{"title":"Ihmiskasvojen valaisun vaikutus katsojan emotionaaliisiin reaktioihin","authors":"Sampsa Huttunen","doi":"10.23994/lk.142498","DOIUrl":"https://doi.org/10.23994/lk.142498","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":516587,"journal":{"name":"Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu","volume":"1 4","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-01-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140512025","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Jalkapallosääntöjen puhtaasti inhimillisestä soveltamisesta on 2000-luvulla siirrytty teknologian käyttöön osana tuomitsemiskäytäntöjä. Kansainvälisellä ja osin kansallisella huipulla erotuomarien edellytetään käyttävän teknisiä apuvälineitä tiettyihin sääntökohtiin liittyvissä pelitilanteissa oikean ratkaisun tekemiseksi. Tunnetuin esimerkki on VAR-järjestelmä (Video Assistant Referee).Modernin jalkapallon yli 160-vuotisessa historiassa teknologian käyttö kattaa vain lyhyen jakson. Se linkittyy jalkapallon tuomitsemiskäytäntöjen historiaan ja perinteiseen oikeudenmukaisuuden ja reiluuden lähtökohtaan mutta myös jalkapallon viime vuosikymmenten muutoksiin eli markkinallistumiseen, teknologisoitumiseen ja eriytymiseen. Inhimillinen havainnointi ja erotuomarin päätösten lopullisuus olivat 2000-luvulle saakka tuomitsemiskäytäntöjen perusta, vaikka jalkapallo pelinä ja yhteiskunnallisena ilmiönä muuttui. Teknologisten sovellutusten nopea kehitys mursi lopulta vanhan asetelman, ja teknologian käytöstä tuli osa huippujalkapallon tuomitsemista. Samalla tämä kehitys kiihdytti jalkapallon eriytymistä eli huippujalkapallon ja lajin ruohonjuuritason etääntymistä. Teknologian soveltamisen lisäksi eriytymistä kiihdyttivät myös markkinallistuminen sekä huippujalkapallon kiinnittyminen entistä selvemmin osaksi mediateknologiaan nojaavaa viihdeteollisuutta.Avainsanat: jalkapallo, erotuomari, säännöt, historia, VAR-teknologiaFrom Umpires to VAR Technology. The Technologization of Refereeing as Part of the Change in Football Culture from the 19th Century to the 2020sIn the 2000s, there has been a shift in the application of football rules to the use of technology as part of refereeing practices. At international and partly national level, referees are required to use technology in four types of decisions in order to prevent human errors and make right decisions. The most famous example of technology is the so-called VAR system (Video Assistant Referee).In the more than 160-year history of modern football, the use of technology constitutes only a short period. It is linked to the history of football refereeing practices and the traditional premise of fairness, but also to the changes in football in recent decades, i.e. marketisation, “hypercommodification”, technologization, and differentiation. Until the 2000s, human observation and finality of referee decisions were the basis of refereeing practices, although football as a game and social phenomenon changed. The rapid development of technological applications eventually broke the old barriers, and the use of technology became part of top football and, at the same time, a factor accelerating the differentiation of football.Keywords: football, referee, rules of the game, history, VAR technology
{"title":"Valvojista VAR-teknologiaan","authors":"Arto Nevala","doi":"10.23994/lk.142491","DOIUrl":"https://doi.org/10.23994/lk.142491","url":null,"abstract":"Jalkapallosääntöjen puhtaasti inhimillisestä soveltamisesta on 2000-luvulla siirrytty teknologian käyttöön osana tuomitsemiskäytäntöjä. Kansainvälisellä ja osin kansallisella huipulla erotuomarien edellytetään käyttävän teknisiä apuvälineitä tiettyihin sääntökohtiin liittyvissä pelitilanteissa oikean ratkaisun tekemiseksi. Tunnetuin esimerkki on VAR-järjestelmä (Video Assistant Referee).Modernin jalkapallon yli 160-vuotisessa historiassa teknologian käyttö kattaa vain lyhyen jakson. Se linkittyy jalkapallon tuomitsemiskäytäntöjen historiaan ja perinteiseen oikeudenmukaisuuden ja reiluuden lähtökohtaan mutta myös jalkapallon viime vuosikymmenten muutoksiin eli markkinallistumiseen, teknologisoitumiseen ja eriytymiseen. Inhimillinen havainnointi ja erotuomarin päätösten lopullisuus olivat 2000-luvulle saakka tuomitsemiskäytäntöjen perusta, vaikka jalkapallo pelinä ja yhteiskunnallisena ilmiönä muuttui. Teknologisten sovellutusten nopea kehitys mursi lopulta vanhan asetelman, ja teknologian käytöstä tuli osa huippujalkapallon tuomitsemista. Samalla tämä kehitys kiihdytti jalkapallon eriytymistä eli huippujalkapallon ja lajin ruohonjuuritason etääntymistä. Teknologian soveltamisen lisäksi eriytymistä kiihdyttivät myös markkinallistuminen sekä huippujalkapallon kiinnittyminen entistä selvemmin osaksi mediateknologiaan nojaavaa viihdeteollisuutta.Avainsanat: jalkapallo, erotuomari, säännöt, historia, VAR-teknologiaFrom Umpires to VAR Technology. The Technologization of Refereeing as Part of the Change in Football Culture from the 19th Century to the 2020sIn the 2000s, there has been a shift in the application of football rules to the use of technology as part of refereeing practices. At international and partly national level, referees are required to use technology in four types of decisions in order to prevent human errors and make right decisions. The most famous example of technology is the so-called VAR system (Video Assistant Referee).In the more than 160-year history of modern football, the use of technology constitutes only a short period. It is linked to the history of football refereeing practices and the traditional premise of fairness, but also to the changes in football in recent decades, i.e. marketisation, “hypercommodification”, technologization, and differentiation. Until the 2000s, human observation and finality of referee decisions were the basis of refereeing practices, although football as a game and social phenomenon changed. The rapid development of technological applications eventually broke the old barriers, and the use of technology became part of top football and, at the same time, a factor accelerating the differentiation of football.Keywords: football, referee, rules of the game, history, VAR technology","PeriodicalId":516587,"journal":{"name":"Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu","volume":"2 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-01-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140512024","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Mediatutkimusta Hornankattilasta","authors":"Kimmo Laine, Tommi Römpötti","doi":"10.23994/lk.142490","DOIUrl":"https://doi.org/10.23994/lk.142490","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":516587,"journal":{"name":"Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu","volume":"50 3","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-01-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140512218","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Artikkeli tarkastelee lauluja ja laulamista jalkapallo-otteluissa ja niiden ympärillä pohjautuen kirjoittajan yli 50-vuotiseen kokemukseen Liverpool FC -jalkapallojoukkueen (LFC) otteluiden seuraajana. Ilmiö paikantuu artikkelissa osaksi laajempia keskusteluja laulun ja musiikin käytöstä jalkapallo-otteluissa.Artikkeli tarkastelee modernin median kehityksen suhdetta jalkapalloon kolmella alueella, jotka ovat television merkitys modernilla aikakaudella, laulujen saatavuus internetissä ja äänentoistojärjestelmien käyttö kannattajajoukkojen ohjailemiseen otteluissa. Artikkeli tarjoaa näkökulmia yhteen jalkapallofanikulttuurin tärkeimmistä – joskin usein sivuutetuista – ulottuvuuksista. Näitä näkökulmia etsitään tarkastelemalla Liverpool FC -joukkuetta suhteessa kaupunkiin, jalkapalloon ja mediaan, faniuteen ja jalkapallo-otteluissa laulamiseen sekä pohtimalla Liverpool-laulujen erityispiirteitä. Johtopäätöksenä on, että jalkapallofaniuden todellinen ydin on nimenomaan lauluissa ja laulamisessa.Avainsanat: laulaminen jalkapallo-ottelussa, Liverpool FC, populaarimusiikki, jalkapallofanius, Spion Kop
文章以作者 50 多年来作为利物浦足球俱乐部（LFC）球迷的经历为基础，探讨了足球比赛中和比赛周围的歌曲和歌声。文章从三个方面探讨了现代媒体的发展与足球之间的关系：电视在现代的重要性、歌曲在互联网上的可用性以及使用音响系统来控制比赛现场的人群。文章深入探讨了球迷文化中最重要的一个方面--尽管常常被忽视。文章通过研究利物浦足球俱乐部与城市、足球与媒体、球迷身份和足球比赛中的歌声之间的关系，以及利物浦歌曲的具体特点，探讨了这些视角。结论是，足球迷的真正本质恰恰在于歌曲和歌声。 关键词：足球比赛中的歌声、利物浦俱乐部、流行音乐、足球迷、Spion Kop
{"title":"Songs to learn and sing","authors":"Martin Cloonan","doi":"10.23994/lk.142495","DOIUrl":"https://doi.org/10.23994/lk.142495","url":null,"abstract":"Artikkeli tarkastelee lauluja ja laulamista jalkapallo-otteluissa ja niiden ympärillä pohjautuen kirjoittajan yli 50-vuotiseen kokemukseen Liverpool FC -jalkapallojoukkueen (LFC) otteluiden seuraajana. Ilmiö paikantuu artikkelissa osaksi laajempia keskusteluja laulun ja musiikin käytöstä jalkapallo-otteluissa.Artikkeli tarkastelee modernin median kehityksen suhdetta jalkapalloon kolmella alueella, jotka ovat television merkitys modernilla aikakaudella, laulujen saatavuus internetissä ja äänentoistojärjestelmien käyttö kannattajajoukkojen ohjailemiseen otteluissa. Artikkeli tarjoaa näkökulmia yhteen jalkapallofanikulttuurin tärkeimmistä – joskin usein sivuutetuista – ulottuvuuksista. Näitä näkökulmia etsitään tarkastelemalla Liverpool FC -joukkuetta suhteessa kaupunkiin, jalkapalloon ja mediaan, faniuteen ja jalkapallo-otteluissa laulamiseen sekä pohtimalla Liverpool-laulujen erityispiirteitä. Johtopäätöksenä on, että jalkapallofaniuden todellinen ydin on nimenomaan lauluissa ja laulamisessa.Avainsanat: laulaminen jalkapallo-ottelussa, Liverpool FC, populaarimusiikki, jalkapallofanius, Spion Kop","PeriodicalId":516587,"journal":{"name":"Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu","volume":" 7","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-01-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139640523","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Kolmas joukkue vai osa ottelun toimitsijakaartia?","authors":"Matti Salakka","doi":"10.23994/lk.142499","DOIUrl":"https://doi.org/10.23994/lk.142499","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":516587,"journal":{"name":"Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu","volume":"202 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-01-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140511863","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Englantilaisen seurajalkapalloilun seuraamisella on Suomessa pitkät ja vahvat perinteet. Taustalla on niin brittifutiksen ympärille sotien jälkeen rakentunut Vakioveikkaus kuin myös median merkittävä rooli englantilaisen jalkapallon sanansaattajana. Vaikka vedonlyönti- ja mediamarkkinat ovatkin muuttuneet, brittifutis on säilyttänyt asemansa niin suomalaisten jalkapallofanien kuin urheilumedian suosiossa.Yksi brittifutista käsittelevien mediatekstien erikoisuus Suomessa on urheilulehtien säännöllisesti julkaisemat Englannin alasarjajoukkueiden ja niiden kannattajien arkea kuvaavat jutut. Jalkapallo- ja mediamaailman muutoksista huolimatta näiden juttujen rakenne ja tyylilaji ovat säilyneet vuosien kuluessa hämmästyttävän samankaltaisina. Tässä artikkelissa analysoidaan narratiivisella tutkimusotteella yhteensä 64 Urheilulehdessä julkaistua alasarjajoukkuetta käsittelevää tekstiä.Analyysin tulokset osoittavat, että alasarjajoukkueen arjesta kertovissa jutuissa pelikentillä saavutettavien voittojen sijaan kamppailua käydään paikallisen elämäntavan ja yhteisön arjen säilymisen puolesta. Tarinaa on mahdollista tulkita vastanarratiivina suhteessa niin tulosten ja voittojen kyllästämään urheilujournalismiin kuin myös globaalin urheilubisneksen tavoittelemaan jatkuvaan kasvuun.Avainsanat: englantilainen jalkapallo, alasarjat, kannattajuus, urheilumedia, narratiivit“The Main Thing is That We Exist” – Urheilulehti´s Decade in the Lower Leagues of English FootballEngaging with English club football has deep roots in Finland, dating back to the post-war era and coinciding with the growing betting industry and media exposure. Despite shifts in betting and media markets, British football has sustained its popularity among Finnish football enthusiasts and within the sports media.One of the specialties of the media texts dealing with British football in Finland is the regularly published articles describing the everyday life of English lower league teams and their supporters. The structure and style of these stories have remained remarkably similar over the years. In this article, a total of 64 texts about lower league teams published in Urheilulehti are analyzed using narrative research.The findings reveal a narrative focus on the preservation of local lifestyles and community everydayness rather than triumphs on the playing field. This narrative can be interpreted as a counter-narrative, diverging from the result-centric sports journalism and the perpetual expansion pursued by the global sports industry. Keywords: British football, lower league teams, supporters, sports media, narratives
{"title":"”Pääasia on, että olemme olemassa”","authors":"Marko Kananen","doi":"10.23994/lk.142492","DOIUrl":"https://doi.org/10.23994/lk.142492","url":null,"abstract":"Englantilaisen seurajalkapalloilun seuraamisella on Suomessa pitkät ja vahvat perinteet. Taustalla on niin brittifutiksen ympärille sotien jälkeen rakentunut Vakioveikkaus kuin myös median merkittävä rooli englantilaisen jalkapallon sanansaattajana. Vaikka vedonlyönti- ja mediamarkkinat ovatkin muuttuneet, brittifutis on säilyttänyt asemansa niin suomalaisten jalkapallofanien kuin urheilumedian suosiossa.Yksi brittifutista käsittelevien mediatekstien erikoisuus Suomessa on urheilulehtien säännöllisesti julkaisemat Englannin alasarjajoukkueiden ja niiden kannattajien arkea kuvaavat jutut. Jalkapallo- ja mediamaailman muutoksista huolimatta näiden juttujen rakenne ja tyylilaji ovat säilyneet vuosien kuluessa hämmästyttävän samankaltaisina. Tässä artikkelissa analysoidaan narratiivisella tutkimusotteella yhteensä 64 Urheilulehdessä julkaistua alasarjajoukkuetta käsittelevää tekstiä.Analyysin tulokset osoittavat, että alasarjajoukkueen arjesta kertovissa jutuissa pelikentillä saavutettavien voittojen sijaan kamppailua käydään paikallisen elämäntavan ja yhteisön arjen säilymisen puolesta. Tarinaa on mahdollista tulkita vastanarratiivina suhteessa niin tulosten ja voittojen kyllästämään urheilujournalismiin kuin myös globaalin urheilubisneksen tavoittelemaan jatkuvaan kasvuun.Avainsanat: englantilainen jalkapallo, alasarjat, kannattajuus, urheilumedia, narratiivit“The Main Thing is That We Exist” – Urheilulehti´s Decade in the Lower Leagues of English FootballEngaging with English club football has deep roots in Finland, dating back to the post-war era and coinciding with the growing betting industry and media exposure. Despite shifts in betting and media markets, British football has sustained its popularity among Finnish football enthusiasts and within the sports media.One of the specialties of the media texts dealing with British football in Finland is the regularly published articles describing the everyday life of English lower league teams and their supporters. The structure and style of these stories have remained remarkably similar over the years. In this article, a total of 64 texts about lower league teams published in Urheilulehti are analyzed using narrative research.The findings reveal a narrative focus on the preservation of local lifestyles and community everydayness rather than triumphs on the playing field. This narrative can be interpreted as a counter-narrative, diverging from the result-centric sports journalism and the perpetual expansion pursued by the global sports industry. Keywords: British football, lower league teams, supporters, sports media, narratives","PeriodicalId":516587,"journal":{"name":"Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu","volume":"9 3","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-01-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140512164","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Englannin Valioliiga on maailman seuratuin ja rahallisesti arvokkain kansallinen jalkapallosarja. Viimeisen reilun kahdenkymmenen vuoden aikana Valioliiga on muuttunut hyperkaupalliseksi kulttuurituotteeksi. Tämän kehityksen vanavedessä liikemaailman toimintatavat hyväksyvät markkinapragmatistiset asenteet ovat normalisoituneet englantilaisseuroissa myös perinnetietoisten kannattajien keskuudessa.Tässä läpeensä markkinoituneessa ja medioituneessa nykykontekstissa fanien toivottu, ”oikeanlainen” emotionaalinen osallistuminen on entistä tärkeämpää Valioliigan tuotantokoneistolle eli lähinnä seurajohtajille, sponsoreille ja mediayhtiöille. Analysoimme artikkelissa Valioliigan tuotantokoneiston ja fanien välistä suhdetta puhumalla autenttisuussopimuksesta, joka on alati vaarassa kriisiytyä. Autenttisuuskriisin käsitteellä viittaamme tuotannon ja fanien välisiin tulehtuneisiin neuvottelutilanteisiin, jotka pakottavat osapuolia pohtimaan lajin ja ”meidän seuramme” arvoja sekä toimintaehtoja ja vallankäytön oikeudenmukaisuutta.Tapausesimerkkeinä autenttisuuskriiseistä nostamme esiin korona-ajan televisiolähetykset ja Newcastle Unitedin siirtymisen Saudi-Arabian valtiollisen sijoitusrahaston (PIF) omistukseen. Käsitämme nämä kaksi tapausta malliesimerkeiksi siitä, millä tavoin kaupallistuneessa ja medioituneessa nykyjalkapallossa tuotantokoneiston ja fanien välisen autenttisuussopimuksen reunaehtoja ja sisältöjä neuvotellaan sekä merkityksellistetään uudelleen.Tapausesimerkkimme osoittavat, että autenttisuuden rajanvedot ovat nykyjalkapallossa paitsi tilannesidonnaisia myös jatkuvuutta ja muutosta generoivia tapahtumia, jotka voivat yhtäältä vahvistaa jo vakiintuneita toimintatapoja mutta toisaalta myös sysätä liikkeelle uusia laji- ja fanikulttuurien kehityskulkuja. Analyysissa hyödynnämme ottelulähetyksiä, lehdistötiedotteita ja -tilaisuuksia, sosiaalisen median keskusteluja ja muita verkon media-aineistoja sekä kenttätutkimusmatkaa Newcastlessa.Avainsanat: jalkapallo, Englannin Valioliiga, fanit, autenttisuussopimus, autenttisuuskriisi“Get Rid of Your Saudi Flags!” – The Authenticity Crises of Fandom in the Hyper-Commercial English Premier LeagueThe English Premier League is the most followed and financially valuable national football league in the world. Over the last twenty years the Premier League has become a hyper-commercial cultural product. In the wake of this development, business-oriented market pragmatist attitudes have become normalised in English clubs, even among tradition-aware supporters.In this thoroughly commodified and mediatized context, the desired, “real” emotional involvement of fans is even more important for the Premier League production machinery, aka mainly club directors, sponsors, and media companies. In this article, we analyse the relationship between the Premier League production machinery and the fans via the lens of authenticity, and recurrently threatened cultural contracts around it. By the concept of authenticity cr
{"title":"”Hankkiutukaa eroon Saudi-Arabian lipuistanne!”","authors":"Sami Kolamo, Jani Vuolteenaho","doi":"10.23994/lk.142493","DOIUrl":"https://doi.org/10.23994/lk.142493","url":null,"abstract":"Englannin Valioliiga on maailman seuratuin ja rahallisesti arvokkain kansallinen jalkapallosarja. Viimeisen reilun kahdenkymmenen vuoden aikana Valioliiga on muuttunut hyperkaupalliseksi kulttuurituotteeksi. Tämän kehityksen vanavedessä liikemaailman toimintatavat hyväksyvät markkinapragmatistiset asenteet ovat normalisoituneet englantilaisseuroissa myös perinnetietoisten kannattajien keskuudessa.Tässä läpeensä markkinoituneessa ja medioituneessa nykykontekstissa fanien toivottu, ”oikeanlainen” emotionaalinen osallistuminen on entistä tärkeämpää Valioliigan tuotantokoneistolle eli lähinnä seurajohtajille, sponsoreille ja mediayhtiöille. Analysoimme artikkelissa Valioliigan tuotantokoneiston ja fanien välistä suhdetta puhumalla autenttisuussopimuksesta, joka on alati vaarassa kriisiytyä. Autenttisuuskriisin käsitteellä viittaamme tuotannon ja fanien välisiin tulehtuneisiin neuvottelutilanteisiin, jotka pakottavat osapuolia pohtimaan lajin ja ”meidän seuramme” arvoja sekä toimintaehtoja ja vallankäytön oikeudenmukaisuutta.Tapausesimerkkeinä autenttisuuskriiseistä nostamme esiin korona-ajan televisiolähetykset ja Newcastle Unitedin siirtymisen Saudi-Arabian valtiollisen sijoitusrahaston (PIF) omistukseen. Käsitämme nämä kaksi tapausta malliesimerkeiksi siitä, millä tavoin kaupallistuneessa ja medioituneessa nykyjalkapallossa tuotantokoneiston ja fanien välisen autenttisuussopimuksen reunaehtoja ja sisältöjä neuvotellaan sekä merkityksellistetään uudelleen.Tapausesimerkkimme osoittavat, että autenttisuuden rajanvedot ovat nykyjalkapallossa paitsi tilannesidonnaisia myös jatkuvuutta ja muutosta generoivia tapahtumia, jotka voivat yhtäältä vahvistaa jo vakiintuneita toimintatapoja mutta toisaalta myös sysätä liikkeelle uusia laji- ja fanikulttuurien kehityskulkuja. Analyysissa hyödynnämme ottelulähetyksiä, lehdistötiedotteita ja -tilaisuuksia, sosiaalisen median keskusteluja ja muita verkon media-aineistoja sekä kenttätutkimusmatkaa Newcastlessa.Avainsanat: jalkapallo, Englannin Valioliiga, fanit, autenttisuussopimus, autenttisuuskriisi“Get Rid of Your Saudi Flags!” – The Authenticity Crises of Fandom in the Hyper-Commercial English Premier LeagueThe English Premier League is the most followed and financially valuable national football league in the world. Over the last twenty years the Premier League has become a hyper-commercial cultural product. In the wake of this development, business-oriented market pragmatist attitudes have become normalised in English clubs, even among tradition-aware supporters.In this thoroughly commodified and mediatized context, the desired, “real” emotional involvement of fans is even more important for the Premier League production machinery, aka mainly club directors, sponsors, and media companies. In this article, we analyse the relationship between the Premier League production machinery and the fans via the lens of authenticity, and recurrently threatened cultural contracts around it. By the concept of authenticity cr","PeriodicalId":516587,"journal":{"name":"Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu","volume":"164 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-01-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140511917","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Nykyiset jalkapallon arvokisat ovat muodostuneet mediaspektaakkeleiksi, joiden aikana urheilulaji saa osakseen keskitettyä mediahuomiota. Turnauk-sia saattaa edeltää kriittisempi ja yhteiskunnallisesti painottuneempi valtamediauutisointi, mutta otteluiden käynnistyessä valokeilassa ovat ensisijaisesti itse supertähdet eli jalkapalloilijat. Yleisön katse kiinnittyy kuukauden mittaiseksi ajanjaksoksi myös sosiaaliseen mediaan, jossa on laajemmin tilaa moninaisemmille laji- ja urheilijarepresentaatioille. Tarkastelenkin tässä artikkelissa niitä tapoja, joilla edelliseen jalkapallon EM-turnaukseen osallistuneet pohjoismaalaiset jalkapalloilijat kehystivät lajiaan sosiaalisessa mediassa. Keskityn erityisesti siihen, hyödyntävätkö he osakseen saamaansa huomiota ottamalla kantaa jalkapallokulttuurin sisäisiin tai laajemmin yhteiskunnallisiin asioihin.Tutkimusaineisto koostuu 16 pohjoismaalaisen jalkapalloilijan EM-kisojen aikaisista Instagram-päivityksistä (142 syötteen julkaisua ja 418 tarinaa), joita tarkastelen kehysanalyysin keinoin. Analyysini keskittyy digitaalista etnografiaa hyödyntäen kerättyyn aineisto-osaan, jonka keskiössä on havainnointimuistiinpanoistani koostuva kenttäpäiväkirja. Peilaan pohjoismaalaisten jalkapalloilijoiden omia mediaesityksiä aikaisempaan urheilijoiden sosiaalisen median käyttöä koskevaan tutkimukseen paikantaen lopulta viisi arvokisaturnauksen kehystämistapaa, jotka noudattelevat joiltain osin tavanomaisia jalkapalloesityksiä mutta myös poikkeavat niistä aiheeltaan tai esitystavoiltaan.Jalkapalloilijat kehystävät EM-kisat ensisijaisesti ammattilaisurheiluksi suuren osan julkaisuista keskittyessä puhtaasti urheilusuorituksiin. Kaupallisuus on puolestaan arvokisakontekstista johtuen pienemmässä roolissa. Urheilijoiden henkilökohtainen itseilmaisu tulee näkyvimmin esiin humoristisissa päivityksissä ja kommunikaation ulottuvuus konkretisoituu sisältöjen kierrättämisenä. Varsinainen urheilija-aktivismi näyttäytyy tyypillisimmillään positiivisina julkaisuina, joissa otetaan kantaa yhdenvertaisuuden puolesta. Eri kehystämistavat myös limittyvät keskenään jalkapallokulttuurin rakenteita näkyväksi tekevissä Instagram-sisällöissä, joiden taustalta on tulkittavissa vaikuttamispyrkimyksiä. Urheilijat – kuten myös tutkijat – ovatkin suuressa roolissa, kun tuotetaan kokonaiskuvaa tämän päivän huippu-urheilusta.Avainsanat: jalkapallon EM-kisat, sosiaalinen media, Instagram, yhdenvertaisuus, urheilija-aktivismiNordic Players as Social Media Influencers in UEFA European ChampionshipUEFA European Championship and FIFA World Cup tournaments have turned into media spectacles, during which football receives special media attention. The tournaments may be preceded by more critical mainstream media coverage, but when the matches kick off, the spotlight is on the sport and its superstars. For a month, the audience’s attention is also drawn to social media, where there is more space for different football and athlete representations. In this a
{"title":"Arvokisat pohjoismaalaisten jalkapalloilijoiden some-vaikuttamisen näyttämönä","authors":"Riikka Turtiainen","doi":"10.23994/lk.142494","DOIUrl":"https://doi.org/10.23994/lk.142494","url":null,"abstract":"Nykyiset jalkapallon arvokisat ovat muodostuneet mediaspektaakkeleiksi, joiden aikana urheilulaji saa osakseen keskitettyä mediahuomiota. Turnauk-sia saattaa edeltää kriittisempi ja yhteiskunnallisesti painottuneempi valtamediauutisointi, mutta otteluiden käynnistyessä valokeilassa ovat ensisijaisesti itse supertähdet eli jalkapalloilijat. Yleisön katse kiinnittyy kuukauden mittaiseksi ajanjaksoksi myös sosiaaliseen mediaan, jossa on laajemmin tilaa moninaisemmille laji- ja urheilijarepresentaatioille. Tarkastelenkin tässä artikkelissa niitä tapoja, joilla edelliseen jalkapallon EM-turnaukseen osallistuneet pohjoismaalaiset jalkapalloilijat kehystivät lajiaan sosiaalisessa mediassa. Keskityn erityisesti siihen, hyödyntävätkö he osakseen saamaansa huomiota ottamalla kantaa jalkapallokulttuurin sisäisiin tai laajemmin yhteiskunnallisiin asioihin.Tutkimusaineisto koostuu 16 pohjoismaalaisen jalkapalloilijan EM-kisojen aikaisista Instagram-päivityksistä (142 syötteen julkaisua ja 418 tarinaa), joita tarkastelen kehysanalyysin keinoin. Analyysini keskittyy digitaalista etnografiaa hyödyntäen kerättyyn aineisto-osaan, jonka keskiössä on havainnointimuistiinpanoistani koostuva kenttäpäiväkirja. Peilaan pohjoismaalaisten jalkapalloilijoiden omia mediaesityksiä aikaisempaan urheilijoiden sosiaalisen median käyttöä koskevaan tutkimukseen paikantaen lopulta viisi arvokisaturnauksen kehystämistapaa, jotka noudattelevat joiltain osin tavanomaisia jalkapalloesityksiä mutta myös poikkeavat niistä aiheeltaan tai esitystavoiltaan.Jalkapalloilijat kehystävät EM-kisat ensisijaisesti ammattilaisurheiluksi suuren osan julkaisuista keskittyessä puhtaasti urheilusuorituksiin. Kaupallisuus on puolestaan arvokisakontekstista johtuen pienemmässä roolissa. Urheilijoiden henkilökohtainen itseilmaisu tulee näkyvimmin esiin humoristisissa päivityksissä ja kommunikaation ulottuvuus konkretisoituu sisältöjen kierrättämisenä. Varsinainen urheilija-aktivismi näyttäytyy tyypillisimmillään positiivisina julkaisuina, joissa otetaan kantaa yhdenvertaisuuden puolesta. Eri kehystämistavat myös limittyvät keskenään jalkapallokulttuurin rakenteita näkyväksi tekevissä Instagram-sisällöissä, joiden taustalta on tulkittavissa vaikuttamispyrkimyksiä. Urheilijat – kuten myös tutkijat – ovatkin suuressa roolissa, kun tuotetaan kokonaiskuvaa tämän päivän huippu-urheilusta.Avainsanat: jalkapallon EM-kisat, sosiaalinen media, Instagram, yhdenvertaisuus, urheilija-aktivismiNordic Players as Social Media Influencers in UEFA European ChampionshipUEFA European Championship and FIFA World Cup tournaments have turned into media spectacles, during which football receives special media attention. The tournaments may be preceded by more critical mainstream media coverage, but when the matches kick off, the spotlight is on the sport and its superstars. For a month, the audience’s attention is also drawn to social media, where there is more space for different football and athlete representations. In this a","PeriodicalId":516587,"journal":{"name":"Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu","volume":"171 2","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-01-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140511893","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：