Kansan eheytyminen on Suomessa tunnettu ja paljon tutkittu aihe. Sanaparilla viitataan useimmiten kehitykseen tai prosessiin, jossa vuoden 1918 sisällissodassa kahtiajakautunut kansa muuttui eheäksi kokonaisuudeksi viimeistään talvisotaan mennessä. Artikkelissa haastan ja monipuolistan vallitsevaa tulkintaa keskittymällä siihen, mitä poliittiset toimijat aikanaan tarkoittivat, kun he puhuivat ja kirjoittivat eheästä kansasta ja kansan eheyttämisestä. Käsitehistoriallisesta näkökulmasta tarkasteltuna kansan eheyttä ja eheyttämistä käytettiin 1860-luvulta lähtien käsitteinä, joilla jäsennettiin maan sisäisiä ristiriitoja ja sitä kenellä on oikeus puhua Suomen kansan nimissä. Digitoituihin lehtiaineistoihin ja eduskunnan pöytäkirjoihin perustuen esitän, että eheä-kantaisen käsitteistön käyttötapoihin kerrostui selvästi toisistaan eroavia merkityksiä. Jäsennän pitkän linjan merkityskerrostumia jaottelulla, jonka mukaan käsite politisoitui, ajallistui, demokratisoitui ja historiallistui reilun sadan vuoden aikana. Käsitehistoriallisesta näkökulmasta tarkasteltuna sisällis- ja talvisota eivät näyttäydy eheyttämispuheen alkuna ja päätöksenä, kuten aiemmissa tutkimuksissa on oletettu, vaan pikemminkin murroskohtina, jolloin käsitteen käytön edellytykset muuttuivat merkittävästi. Vaikka artikkeli keskittyy Suomeen, käsittelen erityisesti 1930-luvun osalta myös sitä, minkälaisina stimulantteina ulkomaiset rinnakkaiskäsitteet – ruotsin folkhem ja saksan Volksgemeinschaft – toimivat suomalaisessa eheyttämiskeskustelussa
{"title":"Kansan eheyttäminen","authors":"Topi Houni","doi":"10.54331/haik.115468","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.115468","url":null,"abstract":"Kansan eheytyminen on Suomessa tunnettu ja paljon tutkittu aihe. Sanaparilla viitataan useimmiten kehitykseen tai prosessiin, jossa vuoden 1918 sisällissodassa kahtiajakautunut kansa muuttui eheäksi kokonaisuudeksi viimeistään talvisotaan mennessä. Artikkelissa haastan ja monipuolistan vallitsevaa tulkintaa keskittymällä siihen, mitä poliittiset toimijat aikanaan tarkoittivat, kun he puhuivat ja kirjoittivat eheästä kansasta ja kansan eheyttämisestä. Käsitehistoriallisesta näkökulmasta tarkasteltuna kansan eheyttä ja eheyttämistä käytettiin 1860-luvulta lähtien käsitteinä, joilla jäsennettiin maan sisäisiä ristiriitoja ja sitä kenellä on oikeus puhua Suomen kansan nimissä. Digitoituihin lehtiaineistoihin ja eduskunnan pöytäkirjoihin perustuen esitän, että eheä-kantaisen käsitteistön käyttötapoihin kerrostui selvästi toisistaan eroavia merkityksiä. Jäsennän pitkän linjan merkityskerrostumia jaottelulla, jonka mukaan käsite politisoitui, ajallistui, demokratisoitui ja historiallistui reilun sadan vuoden aikana. Käsitehistoriallisesta näkökulmasta tarkasteltuna sisällis- ja talvisota eivät näyttäydy eheyttämispuheen alkuna ja päätöksenä, kuten aiemmissa tutkimuksissa on oletettu, vaan pikemminkin murroskohtina, jolloin käsitteen käytön edellytykset muuttuivat merkittävästi. Vaikka artikkeli keskittyy Suomeen, käsittelen erityisesti 1930-luvun osalta myös sitä, minkälaisina stimulantteina ulkomaiset rinnakkaiskäsitteet – ruotsin folkhem ja saksan Volksgemeinschaft – toimivat suomalaisessa eheyttämiskeskustelussa","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"48 2","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136352040","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Dosentti Janne Lahden monografia The American West and the World on Suomen Kulttuurirahaston tukeman tutkijatohtorikauden päätuotos. Se on tiivis yleisesitys Yhdysvaltain Lännen historian tutkimuksen uusista tuulista ja lyhyt johdatus ”globaaliin Lännen historiaan” (Western history as global history). Lukija perehdytetään alle kahdessasadassa sivussa transnationaalisuuden, vertailevan imperiumien tutkimuksen ja globaalihistorian merkitykseen Lännen historian nykytutkimuksessa.
美国西部与世界》（The American West and the World）是讲师亚内-拉赫蒂（Janne Lahti）的专著，是她在芬兰文化基金会资助下攻读博士学位期间的主要成果。该书简明扼要地概述了美国西部研究的新进展，并简要介绍了 "全球西部史"（作为全球史的西部史）。在不到两百页的篇幅中，向读者介绍了当代西方史中跨国主义、比较帝国和全球史的意义。
{"title":"Yhdysvaltain ylirajainen länsi","authors":"Aleksi Huhta","doi":"10.54331/haik.113168","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.113168","url":null,"abstract":"Dosentti Janne Lahden monografia The American West and the World on Suomen Kulttuurirahaston tukeman tutkijatohtorikauden päätuotos. Se on tiivis yleisesitys Yhdysvaltain Lännen historian tutkimuksen uusista tuulista ja lyhyt johdatus ”globaaliin Lännen historiaan” (Western history as global history). Lukija perehdytetään alle kahdessasadassa sivussa transnationaalisuuden, vertailevan imperiumien tutkimuksen ja globaalihistorian merkitykseen Lännen historian nykytutkimuksessa.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"53 6","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136348893","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Arvio teoksesta: Martina Reuter (toim.): Miesvaltaa murtamassa. Varhaisten feministien filosofisia kirjoituksia. Gaudeamus 2021. 470 s. ISBN 978-952-345-116-2.
Martina Reuter（编著）作品评论：Martina Reuter, Martina Reuter.Martina M. Mooring the Manhood of Man. Early Feminists' Philosophical Writings.470 p. ISBN 978-952-345-116-2。
{"title":"Filosofian historian uudelleenarviointia feministisestä näkökulmasta","authors":"Henriikka Hannula","doi":"10.54331/haik.131422","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131422","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Martina Reuter (toim.): Miesvaltaa murtamassa. Varhaisten feministien filosofisia kirjoituksia. Gaudeamus 2021. 470 s. ISBN 978-952-345-116-2.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"55 5","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349049","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Arvio teoksesta: Marika Hyttinen: Ajan multaamat muistot. Historiallisen arkeologian tutkimus Oulun Pikisaaren pikiruukista, ruukkiyhteisöstä ja maailmankuvasta 1640-luvulta 1890-luvulle. Studia Archaeologica Septentrionalia 7, Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys 2021. 242 s. ISBN 978-952-9888-67-2.
对玛丽卡-海蒂宁作品的评论：时间铸就的记忆。关于 Oulun Pikisaari pikiruuk, ruukki közösségöstä ja maailmankuvasta 1640-luvulta 1890-luvulle 的历史考古研究。242 p. ISBN 978-952-9888-67-2。
{"title":"Arkea ja magiaa ruukkiyhteisössä","authors":"Marko Lamberg","doi":"10.54331/haik.131418","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131418","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Marika Hyttinen: Ajan multaamat muistot. Historiallisen arkeologian tutkimus Oulun Pikisaaren pikiruukista, ruukkiyhteisöstä ja maailmankuvasta 1640-luvulta 1890-luvulle. Studia Archaeologica Septentrionalia 7, Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys 2021. 242 s. ISBN 978-952-9888-67-2.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"59 2","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349169","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Arvioitu teos: Maria Lähteenmäki (toim.): Laatokka. Suurjärven kiehtova rantahistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1469. SKS 2021. 314 s. ISBN 978-951-858-395-6.
Maria Lähteenmäki（编辑）的评论作品：Maria Jäätteenmäki Jäätteenmäki.玛丽亚-卡托奇卡（Maria Katočka），《拉多加湖迷人的海岸线历史》一书的作者。芬兰文学协会第 1469 版。ISBN 978-951-858-395-6。
{"title":"Ylirajaista Laatokan rantahistoriaa","authors":"Ulla Ijäs","doi":"10.54331/haik.131419","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131419","url":null,"abstract":"Arvioitu teos: Maria Lähteenmäki (toim.): Laatokka. Suurjärven kiehtova rantahistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1469. SKS 2021. 314 s. ISBN 978-951-858-395-6.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"60 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349344","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Kulutuskulttuuria ja taideteollisuutta esitelleet kiertonäyttelyt olivat osa Yhdysvaltojen 1950-luvun kylmän sodan kulttuuridiplomatiaa. Ne olivat propagandavälineitä kommunismin vastaisessa taistelussa, joilla myytiin eurooppalaisille amerikkalaista elintasoa ja elämäntapaa sekä ne tuottanutta yhteiskuntajärjestystä. Tällainen oli myös Helsingissä vuonna 1953 järjestetty ”Amerikkalainen koti” -näyttely. Tarkastelen tässä artikkelissa näyttelyä Suomalais-Amerikkalaisen Yhdistyksen toimijuutena maiden välisten suhteiden rakentamisessa ja amerikkalaisen kulttuurin esittelemisessä sekä Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan ja Suomen-politiikkaan sidottuna kulttuuritoimintana, joka tähtäsi Suomen länsiyhteyksien vahvistamiseen ja Neuvostoliiton vaikutusvallan patoamiseen. Lähteinä olen käyttänyt näyttelyyn liittyvää lehtikirjoittelua, yhdistyksen arkistoaineistoa ja Yhdysvaltain lähetystön raportteja Yhdysvaltojen ulkoministeriölle. Osoitan näyttelyn olleen vaikuttava poliittinen ja yhteiskunnallinen propagandaväline kylmän sodan otollisissa olosuhteissa. Sen esittelemää amerikkalaista elämäntapaa ja kulutustuotteita pidettiin tavoittelemisen arvoisina; vain laitavasemmisto torjui ne. Näyttely edisti suomalaisen arjen modernisoitumista ja ”amerikkalaistumista”, ja kotityön korostamisen kautta se tarttui naisten asemaan. Näyttely innosti myös suomalaista taide- ja kodinkoneteollisuutta. Yhdysvaltalaiset katsoivat näyttelyn muuttaneen suomalaisten mielikuvia Yhdysvalloista ja sen kulttuurista ja tasoittaneen asemaansa suhteessa Neuvostoliiton vastaavaan kulttuuriseen näkyvyyteen Suomessa. Tie suomalaisten ”sydämiin ja mieliin” kävi 1950-luvulla modernin kodin ja kulutustuotteiden kautta. Asiasanat: Kylmä sota, kulttuuridiplomatia, Suomalais-Amerikkalainen Yhdistys, näyttelyt, taideteollisuus, kulutuskulttuuri
{"title":"Kylmää sotaa kotitalousrintamalla","authors":"Maija Koskinen","doi":"10.54331/haik.114555","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.114555","url":null,"abstract":"Kulutuskulttuuria ja taideteollisuutta esitelleet kiertonäyttelyt olivat osa Yhdysvaltojen 1950-luvun kylmän sodan kulttuuridiplomatiaa. Ne olivat propagandavälineitä kommunismin vastaisessa taistelussa, joilla myytiin eurooppalaisille amerikkalaista elintasoa ja elämäntapaa sekä ne tuottanutta yhteiskuntajärjestystä. Tällainen oli myös Helsingissä vuonna 1953 järjestetty ”Amerikkalainen koti” -näyttely. Tarkastelen tässä artikkelissa näyttelyä Suomalais-Amerikkalaisen Yhdistyksen toimijuutena maiden välisten suhteiden rakentamisessa ja amerikkalaisen kulttuurin esittelemisessä sekä Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan ja Suomen-politiikkaan sidottuna kulttuuritoimintana, joka tähtäsi Suomen länsiyhteyksien vahvistamiseen ja Neuvostoliiton vaikutusvallan patoamiseen. Lähteinä olen käyttänyt näyttelyyn liittyvää lehtikirjoittelua, yhdistyksen arkistoaineistoa ja Yhdysvaltain lähetystön raportteja Yhdysvaltojen ulkoministeriölle. Osoitan näyttelyn olleen vaikuttava poliittinen ja yhteiskunnallinen propagandaväline kylmän sodan otollisissa olosuhteissa. Sen esittelemää amerikkalaista elämäntapaa ja kulutustuotteita pidettiin tavoittelemisen arvoisina; vain laitavasemmisto torjui ne. Näyttely edisti suomalaisen arjen modernisoitumista ja ”amerikkalaistumista”, ja kotityön korostamisen kautta se tarttui naisten asemaan. Näyttely innosti myös suomalaista taide- ja kodinkoneteollisuutta. Yhdysvaltalaiset katsoivat näyttelyn muuttaneen suomalaisten mielikuvia Yhdysvalloista ja sen kulttuurista ja tasoittaneen asemaansa suhteessa Neuvostoliiton vastaavaan kulttuuriseen näkyvyyteen Suomessa. Tie suomalaisten ”sydämiin ja mieliin” kävi 1950-luvulla modernin kodin ja kulutustuotteiden kautta. Asiasanat: Kylmä sota, kulttuuridiplomatia, Suomalais-Amerikkalainen Yhdistys, näyttelyt, taideteollisuus, kulutuskulttuuri","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"16 11","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351474","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Suuntasin syyskuun 2021 lopussa Osloon, ensimmäiselle ulkomaanmatkalle puolentoista vuoteen. Sen ajan koronapandemia oli pitänyt minut monen muun lailla tiukasti ihailemassa kotimaamme nähtävyyksiä. Kohteeksi valikoitunut Norja oli hoitanut epidemiaa hyvin samalla tapaa kuin Suomi. Norjassa kontrolloitiin alussa tiukasti rajojen ylityksiä ja otettiin myös naapurimaa Ruotsia tiukempia rajoituksia käyttöön maan sisällä.
{"title":"Sota palasi historiankirjoista Euroopan arkeen","authors":"Ville Jalovaara","doi":"10.54331/haik.131371","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131371","url":null,"abstract":"Suuntasin syyskuun 2021 lopussa Osloon, ensimmäiselle ulkomaanmatkalle puolentoista vuoteen. Sen ajan koronapandemia oli pitänyt minut monen muun lailla tiukasti ihailemassa kotimaamme nähtävyyksiä. Kohteeksi valikoitunut Norja oli hoitanut epidemiaa hyvin samalla tapaa kuin Suomi. Norjassa kontrolloitiin alussa tiukasti rajojen ylityksiä ja otettiin myös naapurimaa Ruotsia tiukempia rajoituksia käyttöön maan sisällä.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"46 3","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351889","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Toista maailmasotaa seuranneiden vuosikymmenten aikana ihmisten liikkuvuus lisääntyi merkittävästi kietoutuen yhteen laajentuvan korkeakoulutuksen kanssa. Käsittelemme tässä artikkelissa kansainvälisiä stipendiohjelmia ja opetusministeriön roolia Suomen sodan jälkeisessä kansainvälistymisessä. Tarkemmin sanottuna tarkastelemme suomalaisen opiskelijavaihdon kehittymistä kylmän sodan kehikossa, erityisesti opetusministeriön ja ulkoministeriön näkökulmasta. Osoitamme, miten opetusministeriö nousi keskeiseksi toimijaksi tällä kulttuuridiplomatian alueella, joka Suomessa oli perinteisesti kuulunut ulkoministeriön alaisuuteen. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät kaupalliset ja järjestöjen ylläpitämät stipendiohjelmat. Artikkeli perustuu erityisesti opetusministeriön arkistosta ja kansallisarkistosta, sekä muutamista muista arkistoista kerätylle aineistolle usean vuosikymmenen ajalta. Mukana on kirjeaineistoa, muistioita, sekä kokouspöytäkirjoja. Tavoitteena on luoda kuva vuosikymmenistä, jolloin koulutusvaihdot toden teolla käynnistyivät ja laajenivat, käytännössä 1940-luvun jälkipuoliskolta aina ETYK:iin, jonka myötä vaihtotoiminta laajeni voimakkaasti ja selkeästi vakiintui opetusministeriön vastuualueeksi.
Asiasanat: opiskelijavaihto, korkeakoulut, opetusministeriö, kylmä sota, yliopistot
{"title":"Kansainvälistymisen haaste","authors":"Louis Clerc, Simo Mikkonen","doi":"10.54331/haik.131364","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131364","url":null,"abstract":"Toista maailmasotaa seuranneiden vuosikymmenten aikana ihmisten liikkuvuus lisääntyi merkittävästi kietoutuen yhteen laajentuvan korkeakoulutuksen kanssa. Käsittelemme tässä artikkelissa kansainvälisiä stipendiohjelmia ja opetusministeriön roolia Suomen sodan jälkeisessä kansainvälistymisessä. Tarkemmin sanottuna tarkastelemme suomalaisen opiskelijavaihdon kehittymistä kylmän sodan kehikossa, erityisesti opetusministeriön ja ulkoministeriön näkökulmasta. Osoitamme, miten opetusministeriö nousi keskeiseksi toimijaksi tällä kulttuuridiplomatian alueella, joka Suomessa oli perinteisesti kuulunut ulkoministeriön alaisuuteen. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät kaupalliset ja järjestöjen ylläpitämät stipendiohjelmat. Artikkeli perustuu erityisesti opetusministeriön arkistosta ja kansallisarkistosta, sekä muutamista muista arkistoista kerätylle aineistolle usean vuosikymmenen ajalta. Mukana on kirjeaineistoa, muistioita, sekä kokouspöytäkirjoja. Tavoitteena on luoda kuva vuosikymmenistä, jolloin koulutusvaihdot toden teolla käynnistyivät ja laajenivat, käytännössä 1940-luvun jälkipuoliskolta aina ETYK:iin, jonka myötä vaihtotoiminta laajeni voimakkaasti ja selkeästi vakiintui opetusministeriön vastuualueeksi.
 Asiasanat: opiskelijavaihto, korkeakoulut, opetusministeriö, kylmä sota, yliopistot","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"45 5","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351893","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Arvio teoksesta: Ari Helo: Amerikan Yhdysvaltojen historia, Omakustanne 2022. 622 s. ISBN 978-952-94-6019-9
评论 Ari Helo：《美利坚合众国史》，Omakustanne 2022，622 页，ISBN 978-952-94-6019-9
{"title":"Erään suurvallan anatomia","authors":"Marja Härmänmaa","doi":"10.54331/haik.131435","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131435","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Ari Helo: Amerikan Yhdysvaltojen historia, Omakustanne 2022. 622 s. ISBN 978-952-94-6019-9","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"43 6","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351903","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Vähävaraisille suurperheille myönnetty perhelisä edusti vuonna 1943 sosiaaliturvan uusinta innovaatiota, sään nöllisesti maksettavaa sosiaaliavustusta. Murrosvaiheen etuutena perhelisä oli sekoitus uutta ja vanhaa. Tavaramuotoisuutensa sekä avustuksen saajille asetettujen kelpoisuusehtojen takia perhelisä jäi jo saman vuosikymmenen lopulla modernien etuuksien varjoon. Kokemushistoriaan nojaava lähtökohtani on, että juuri tällaisella rajapinnalla, uuden ja vanhan leikkauskohdassa, kokemus ja sen muutos artikuloituvat selvästi esiin. Keskityn tarkastelussani lyhyeen ajanjaksoon 1940-luvulla, jolloinperhelisä edusti sosiaaliturvan uudistumista ja analysoin, millaista yhteiskuntakokemusta perhelisäetuus rakensi ja normitti. Osoitan artikkelissa, että perhelisä raamitti yhteiskuntakokemusta, joka poikkesi sekä aiemman köyhäinhoidon että myöhempien sosiaaliavustusten yksilöyhteiskuntasuhteesta.Yksilöiden sijaan perhelisä nosti (suur)perheet yhteiskuntasuhteen keskiöön ja rakensi kokemusta perheitä ja yhteiskuntaa yhdistävästä, menneisyydestätulevaisuuteen ulottuvasta, vastavuoroisuutta korostavasta moraalisesta sidoksesta.
Asiasanat: perhelisä, sosiaaliavustus, hyvinvointivaltio, kansalaisuus, kokemuksen historia
{"title":"Perhelisä yhteiskuntakokemuksen raamittajana","authors":"Minna Harjula","doi":"10.54331/haik.112075","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.112075","url":null,"abstract":"Vähävaraisille suurperheille myönnetty perhelisä edusti vuonna 1943 sosiaaliturvan uusinta innovaatiota, sään nöllisesti maksettavaa sosiaaliavustusta. Murrosvaiheen etuutena perhelisä oli sekoitus uutta ja vanhaa. Tavaramuotoisuutensa sekä avustuksen saajille asetettujen kelpoisuusehtojen takia perhelisä jäi jo saman vuosikymmenen lopulla modernien etuuksien varjoon. Kokemushistoriaan nojaava lähtökohtani on, että juuri tällaisella rajapinnalla, uuden ja vanhan leikkauskohdassa, kokemus ja sen muutos artikuloituvat selvästi esiin. Keskityn tarkastelussani lyhyeen ajanjaksoon 1940-luvulla, jolloinperhelisä edusti sosiaaliturvan uudistumista ja analysoin, millaista yhteiskuntakokemusta perhelisäetuus rakensi ja normitti. Osoitan artikkelissa, että perhelisä raamitti yhteiskuntakokemusta, joka poikkesi sekä aiemman köyhäinhoidon että myöhempien sosiaaliavustusten yksilöyhteiskuntasuhteesta.Yksilöiden sijaan perhelisä nosti (suur)perheet yhteiskuntasuhteen keskiöön ja rakensi kokemusta perheitä ja yhteiskuntaa yhdistävästä, menneisyydestätulevaisuuteen ulottuvasta, vastavuoroisuutta korostavasta moraalisesta sidoksesta.
 Asiasanat: perhelisä, sosiaaliavustus, hyvinvointivaltio, kansalaisuus, kokemuksen historia","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"51 6","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136348904","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：