Sinikka Selin, Maria Lähteenmäki, Anssi Neuvonen, Oona Ilmolahti
Artikkeli käsittelee karjalankielisten ja karjalaistaustaisten 18–35-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten mobilisaatiota 2000-luvun Suomessa. Tutkimuskohteeksi valitut nuoret identifioituvat karjalaisiksi nähden karjalaiset suomalaisista erillisenä kansana. Analysoimme nuorten identifioitumista karjalaisuuteen ja heidän toimintaansa karjalaisuutta esiintuovana ja karjalan kielen aseman parantamista ajavana yhteiskunnallisena liikkeenä. Lähdemateriaali muodostuu yhdeksän avainkertojan tuottamasta aineistosta, johon kuuluu teemahaastatteluja, keruuaineistoa ja sosiaalisen median julkaisuja. Nuoret ovat lapsesta asti olleet tietoisia sukutaustansa karjalaisuudesta, mutta kimmoke omaan identifikaatioprosessiin on usein liittynyt sukutaustaa, karjalan kieltä tai karjalaisuutta koskevan tiedon lisääntymiseen nuoruudessa. Sukutaustalla ja karjalan kielellä on monella nuorella keskeinen rooli heidän karjalaisuudessaan. Nuoret toimivat sosiaalisessa mediassa levittäen tietoa karjalaisuudesta ja ottaen kärjekkäästikin kantaa esimerkiksi kielipolitiikkaan ja vähemmistöjen syrjintään. Yksittäisten aktiivien toiminnan lisäksi nuoret ovat perustaneet Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen vuonna 2019 pyrkien vaikuttamaan laajemmin yhteiskunnassa kieli- ja kulttuuritoiminnan lisäksi. Karjalaisnuorten toiminnassa on näkyvissä vaikutteita kansainvälisestä etnopoliittisesta liikehdinnästä. Valtaosa heistä ottaa etäisyyttä vanhempiin karjalaisjärjestöihin, joista joidenkin kanssa heillä on näkemyseroja. Karjalaisnuorten yhteiskunnallinen liikehdintä on parhaillaan käynnissä oleva prosessi, joka ammentaa aineksia menneisyydestä ja haastaa valtavirtaista historiakäsitystä. Asiasanat: karjalaisuus, etninen mobilisaatio, identifikaatio, aktivismi, sosiaalinen media, nuoret, vähemmistöt
文章论述了 21 世纪芬兰 18-35 岁讲卡累利阿语和有卡累利阿背景的青年和年轻人的动员问题。被选中进行研究的年轻人认为自己是卡累利阿人，将卡累利阿人视为与芬兰人不同的民族。我们分析了年轻人对卡累利阿主义的认同，以及他们为代表卡累利阿主义和提高卡累利阿语地位而开展的社会运动。原始资料由九名主要信息提供者提供的数据组成，包括专题访谈、数据收集和社交媒体发帖。年轻人从小就知道自己的卡累利阿祖先是卡累利阿人，但他们对自己祖先、卡累利阿语或卡累利阿主义的认识往往与青少年时期的增长有关。对许多年轻人来说，家庭背景和卡累利阿语在他们的卡累利阿身份认同中起着核心作用。年轻人活跃在社交媒体上，传播有关卡累利阿主义的信息，并对语言政策和歧视少数民族等问题持批评态度。除个人活动外，年轻人还于 2019 年成立了 Karjalazet Nuoret Suomes - Karjalaiset Nuoret Šuomeša 协会，旨在除语言和文化活动外，对社会产生更广泛的影响。卡累利阿青年的活动明显受到国际民族政治运动的影响。他们中的大多数人都与卡累利阿的老牌组织保持距离，与其中一些组织存在意见分歧。卡累利阿青年的社会动员是一个持续的过程，它借鉴了过去的经验，并挑战了主流对历史的理解。 关键词：激进主义、卡累利阿主义、民族动员、认同、社交媒体、青年、少数民族、卡累利阿主义、民族动员、社交媒体
{"title":"”Syrjitty vähemmistö”: Karjalaisnuorten aktivismi","authors":"Sinikka Selin, Maria Lähteenmäki, Anssi Neuvonen, Oona Ilmolahti","doi":"10.54331/haik.115828","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.115828","url":null,"abstract":"Artikkeli käsittelee karjalankielisten ja karjalaistaustaisten 18–35-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten mobilisaatiota 2000-luvun Suomessa. Tutkimuskohteeksi valitut nuoret identifioituvat karjalaisiksi nähden karjalaiset suomalaisista erillisenä kansana. Analysoimme nuorten identifioitumista karjalaisuuteen ja heidän toimintaansa karjalaisuutta esiintuovana ja karjalan kielen aseman parantamista ajavana yhteiskunnallisena liikkeenä. Lähdemateriaali muodostuu yhdeksän avainkertojan tuottamasta aineistosta, johon kuuluu teemahaastatteluja, keruuaineistoa ja sosiaalisen median julkaisuja. Nuoret ovat lapsesta asti olleet tietoisia sukutaustansa karjalaisuudesta, mutta kimmoke omaan identifikaatioprosessiin on usein liittynyt sukutaustaa, karjalan kieltä tai karjalaisuutta koskevan tiedon lisääntymiseen nuoruudessa. Sukutaustalla ja karjalan kielellä on monella nuorella keskeinen rooli heidän karjalaisuudessaan. Nuoret toimivat sosiaalisessa mediassa levittäen tietoa karjalaisuudesta ja ottaen kärjekkäästikin kantaa esimerkiksi kielipolitiikkaan ja vähemmistöjen syrjintään. Yksittäisten aktiivien toiminnan lisäksi nuoret ovat perustaneet Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen vuonna 2019 pyrkien vaikuttamaan laajemmin yhteiskunnassa kieli- ja kulttuuritoiminnan lisäksi. Karjalaisnuorten toiminnassa on näkyvissä vaikutteita kansainvälisestä etnopoliittisesta liikehdinnästä. Valtaosa heistä ottaa etäisyyttä vanhempiin karjalaisjärjestöihin, joista joidenkin kanssa heillä on näkemyseroja. Karjalaisnuorten yhteiskunnallinen liikehdintä on parhaillaan käynnissä oleva prosessi, joka ammentaa aineksia menneisyydestä ja haastaa valtavirtaista historiakäsitystä.\u0000Asiasanat: karjalaisuus, etninen mobilisaatio, identifikaatio, aktivismi, sosiaalinen media, nuoret, vähemmistöt","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"15 12","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140673773","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Arvio teoksesta: Mikko Virta: Salainen kanava länteen. Urho Kekkonen ja lännen tiedustelu kylmässä propagandasodassa. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 2022. 428 s.ISBN 978-951-51-7062-0. Sähköinen julkaisu: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7062-0
米科-维尔塔作品评论：通往西方的秘密渠道。Mikko Kekkonen. "A secret channel through the Finnish Channel to the West." Urho Kekkonen and Western intelligence in the cold propaganda war.博士论文，赫尔辛基大学，2022 年。428 页，ISBN 978-951-51-7062-0。电子出版物：http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7062-0
{"title":"Kekkonen lännen vaikuttaja-agenttina","authors":"Aleksi Mainio","doi":"10.54331/haik.144637","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.144637","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Mikko Virta: Salainen kanava länteen. Urho Kekkonen ja lännen tiedustelu kylmässä propagandasodassa. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 2022. 428 s.ISBN 978-951-51-7062-0. Sähköinen julkaisu: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7062-0 ","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"23 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140676721","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Arvio teoksista: Harmut Walravens (toim.): St. Petersburg und Livland – und die Entwicklung der estnischen Literatur. Anton Schiefner (1817–1879) und Friedrich R. Kreutzwald (1803–1882) im Briefwechsel (1853–1879). Orientalistik, Bibliographien und Dokumentation 22. Harrassowitz Verlag, 2013. 394 s. ISBN 978-3-447-06933-5. Hartmut Walravens & Agnes Stache-Weiske (toim.): Anton Schiefner (1817–1879) und seine indologi-schen Freunde. Österreichische Akademie der Wissenschaften, Philosophisch-historische Klasse, Sitzungsberichte 868. Beiträge zur Kultur- und Geistesgeschichte Asiens 89. Verlag der Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 2016. 455 s. ISBN 978-3-7001-7799-9. Hartmut Walravens & Agnes Stache-Weiske (toim.): Anton Schiefner (1817–1879), Briefe und Schriftenverzeichnis. Österreichische Akademie der Wissenschaften, Philosophisch-historische Klasse, Sitzungsberichte 884. Beiträge zur Kultur- und Geistesgeschichte Asiens 94. Verlag der Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 2017. 530 s. ISBN 978-3-7001-8069-2. Hartmut Walravens & Agnes Stache-Weiske (toim.): Der Linguist Anton Schiefner (1817–1879) und sein Netzwerk. Österreichische Akademie der Wissenschaften, Philosophisch-historische Klasse, Sitzungsberichte 908. Beiträge zur Kultur- und Geistesgeschichte Asiens 105. Verlag der Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 2021. 937 s. ISBN 978-3-7001-8397-6. Hartmut Walravens & Agnes Stache-Weiske (toim.): Anton Schiefner (1817–1879), Briefe an Theodor Benfey (1809–1881) und skandinavische, russische und ungarische Kollegen. Österreichische Akademie der Wissenschaften, Philosophisch-historische Klasse, Sitzungsberichte 923. Beiträge zur Kultur- und Geistesgeschichte Asiens 107. Verlag der Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 2022. XV, 655 s. ISBN 978-3-7001-8912-1.
Arvio teoksista: Harmut Walravens (toim.)：圣彼得堡和利沃尼亚--以及爱沙尼亚文学的发展。安东-谢夫纳（1817-1879 年）与弗里德里希-R-克赖茨瓦尔德（1803-1882 年）的通信（1853-1879 年）。Harrassowitz Verlag, 2013.ISBN 978-3-447-06933-5。 Hartmut Walravens & Agnes Stache-Weiske (toim.)：安东-谢夫纳（1817-1879 年）和他的印度学朋友们》。奥地利科学院哲学与历史班，Sitzungsberichte 868. Beiträge zur Kultur- und Geistesgeschichte Asiens 89. Verlag der Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 2016. 455 pp.Hartmut Walravens & Agnes Stache-Weiske (toim.)：Anton Schiefner (1817-1879), Briefe und Schriftenverzeichnis.奥地利科学院，哲学与历史类，Sitzungsberichte 884. Beiträge zur Kultur- und Geistesgeschichte Asiens 94. Verlag der Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 2017. 530 p.ISBN 978-3-7001-8069-2. Hartmut Walravens & Agnes Stache-Weiske (toim.)：语言学家安东-谢夫纳（1817-1879 年）及其网络。奥地利科学院哲学与历史班，Sitzungsberichte 908. Beiträge zur Kultur- und Geistesgeschichte Asiens 105. Verlag der Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 2021. 937 p.ISBN 978-3-7001-8397-6。 Hartmut Walravens & Agnes Stache-Weiske (toim.)：安东-谢夫纳（1817-1879 年），致西奥多-本菲（1809-1881 年）及斯堪的纳维亚、俄罗斯和匈牙利同事的信。Österreichische Akademie der Wissenschaften, Philosophisch-historische Klasse, Sitzungsberichte 923. Beiträge zur Kultur- und Geistesgeschichte Asiens 107. Verlag der Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 2022. XV, 655 p. ISBN 978-3-7001-8912-1。
{"title":"Anton Schiefnerin verkostot","authors":"Juha Janhunen","doi":"10.54331/haik.144640","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.144640","url":null,"abstract":"Arvio teoksista: Harmut Walravens (toim.): St. Petersburg und Livland – und die Entwicklung der estnischen Literatur. Anton Schiefner (1817–1879) und Friedrich R. Kreutzwald (1803–1882) im Briefwechsel (1853–1879). Orientalistik, Bibliographien und Dokumentation 22. Harrassowitz Verlag, 2013. 394 s. ISBN 978-3-447-06933-5. \u0000 \u0000Hartmut Walravens & Agnes Stache-Weiske (toim.): Anton Schiefner (1817–1879) und seine indologi-schen Freunde. Österreichische Akademie der Wissenschaften, Philosophisch-historische Klasse, Sitzungsberichte 868. Beiträge zur Kultur- und Geistesgeschichte Asiens 89. Verlag der Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 2016. 455 s. ISBN 978-3-7001-7799-9. \u0000 \u0000Hartmut Walravens & Agnes Stache-Weiske (toim.): Anton Schiefner (1817–1879), Briefe und Schriftenverzeichnis. Österreichische Akademie der Wissenschaften, Philosophisch-historische Klasse, Sitzungsberichte 884. Beiträge zur Kultur- und Geistesgeschichte Asiens 94. Verlag der Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 2017. 530 s. ISBN 978-3-7001-8069-2. \u0000 \u0000Hartmut Walravens & Agnes Stache-Weiske (toim.): Der Linguist Anton Schiefner (1817–1879) und sein Netzwerk. Österreichische Akademie der Wissenschaften, Philosophisch-historische Klasse, Sitzungsberichte 908. Beiträge zur Kultur- und Geistesgeschichte Asiens 105. Verlag der Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 2021. 937 s. ISBN 978-3-7001-8397-6. \u0000 \u0000Hartmut Walravens & Agnes Stache-Weiske (toim.): Anton Schiefner (1817–1879), Briefe an Theodor Benfey (1809–1881) und skandinavische, russische und ungarische Kollegen. Österreichische Akademie der Wissenschaften, Philosophisch-historische Klasse, Sitzungsberichte 923. Beiträge zur Kultur- und Geistesgeschichte Asiens 107. Verlag der Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 2022. XV, 655 s. ISBN 978-3-7001-8912-1. ","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"64 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140677593","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Nyt jo kuudennet Historiantutkimuksen päivät pidettiin ensimmäistä kertaa Tampereella 20.–22. lokakuuta 2022. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Tampereen yliopiston historian oppiaine ja Suomen Historiallinen Seura.
{"title":"Historiantutkijat kokoontuivat Tampereella","authors":"Outi Sihvonen, Liisa Lalu","doi":"10.54331/haik.144644","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.144644","url":null,"abstract":"Nyt jo kuudennet Historiantutkimuksen päivät pidettiin ensimmäistä kertaa Tampereella 20.–22. lokakuuta 2022. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Tampereen yliopiston historian oppiaine ja Suomen Historiallinen Seura.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"10 24","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140673881","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Arvio teoksesta: Esa Ruuskanen, Paula Schönach & Kari Väyrynen (toim.): Suomen ympäristöhistoria 1700-luvulta nykyaikaan. Vastapaino 2021, 473 s. ISBN: 978-951-768-925-0
Esa Ruuskanen、Paula Schönach & Kari Väyrynen（编著）作品评论：从 1700 年代至今的芬兰环境史》。Vastapaino 2021, 473 p. ISBN: 978-951-768-925-0
{"title":"Raikas tuulahdus suomalaisten ympäristöjen muutosten historiaan","authors":"Matti O. Hannikainen","doi":"10.54331/haik.144639","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.144639","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Esa Ruuskanen, Paula Schönach & Kari Väyrynen (toim.): Suomen ympäristöhistoria 1700-luvulta nykyaikaan. Vastapaino 2021, 473 s. ISBN: 978-951-768-925-0","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"16 10","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140673764","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Ivan Turgenev kuvaa romaanissa Savua, (1867, suom. Matti Lehmonen, 1981) illan huvitusten alkamista Baden-Badenissa. Ohjelmiston kansainvälisyys heijasti kosmopoliittista kuulijakuntaa. Lounaissaksalaiseen kylpyläkaupunkiin tungeksi 1800-luvun puolivälissä aristokraatteja – sekä aitoja että omatekoisia – taiteilijoita, älykköjä, vallankumouksellisia, tyhjäntoimittajia, uhkapelureita, puolimaailman naisia Euroopan kaikilta kulmilta, myös Venäjältä. Puoliksi ranskalaistuneet pietarilaiset ja moskovalaiset saattoivat kaupungin vapaamielisessä ilmapirissä purkaa kotimaansa poliittisia turhautumia.
{"title":"Kosmopoliitti kylpyläkaupungissa","authors":"Markku Kekäläinen","doi":"10.54331/haik.144633","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.144633","url":null,"abstract":"Ivan Turgenev kuvaa romaanissa Savua, (1867, suom. Matti Lehmonen, 1981) illan huvitusten alkamista Baden-Badenissa. Ohjelmiston kansainvälisyys heijasti kosmopoliittista kuulijakuntaa. Lounaissaksalaiseen kylpyläkaupunkiin tungeksi 1800-luvun puolivälissä aristokraatteja – sekä aitoja että omatekoisia – taiteilijoita, älykköjä, vallankumouksellisia, tyhjäntoimittajia, uhkapelureita, puolimaailman naisia Euroopan kaikilta kulmilta, myös Venäjältä. Puoliksi ranskalaistuneet pietarilaiset ja moskovalaiset saattoivat kaupungin vapaamielisessä ilmapirissä purkaa kotimaansa poliittisia turhautumia.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"93 2","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140677113","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Arvio teoksesta: Mats Morell: Agrar revolution. Jordbruksproduktionen i Uppsala och Västmanlands län 1750–1920. Uppsala Studies in Economic History 121, Uppsala universitet 2022. 467 s. ISBN 978-91-513-1451-8. Sähköinen julkaisu: urn:nbn:se:uu:diva-470482
{"title":"Paluu maatalouden vallankumouksen juurille","authors":"Kirsi Laine","doi":"10.54331/haik.144636","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.144636","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Mats Morell: Agrar revolution. Jordbruksproduktionen i Uppsala och Västmanlands län 1750–1920. Uppsala Studies in Economic History 121, Uppsala universitet 2022. 467 s. ISBN 978-91-513-1451-8. Sähköinen julkaisu: urn:nbn:se:uu:diva-470482","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"124 48","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140677699","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Tunteiden ja kokemuksen historia ovat olleet viime vuosien hittisuuntia tutkimuksessa.1 Se tematiikka on vallannut vähintään nurkan myös perinteisen poliittisen historian piiristä, ja jopa valtio-oppineet ovat havainneet tunteiden painon.
{"title":"Intohimo ja muita tunteita historiantutkimuksessa","authors":"K. Rentola","doi":"10.54331/haik.144631","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.144631","url":null,"abstract":"Tunteiden ja kokemuksen historia ovat olleet viime vuosien hittisuuntia tutkimuksessa.1 Se tematiikka on vallannut vähintään nurkan myös perinteisen poliittisen historian piiristä, ja jopa valtio-oppineet ovat havainneet tunteiden painon.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"17 10","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140674293","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Artikkelin aiheena on väitöskirjatutkimusta varten toteuttamani firabelitöitä käsittelevän muistitiedon keruu ja muistitiedon muodostumisprosessi oral historyn näkökulmasta. Firabelitöillä tarkoitetaan työntekijöiden omaan käyttöönsä työpaikallaan, työnantajan välineillä sekä materiaaleilla ja usein myös työajan Artikkelin aiheena on väitöskirjatutkimusta varten toteuttamani firabelitöitä käsittelevän muistitiedon keruu ja muistitiedon muodostumisprosessi oral historyn näkökulmasta. Firabelitöillä tarkoitetaan työntekijöiden omaan käyttöönsä työpaikallaan, työnantajan välineillä sekä materiaaleilla ja usein myös työajan puitteissa tekemiä esineitä. Lähdeaineisto on luotu yhteistyössä haastateltavien kanssa muistitietohistorialle tyypilliseen tapaan. Aineisto syntyy haastattelijan ja haastateltavan vuorovaikutuksesta, johon molemmat osapuolet osallistuvat aktiivisesti. Artikkelissa tarkastelen haastattelemalla tuotetun muistitiedon muodostumisprosessia yhteisen tekijyyden (a shared authority) näkökulmasta. Erittelen miten yhteinen tekijyys ilmenee muistitiedon muodostumisessa ja millaisia vaikutuksia sillä on tutkimusprosessiin kokonaisuudessaan. Työväen muistitietotoimikunnan kanssa toteutetun keruun haastatteluaineistot muodostuivat haastattelijan ja haastateltavan intersubjektiivisen yhteistyön tuloksena. Firabelitöitä käsittelevän muistitiedon moniäänisyys ja yhteinen tekijyys ilmenivät varsinkin keruun ensimmäisessä ryhmäkeskustelussa ja aineiston arkaluontoisuuden määrittelyssä. Ryhmäkeskustelu oli tutkimuksen käännekohta, joka vaikutti tutkimusprosessin jatkoon monella tapaa. Käänne sai alkunsa haastateltavan aloitteellisuudesta, joka ohjasi tutkijan itsereflektioon tutkimusaiheen sensitiivisyydestä. Keskustelu osoitti, että työläisidentiteetti rakennetaan mieluummin positiivisen kuvan – tehdasperinteen ja työkulttuurin varaan – ja vahvasti negatiivinen käsite, varastamisen, tuomitaan ehdottomasti. Haastatteluiden perusteella teollisuustyöntekijät eivät pidä firabelitöitä arkaluontoisena ilmiönä. Häpeällisyyden tai peiteltävyyden sijaan firabelityöt koetaan enemmänkin työpaikan arkeen kuuluvana osana. Ilmiön arkaluontoisuus juontuu osaltaan sen puutteellisesta kontekstualisoinnista, mistä johtuen aihetta ei tunneta tehdasyhteisön ulkopuolella tarpeeksi hyvin tai tiedot siitä ovat virheellisiä. Asiasanat: Muistitieto, haastattelut, suullinen perinne, metodologia, työläiset
{"title":"Yhteinen tekijyys tutkimusprosessin osana: Firabelityöt muistitietohistorian valossa","authors":"Pete Pesonen","doi":"10.54331/haik.115850","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.115850","url":null,"abstract":"Artikkelin aiheena on väitöskirjatutkimusta varten toteuttamani firabelitöitä käsittelevän muistitiedon keruu ja muistitiedon muodostumisprosessi oral historyn näkökulmasta. Firabelitöillä tarkoitetaan työntekijöiden omaan käyttöönsä työpaikallaan, työnantajan välineillä sekä materiaaleilla ja usein myös työajan Artikkelin aiheena on väitöskirjatutkimusta varten toteuttamani firabelitöitä käsittelevän muistitiedon keruu ja muistitiedon muodostumisprosessi oral historyn näkökulmasta. Firabelitöillä tarkoitetaan työntekijöiden omaan käyttöönsä työpaikallaan, työnantajan välineillä sekä materiaaleilla ja usein myös työajan puitteissa tekemiä esineitä. Lähdeaineisto on luotu yhteistyössä haastateltavien kanssa muistitietohistorialle tyypilliseen tapaan. Aineisto syntyy haastattelijan ja haastateltavan vuorovaikutuksesta, johon molemmat osapuolet osallistuvat aktiivisesti. Artikkelissa tarkastelen haastattelemalla tuotetun muistitiedon muodostumisprosessia yhteisen tekijyyden (a shared authority) näkökulmasta. Erittelen miten yhteinen tekijyys ilmenee muistitiedon muodostumisessa ja millaisia vaikutuksia sillä on tutkimusprosessiin kokonaisuudessaan. Työväen muistitietotoimikunnan kanssa toteutetun keruun haastatteluaineistot muodostuivat haastattelijan ja haastateltavan intersubjektiivisen yhteistyön tuloksena. Firabelitöitä käsittelevän muistitiedon moniäänisyys ja yhteinen tekijyys ilmenivät varsinkin keruun ensimmäisessä ryhmäkeskustelussa ja aineiston arkaluontoisuuden määrittelyssä. Ryhmäkeskustelu oli tutkimuksen käännekohta, joka vaikutti tutkimusprosessin jatkoon monella tapaa. Käänne sai alkunsa haastateltavan aloitteellisuudesta, joka ohjasi tutkijan itsereflektioon tutkimusaiheen sensitiivisyydestä. Keskustelu osoitti, että työläisidentiteetti rakennetaan mieluummin positiivisen kuvan – tehdasperinteen ja työkulttuurin varaan – ja vahvasti negatiivinen käsite, varastamisen, tuomitaan ehdottomasti. Haastatteluiden perusteella teollisuustyöntekijät eivät pidä firabelitöitä arkaluontoisena ilmiönä. Häpeällisyyden tai peiteltävyyden sijaan firabelityöt koetaan enemmänkin työpaikan arkeen kuuluvana osana. Ilmiön arkaluontoisuus juontuu osaltaan sen puutteellisesta kontekstualisoinnista, mistä johtuen aihetta ei tunneta tehdasyhteisön ulkopuolella tarpeeksi hyvin tai tiedot siitä ovat virheellisiä.\u0000Asiasanat: Muistitieto, haastattelut, suullinen perinne, metodologia, työläiset","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"9 21","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140674028","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Arvio teoksesta: Antti Kujala: Voudintileistä veroparatiiseihin. Verotuksen historia. Atena 2021. 400 s. ISBN 978-952-300-837-3.
评论 Antti Kujala 的著作：从避税地到避税地。税收史。400 p. ISBN 978-952-300-837-3。
{"title":"Sivilisaatiohistoriaa verotuksen vinkkelistä","authors":"Petteri Norring","doi":"10.54331/haik.131420","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131420","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Antti Kujala: Voudintileistä veroparatiiseihin. Verotuksen historia. Atena 2021. 400 s. ISBN 978-952-300-837-3.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"61 9","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136348886","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：