhteenveto on luettavissa verkko-osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/340907
{"title":"Changing meanings of ethnicity in the everyday life of Finnish male prisons","authors":"Helena Huhta","doi":"10.54332/krim.138657","DOIUrl":"https://doi.org/10.54332/krim.138657","url":null,"abstract":"Lectio praecursoria
 Helena Huhdan väitöskirja ”Changing meanings of ethnicity in the everyday life of Finnish male prisons” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 7.4.2022. Vastaväittäjänä toimi professori Torsten Kolind Aarhusin yliopistosta ja kustoksena vanhempi yliopistolehtori Tarja Tolonen Helsingin yliopistosta. Väitöskirjan yhteenveto on luettavissa verkko-osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/340907","PeriodicalId":484674,"journal":{"name":"Kriminologia","volume":" 5","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135290802","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Tässä artikkelissa tarkastelemme kolmannen sektorin toimijan (Myllyhoitoyhdistys ry) ja Naarajärven vankilan välistä yhteistyötä vankilaympäristössä toteutettavassa päihdekuntoutusohjelmassa vuosina 2009–2019. Tarkastelumme kiinnittyy kolmannen sektorin toimijan autonomiseen asemaan. Tutkimusta ohjaavat seuraavat tutkimuskysymykset: 1) Millaisia jännitteitä kuntoutusyhteistyössä on havaittavissa? 2) Miten kuntoutusyhteistyön osapuolet ovat ratkaisseet toimintaperiaatteiden eroavaisuuksien tuomia haasteita? Tutkimuksen taustoittavana tietona on käytetty Vankitietojärjestelmästä poimittua rekisteriaineistoa ohjelmaan osallistuneista vangeista (N = 875) ja päihdekuntoutusta kuvaavia dokumentteja. Varsinaisiin tutkimuskysymyksiin vastataan avaintyöntekijöiden haastattelujen pohjalta (N = 8). Molemminpuolinen luottamus menetelmän toimivuuteen oli vahva. Itsenäisessä ohjelmatoiminnassa esiintyi ristiriitoja, jotka liittyivät osapuolten toisistaan eroaviin käsityksiin riippuvuudesta ja kuntoutumisesta, vankilan tarpeeseen huomioida vankiryhmän erityispiirteet ja tilanteet, ja Myllyhoitoyhdistyksen työn järjestämisen haasteisiin. Hyvin organisoitu keskusteluyhteys osapuolten välillä olisi tärkeää vankilayksikköä ja vankeja hyödyttävän kehittämistyön ja suunnittelun kannalta.
{"title":"Tapaustutkimus kolmannen sektorin toteuttaman päihdekuntoutusohjelman autonomisesta asemasta avovankilassa","authors":"Mia Kilpeläinen, Miisa Törölä","doi":"10.54332/krim.120301","DOIUrl":"https://doi.org/10.54332/krim.120301","url":null,"abstract":"Tässä artikkelissa tarkastelemme kolmannen sektorin toimijan (Myllyhoitoyhdistys ry) ja Naarajärven vankilan välistä yhteistyötä vankilaympäristössä toteutettavassa päihdekuntoutusohjelmassa vuosina 2009–2019. Tarkastelumme kiinnittyy kolmannen sektorin toimijan autonomiseen asemaan. Tutkimusta ohjaavat seuraavat tutkimuskysymykset: 1) Millaisia jännitteitä kuntoutusyhteistyössä on havaittavissa? 2) Miten kuntoutusyhteistyön osapuolet ovat ratkaisseet toimintaperiaatteiden eroavaisuuksien tuomia haasteita? Tutkimuksen taustoittavana tietona on käytetty Vankitietojärjestelmästä poimittua rekisteriaineistoa ohjelmaan osallistuneista vangeista (N = 875) ja päihdekuntoutusta kuvaavia dokumentteja. Varsinaisiin tutkimuskysymyksiin vastataan avaintyöntekijöiden haastattelujen pohjalta (N = 8). Molemminpuolinen luottamus menetelmän toimivuuteen oli vahva. Itsenäisessä ohjelmatoiminnassa esiintyi ristiriitoja, jotka liittyivät osapuolten toisistaan eroaviin käsityksiin riippuvuudesta ja kuntoutumisesta, vankilan tarpeeseen huomioida vankiryhmän erityispiirteet ja tilanteet, ja Myllyhoitoyhdistyksen työn järjestämisen haasteisiin. Hyvin organisoitu keskusteluyhteys osapuolten välillä olisi tärkeää vankilayksikköä ja vankeja hyödyttävän kehittämistyön ja suunnittelun kannalta.","PeriodicalId":484674,"journal":{"name":"Kriminologia","volume":" 2","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135291062","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：