{"title":"Marke Ahonen. Oopiumia ja ajatusharjoituksia kaikille. Kirjoituksia antiikin lääketieteestä ja filosofiasta","authors":"J. Salminen","doi":"10.37448/dt.138256","DOIUrl":"https://doi.org/10.37448/dt.138256","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":476308,"journal":{"name":"Diakonian tutkimus","volume":"77 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-01-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140485817","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Tiivistelmä Suhteilla omiin vanhempiin ja appivanhempiin on suuri merkitys parisuhteessa. Tämä artikkeli tarkastelee, millaisia merkityksiä relaatioilla sekä omiin että puolison vanhempiin on psyykkisesti sairaiden henkilöiden avio- ja avopuolisoiden parisuhdekertomuksissa. Artikkeli perustuu 11 psyykkisesti sairaan avio/avopuolison puolistrukturoituun, narratiiviseen haastatteluun. Haastattelut analysoitiin narratiivisella, holistisella sisällönanalyysillä. Tulokset osoittavat, että sekä relaatioita vanhempiin että appivanhempiin yhdisti kritiikki vaikenemisen ja salailun eli ”kulissien” perhekulttuureja kohtaan sekä halu irtautua tällaisesta kulttuurista omassa perhe-elämässä. Tulokset osoittavat myös, että appivanhempia syytettiin puolison psyykkisestä sairaudesta ja siihen liittyvästä salailusta. Tutkimus viittaa psyykkiseen sairauteen liittyvän stigman ja häpeän ylisukupolvisuuteen sekä psyykkisesti sairaiden henkilöiden puolisoiden orientaatioon irtautua niistä. Abstract Relationships with one’s own parents and parents-in-law are of great importance in a romantic relationship. This article examines the meanings of the relations to one’s own and one’s partner’s parents in the relationship narratives of spouses and partners of persons with mental illness. The article is based on semi-structured, narrative interviews of eleven participants. The interviews were analyzed using narrative, holistic-content analysis. The results show that the narrators were critical of the family culture of secrecy, both in relation to their own parents and their parents-in-law. Narrators aimed at changing this culture in their own family lives. Parents-in-law were blamed for the spouse’s mental illness and the associated silence and concealment. The findings point to the transgenerational stigma and shame associated with mental illness, and the desire to break free from them.
{"title":"Eroon perhekulisseista","authors":"Jonna Ojalammi","doi":"10.37448/dt.126981","DOIUrl":"https://doi.org/10.37448/dt.126981","url":null,"abstract":"\u0000\u0000\u0000Tiivistelmä \u0000Suhteilla omiin vanhempiin ja appivanhempiin on suuri merkitys parisuhteessa. Tämä artikkeli tarkastelee, millaisia merkityksiä relaatioilla sekä omiin että puolison vanhempiin on psyykkisesti sairaiden henkilöiden avio- ja avopuolisoiden parisuhdekertomuksissa. Artikkeli perustuu 11 psyykkisesti sairaan avio/avopuolison puolistrukturoituun, narratiiviseen haastatteluun. Haastattelut analysoitiin narratiivisella, holistisella sisällönanalyysillä. Tulokset osoittavat, että sekä relaatioita vanhempiin että appivanhempiin yhdisti kritiikki vaikenemisen ja salailun eli ”kulissien” perhekulttuureja kohtaan sekä halu irtautua tällaisesta kulttuurista omassa perhe-elämässä. Tulokset osoittavat myös, että appivanhempia syytettiin puolison psyykkisestä sairaudesta ja siihen liittyvästä salailusta. Tutkimus viittaa psyykkiseen sairauteen liittyvän stigman ja häpeän ylisukupolvisuuteen sekä psyykkisesti sairaiden henkilöiden puolisoiden orientaatioon irtautua niistä. \u0000Abstract\u0000Relationships with one’s own parents and parents-in-law are of great importance in a romantic relationship. This article examines the meanings of the relations to one’s own and one’s partner’s parents in the relationship narratives of spouses and partners of persons with mental illness. The article is based on semi-structured, narrative interviews of eleven participants. The interviews were analyzed using narrative, holistic-content analysis. The results show that the narrators were critical of the family culture of secrecy, both in relation to their own parents and their parents-in-law. Narrators aimed at changing this culture in their own family lives. Parents-in-law were blamed for the spouse’s mental illness and the associated silence and concealment. The findings point to the transgenerational stigma and shame associated with mental illness, and the desire to break free from them.\u0000\u0000\u0000","PeriodicalId":476308,"journal":{"name":"Diakonian tutkimus","volume":"45 29","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-01-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140487651","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Tiivistelmä Artikkelissa pohditaan haastatteluaineiston perusteella vammaisuuden erimuotojen eriasteista stigmaattisuutta hahmottelemalla käsiteanalyysin avulla elementtejä, joista vammaisuuden hierarkia suomalaisessa yhteiskunnassa tällä hetkellä koostuu. Samaan aikaan, kun työelämäosallisuus määrittää selvästi ihmisen paikkaa suomalaisessa yhteiskunnassa, suurimpaan osaan vammaisista kohdistuu työelämän ulkopuolisuuden stigma. Kognitiivisen erilaisuuden stigma kohdistuu kehitysvammaisiin, neurokirjolle kuuluviin ja vaikeasti psyykkisesti sairaisiin. Näihin ryhmiin suhtaudutaan kuitenkin myötätuntoisemmin kuin kehollisesti poikkeaviin. Kehollisen poikkeavuuden stigma kohdistuu kaikkein voimakkaimmin kävely- tai puhekyvyttömiin. Näkyvän avun tarpeen stigma kohdistuu erityisen voimakkaasti pyörätuolikäyttäjiin. Artikkelin analyysin perusteella juuri pyörätuolikäyttäjät ovat ryhmä, johon kohdistuu suurinta vammaisvihaa. Abstract Based on interview data, the article examines the varying degrees of stigmatization of different forms of disability by describing with conceptual analysis the elements that make up the present hierarchy of disabilities in Finnish society. Whilst participation in working life clearly indicates a person’s place in Finnish society, most disabled people face the stigma of being excluded from working life. The stigma of cognitive abnormality is attached to people with intellectual disabilities, people belonging to the neurodiversity spectrum and people with severe mental disorders. However, these groups are viewed more sympathetically than the physically abnormal. The stigma of physical abnormality is strongest for people who are unable to walk or speak. The stigma of visible needs is particularly strong against wheelchair users. The analysis of the study shows that wheelchair users are the group most exposed to disability stigma.
{"title":"”Kehitysvammaisia säälitään ja pyörätuolikäyttäjiä nöyryytetään”","authors":"Karoliina Ahonen, Pauli Rautiainen","doi":"10.37448/dt.130424","DOIUrl":"https://doi.org/10.37448/dt.130424","url":null,"abstract":"Tiivistelmä\u0000Artikkelissa pohditaan haastatteluaineiston perusteella vammaisuuden erimuotojen eriasteista stigmaattisuutta hahmottelemalla käsiteanalyysin avulla elementtejä, joista vammaisuuden hierarkia suomalaisessa yhteiskunnassa tällä hetkellä koostuu. Samaan aikaan, kun työelämäosallisuus määrittää selvästi ihmisen paikkaa suomalaisessa yhteiskunnassa, suurimpaan osaan vammaisista kohdistuu työelämän ulkopuolisuuden stigma. Kognitiivisen erilaisuuden stigma kohdistuu kehitysvammaisiin, neurokirjolle kuuluviin ja vaikeasti psyykkisesti sairaisiin. Näihin ryhmiin suhtaudutaan kuitenkin myötätuntoisemmin kuin kehollisesti poikkeaviin. Kehollisen poikkeavuuden stigma kohdistuu kaikkein voimakkaimmin kävely- tai puhekyvyttömiin. Näkyvän avun tarpeen stigma kohdistuu erityisen voimakkaasti pyörätuolikäyttäjiin. Artikkelin analyysin perusteella juuri pyörätuolikäyttäjät ovat ryhmä, johon kohdistuu suurinta vammaisvihaa.\u0000Abstract\u0000Based on interview data, the article examines the varying degrees of stigmatization of different forms of disability by describing with conceptual analysis the elements that make up the present hierarchy of disabilities in Finnish society. Whilst participation in working life clearly indicates a person’s place in Finnish society, most disabled people face the stigma of being excluded from working life. The stigma of cognitive abnormality is attached to people with intellectual disabilities, people belonging to the neurodiversity spectrum and people with severe mental disorders. However, these groups are viewed more sympathetically than the physically abnormal. The stigma of physical abnormality is strongest for people who are unable to walk or speak. The stigma of visible needs is particularly strong against wheelchair users. The analysis of the study shows that wheelchair users are the group most exposed to disability stigma.","PeriodicalId":476308,"journal":{"name":"Diakonian tutkimus","volume":"222 1-2","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-01-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140489769","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
P. Rissanen, Jari Stenvall, S. Pirkola, Janne Jalava
Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten luottamus mielenterveystyössä rakentuu ammattilaisten näkökulmasta. Käytimme aineistona Suomen Psykiatriyhdistyksen ja Psykologiliiton jäseniltä vuonna 2021 kerättyä Mielenterveysbarometri-kyselyyn kuuluvaa osa-aineistoa. Kyselyyn vastasi 509 psykologia ja 145 psykiatria. Analysoimme 337 avovastausta luottamuksen rakentumisesta mielenterveystyössä. Tulostemme mukaan luottamus mielenterveystyössä rakentuu kolmen tosiinsa yhteydessä olevan ulottuvuuden kautta. Luottamus perustuu ensinnäkin työntekijän ominaisuuksiin ja luonteenpiirteisiin sekä tietoon ja taitoihin. Toisena perustavana ulottuvuutena ovat palvelujärjestelmän rakenteet ja käytänteet, joista keskeisiä ovat salassapito- ja kirjaamiskäytänteet. Kolmantena ulottuvuutena ovat asiakassuhteet, jotka rakentuvat kahden edellisen ulottuvuuden varaan ja jossa keskeistä on yhteistyö, asiakkaan kuunteleminen ja kunnioittaminen. Abstract The aim of the study was to analyze how trust is built in mental health work from the perspective of professionals. The data are collected in 2021 from the members of the Finnish Psychiatric Association and the Finnish Association of Psychologists as part of Mental Health Barometer survey. 509 psychologists and 145 psychiatrists answered to the survey. The focus of the study was on the analysis of the 337 open-ended responses to the survey using a content analysis. According to our results, trust is built through three interrelated dimensions. First of all, building of trust is engendered by professionals’ character traits, knowledge, and skills. Another fundamental dimension is related to structures and practices of the service system, whereby confidentiality and recording practices are essential. The third dimension is the relationship between professional and client, which is based on the two previous dimensions. Besides, cooperation, listening to and respecting the client are essential.
{"title":"Luottamus mielenterveystyössä","authors":"P. Rissanen, Jari Stenvall, S. Pirkola, Janne Jalava","doi":"10.37448/dt.127388","DOIUrl":"https://doi.org/10.37448/dt.127388","url":null,"abstract":"Tiivistelmä\u0000Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten luottamus mielenterveystyössä rakentuu ammattilaisten näkökulmasta. Käytimme aineistona Suomen Psykiatriyhdistyksen ja Psykologiliiton jäseniltä vuonna 2021 kerättyä Mielenterveysbarometri-kyselyyn kuuluvaa osa-aineistoa. Kyselyyn vastasi 509 psykologia ja 145 psykiatria. Analysoimme 337 avovastausta luottamuksen rakentumisesta mielenterveystyössä. Tulostemme mukaan luottamus mielenterveystyössä rakentuu kolmen tosiinsa yhteydessä olevan ulottuvuuden kautta. Luottamus perustuu ensinnäkin työntekijän ominaisuuksiin ja luonteenpiirteisiin sekä tietoon ja taitoihin. Toisena perustavana ulottuvuutena ovat palvelujärjestelmän rakenteet ja käytänteet, joista keskeisiä ovat salassapito- ja kirjaamiskäytänteet. Kolmantena ulottuvuutena ovat asiakassuhteet, jotka rakentuvat kahden edellisen ulottuvuuden varaan ja jossa keskeistä on yhteistyö, asiakkaan kuunteleminen ja kunnioittaminen.\u0000Abstract\u0000The aim of the study was to analyze how trust is built in mental health work from the perspective of professionals. The data are collected in 2021 from the members of the Finnish Psychiatric Association and the Finnish Association of Psychologists as part of Mental Health Barometer survey. 509 psychologists and 145 psychiatrists answered to the survey. The focus of the study was on the analysis of the 337 open-ended responses to the survey using a content analysis. According to our results, trust is built through three interrelated dimensions. First of all, building of trust is engendered by professionals’ character traits, knowledge, and skills. Another fundamental dimension is related to structures and practices of the service system, whereby confidentiality and recording practices are essential. The third dimension is the relationship between professional and client, which is based on the two previous dimensions. Besides, cooperation, listening to and respecting the client are essential.","PeriodicalId":476308,"journal":{"name":"Diakonian tutkimus","volume":"66 41","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-01-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140486501","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：