Natalia Stalchenko, Anssi Vanhala, J. Korhonen, Pirjo Aunio
Previous findings suggest positive association between physical activity (PA) and children's cognitive outcomes. Early numeracy (EN) refers to young children’s mathematical proficiency, including relational and counting skills. EN has been shown to strongly predict later mathematical and academic achievements. Previous research has mainly focused on school-age children; however, research in early ages is scarce. No previous studies have used device-based measurement of PA with an individual test of EN to understand the associations between preschool PA and EN. The study investigated the relationship between PA during preschool hours and EN in 4-5-year-old children (N = 95, Mage = 4.6). PA was measured during 5 consecutive preschool days using hip-worn accelerometers, while EN was assessed using the Finnish Early Numeracy Test. Results revealed no significant correlation between preschool PA level and EN. Furthermore, latent profile analyses identified three profiles with high, medium, and low PA, whereas EN did not significantly differ among the profiles. While the results showed significantly different amounts of PA among children during preschool, the current study suggests no direct relation between preschool PA and EN.
以往的研究结果表明，体育锻炼（PA）与儿童的认知能力之间存在积极的联系。早期计算能力（EN）是指幼儿的数学能力，包括关系和计数技能。事实证明，早期运算能力可有力地预测日后的数学和学业成绩。以往的研究主要集中在学龄儿童身上，而针对早期儿童的研究却很少。以前的研究没有使用基于设备的 PA 测量和 EN 的个人测试来了解学龄前 PA 和 EN 之间的关系。本研究调查了 4-5 岁儿童（N = 95，Mage = 4.6）学龄前 PA 与 EN 之间的关系。使用臀部佩戴的加速度计对连续 5 个学龄前日的 PA 进行测量，而 EN 则使用芬兰早期计算能力测试进行评估。结果显示，学前 PA 水平与 EN 之间没有明显的相关性。此外，通过潜在特征分析，发现了高、中、低PA三个特征，而EN在各特征之间并无明显差异。虽然研究结果显示学龄前儿童的 PA 量存在明显差异，但本研究表明学龄前 PA 与 EN 之间并无直接关系。
{"title":"The association between physical activity during preschool hours and early numeracy","authors":"Natalia Stalchenko, Anssi Vanhala, J. Korhonen, Pirjo Aunio","doi":"10.58955/jecer.127930","DOIUrl":"https://doi.org/10.58955/jecer.127930","url":null,"abstract":"Previous findings suggest positive association between physical activity (PA) and children's cognitive outcomes. Early numeracy (EN) refers to young children’s mathematical proficiency, including relational and counting skills. EN has been shown to strongly predict later mathematical and academic achievements. Previous research has mainly focused on school-age children; however, research in early ages is scarce. No previous studies have used device-based measurement of PA with an individual test of EN to understand the associations between preschool PA and EN. The study investigated the relationship between PA during preschool hours and EN in 4-5-year-old children (N = 95, Mage = 4.6). PA was measured during 5 consecutive preschool days using hip-worn accelerometers, while EN was assessed using the Finnish Early Numeracy Test. Results revealed no significant correlation between preschool PA level and EN. Furthermore, latent profile analyses identified three profiles with high, medium, and low PA, whereas EN did not significantly differ among the profiles. While the results showed significantly different amounts of PA among children during preschool, the current study suggests no direct relation between preschool PA and EN.","PeriodicalId":506714,"journal":{"name":"Journal of Early Childhood Education Research","volume":"17 16","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139147966","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Tutkimuksessa tarkastellaan, miten varhaiskasvatusta oikeudellisesti velvoittavissa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus [OPH], 2022) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH, 2016) käsitellään Varhaiskasvatuslain (580/2018) edellyttämiä ja liikuntakasvatuksen määrittelemiä tavoitteita. Aineiston analyysi perustui opetussuunnitelmateoriaan ja asiasanojen merkitysyhteyksien sisällönanalyysiin ja tulkintaan. Tutkimuksessa kartoitettiin, kuinka usein, missä kontekstissa ja minkälaisissa merkityksissä lapsen fyysiseen hyvinvointiin liitetyt termit (digitaalinen, fyysinen aktiivisuus, fyysinen inaktiivisuus, istuminen, keho, koordinaatio, liikkuminen, liikunta, liikuntakasvatus, luonto, media, motoriikka, paikallaanolo, passiivisuus, ulkoilu, urheilu) esiintyivät opetussuunnitelmissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kuinka opetussuunnitelmat vastasivat liikuntakasvatuksen tavoitteisiin, kasvattaa liikuntaan ja kasvattaa liikunnan avulla. Useimmin opetussuunnitelmissa mainittiin asiasanat: liikkuminen (39 krt), liikunta (28 krt), ja media (21 krt). Sisällönanalyysin mukaan asiasanojen merkitysyhteydet voitiin kategorisoida neljään luokkaan: terveys ja hyvinvointi, kehitys, oppiminen ja yhteistyö. Lisäksi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tunnistettiin leikin ja kulttuurin merkitysyhteydet. Tutkimus osoittaa, että molemmat opetussuunnitelmat vastasivat liikuntakasvatuksen keskeisiin tavoitteisiin. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää varhaiskasvatusta ohjaavien opetussuunnitelmien kehittämiseen lasten fyysisesti aktiivisen elämäntavan varhaisen muodostumisen tukemisessa ja ohjaamisessa.
{"title":"Liikuntakasvatuksen merkitys varhaiskasvatusta ohjaavissa opetussuunnitelmissa","authors":"Anne Soini, Arja Sääkslahti","doi":"10.58955/jecer.126730","DOIUrl":"https://doi.org/10.58955/jecer.126730","url":null,"abstract":"Tutkimuksessa tarkastellaan, miten varhaiskasvatusta oikeudellisesti velvoittavissa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus [OPH], 2022) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH, 2016) käsitellään Varhaiskasvatuslain (580/2018) edellyttämiä ja liikuntakasvatuksen määrittelemiä tavoitteita. Aineiston analyysi perustui opetussuunnitelmateoriaan ja asiasanojen merkitysyhteyksien sisällönanalyysiin ja tulkintaan. Tutkimuksessa kartoitettiin, kuinka usein, missä kontekstissa ja minkälaisissa merkityksissä lapsen fyysiseen hyvinvointiin liitetyt termit (digitaalinen, fyysinen aktiivisuus, fyysinen inaktiivisuus, istuminen, keho, koordinaatio, liikkuminen, liikunta, liikuntakasvatus, luonto, media, motoriikka, paikallaanolo, passiivisuus, ulkoilu, urheilu) esiintyivät opetussuunnitelmissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kuinka opetussuunnitelmat vastasivat liikuntakasvatuksen tavoitteisiin, kasvattaa liikuntaan ja kasvattaa liikunnan avulla. Useimmin opetussuunnitelmissa mainittiin asiasanat: liikkuminen (39 krt), liikunta (28 krt), ja media (21 krt). Sisällönanalyysin mukaan asiasanojen merkitysyhteydet voitiin kategorisoida neljään luokkaan: terveys ja hyvinvointi, kehitys, oppiminen ja yhteistyö. Lisäksi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tunnistettiin leikin ja kulttuurin merkitysyhteydet. Tutkimus osoittaa, että molemmat opetussuunnitelmat vastasivat liikuntakasvatuksen keskeisiin tavoitteisiin. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää varhaiskasvatusta ohjaavien opetussuunnitelmien kehittämiseen lasten fyysisesti aktiivisen elämäntavan varhaisen muodostumisen tukemisessa ja ohjaamisessa.","PeriodicalId":506714,"journal":{"name":"Journal of Early Childhood Education Research","volume":"1310 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-16","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139176906","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Read-alouds are recurrent in early childhood education and care settings and there is an abundance of scholarly advice regarding the planning and implementation of these sessions. However, most studies concern read-alouds with younger children and there is little knowledge regarding read-alouds during the pre-primary year for Finnish six-year-olds. The present study therefore investigated teachers’ self-reported ways of organising and arguing for their ways of implementing read-alouds in Finnish pre-primary settings. The study focused on what teachers reported paying attention to when planning read-alouds and how they viewed interaction during the read-alouds. Data were collected through a questionnaire completed by 47 teachers and through group interviews with nine teachers. A qualitative content analysis showed that teachers mentioned paying attention to children’s needs, interests, prerequisites and the characteristics of the books in connection to planning. They also described practices that indicated that it is common for them not to be acquainted with the books beforehand or not to have a prior plan. According to the teachers, interaction during read-alouds is common and important. At the same time, some of them expressed that they felt expected to use read-alouds as tools for supporting children’s school readiness by calling for silence during the read-alouds.
{"title":"Planning and interaction: Teachers’ views on pre-primary read-alouds","authors":"Sofie Tjäru, Mia Heikkilä","doi":"10.58955/jecer.136127","DOIUrl":"https://doi.org/10.58955/jecer.136127","url":null,"abstract":"Read-alouds are recurrent in early childhood education and care settings and there is an abundance of scholarly advice regarding the planning and implementation of these sessions. However, most studies concern read-alouds with younger children and there is little knowledge regarding read-alouds during the pre-primary year for Finnish six-year-olds. The present study therefore investigated teachers’ self-reported ways of organising and arguing for their ways of implementing read-alouds in Finnish pre-primary settings. The study focused on what teachers reported paying attention to when planning read-alouds and how they viewed interaction during the read-alouds. Data were collected through a questionnaire completed by 47 teachers and through group interviews with nine teachers. A qualitative content analysis showed that teachers mentioned paying attention to children’s needs, interests, prerequisites and the characteristics of the books in connection to planning. They also described practices that indicated that it is common for them not to be acquainted with the books beforehand or not to have a prior plan. According to the teachers, interaction during read-alouds is common and important. At the same time, some of them expressed that they felt expected to use read-alouds as tools for supporting children’s school readiness by calling for silence during the read-alouds.","PeriodicalId":506714,"journal":{"name":"Journal of Early Childhood Education Research","volume":"314 2","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-16","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139177211","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Lapsella on oikeus varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluihin. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja toimii osana varhaiskasvatuksen sosiaalisia systeemejä eli vuorovaikutuksessa varhaiskasvatusyksiköiden ja -ryhmien lasten keskuudessa, aikuisten kanssa sekä lasten ja aikuisten kesken vuorovaikutuksessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan varhaiskasvatuksen erityisopettajien kokemuksia ja havaintoja pedagogisesta työstä varhaiskasvatuksen sosiaalisissa systeemeissä. Esa Saarisen ja Raimo P. Hämäläisen lanseeraaman systeemiäly -käsitteen neljä ulottuvuutta toimivat lähtökohtana tutkimuksen aineistona käyttämillemme, erityisopettajien (N=14) kirjoittamille kuvauksille, joiden kautta olemme tunnistaneet ja tulkinneet vuorovaikutteista pedagogista toimintaa. Aineistoa analysoitiin temaattista analyysia mukaillen. Tulosten mukaan erityisopettajan pedagogisessa työssä yhdistyvät keskittynyt havainnointi, pedagoginen toiminta ja yhteisen ymmärryksen luominen, jotka kaikki tapahtuvat asiantuntijuuden viitekehyksessä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien kirjoituksissa havainnointi näyttäytyy työtä läpileikkaavan moniulotteisena työtapana, joka yhdistyy erityisopetukseen ja konsultaatioon. Tulokset havainnollistavat varhaiskasvatuksen erityisopettajan pedagogisen työn ulottuvuuksia ja mahdollistavat työn kehittämisen tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksen erityisopettajan työn käytännöt muotoutuvat paikallisissa ja ammattilaisten henkilökohtaisissa käytännöissä.
儿童有权获得幼儿教育特级教师的服务。幼儿保育和教育教师是幼儿教育和保育社会系统的一部分，即在幼儿保育和教育单位和小组中与儿童互动，与成人互动，以及在儿童与成人之间互动。本文探讨了幼儿保育和教育中心特需教师对其在幼儿保育和教育中心社会系统中的教学工作的经验和看法。Esa Saarinen 和 Raimo P. Hämäläinen 提出的 "系统智能 "概念的四个维度是特殊教育教师（14 人）所作描述的出发点，通过这些描述，我们确定并解释了互动教学工作。我们根据主题分析法对数据进行了分析。结果表明，特殊教育教师的教学工作结合了重点观察、教学行动和共同理解的建立，所有这些都发生在专业知识的框架内。在幼儿特殊教育教师的著作中，观察被视为一种多层面的工作方式，渗透到他们的工作中，将特殊教育和咨询结合在一起。研究结果说明了幼儿保育和特殊教育教师教学工作的各个层面，并有助于在幼儿保育和特殊教育教师的工作实践由地方和个人专业实践形成的背景下开展工作。
{"title":"Erityisopettajan pedagoginen työ varhaiskasvatuksen sosiaalisissa systeemeissä","authors":"Marja Syrjämäki, Noora Heiskanen","doi":"10.58955/jecer.129554","DOIUrl":"https://doi.org/10.58955/jecer.129554","url":null,"abstract":"Lapsella on oikeus varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluihin. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja toimii osana varhaiskasvatuksen sosiaalisia systeemejä eli vuorovaikutuksessa varhaiskasvatusyksiköiden ja -ryhmien lasten keskuudessa, aikuisten kanssa sekä lasten ja aikuisten kesken vuorovaikutuksessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan varhaiskasvatuksen erityisopettajien kokemuksia ja havaintoja pedagogisesta työstä varhaiskasvatuksen sosiaalisissa systeemeissä. Esa Saarisen ja Raimo P. Hämäläisen lanseeraaman systeemiäly -käsitteen neljä ulottuvuutta toimivat lähtökohtana tutkimuksen aineistona käyttämillemme, erityisopettajien (N=14) kirjoittamille kuvauksille, joiden kautta olemme tunnistaneet ja tulkinneet vuorovaikutteista pedagogista toimintaa. Aineistoa analysoitiin temaattista analyysia mukaillen. Tulosten mukaan erityisopettajan pedagogisessa työssä yhdistyvät keskittynyt havainnointi, pedagoginen toiminta ja yhteisen ymmärryksen luominen, jotka kaikki tapahtuvat asiantuntijuuden viitekehyksessä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien kirjoituksissa havainnointi näyttäytyy työtä läpileikkaavan moniulotteisena työtapana, joka yhdistyy erityisopetukseen ja konsultaatioon. Tulokset havainnollistavat varhaiskasvatuksen erityisopettajan pedagogisen työn ulottuvuuksia ja mahdollistavat työn kehittämisen tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksen erityisopettajan työn käytännöt muotoutuvat paikallisissa ja ammattilaisten henkilökohtaisissa käytännöissä.","PeriodicalId":506714,"journal":{"name":"Journal of Early Childhood Education Research","volume":"46 3","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139184646","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：