Tässä katsauksessa käsittelen Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -elokuvan (2017) synnyttämää menneisyyspoliittista puhetta ja sen suhdetta kulttuurisen muistin kaanoniin. Elokuvasta käydyn keskustelun kautta välittyy näkemyksiä Tuntemattoman sotilaan asemasta ja kulttuurisen muistin luonteesta sekä esimerkiksi siitä, miten kulttuurista muistia ylläpidetään ja kuka saa olla tässä prosessissa mukana.
{"title":"Kulttuurisen muistin kaanonin rakentumisen jäljillä","authors":"Iisa Aaltonen","doi":"10.54331/haik.113160","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.113160","url":null,"abstract":"Tässä katsauksessa käsittelen Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -elokuvan (2017) synnyttämää menneisyyspoliittista puhetta ja sen suhdetta kulttuurisen muistin kaanoniin. Elokuvasta käydyn keskustelun kautta välittyy näkemyksiä Tuntemattoman sotilaan asemasta ja kulttuurisen muistin luonteesta sekä esimerkiksi siitä, miten kulttuurista muistia ylläpidetään ja kuka saa olla tässä prosessissa mukana.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"58 8","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349175","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Arvio teoksesta: Maria Julku: Vallan ja tiedon rajamailla. Kruunun ja Pohjanmaan käskynhaltijoiden vallankäyttö 1600-luvun alussa. Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys 2022. 333 s.
{"title":"Rajaseudun käskynhaltijat korkealuokkaisen analyysin kohteena","authors":"Petri Karonen","doi":"10.54331/haik.131416","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131416","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Maria Julku: Vallan ja tiedon rajamailla. Kruunun ja Pohjanmaan käskynhaltijoiden vallankäyttö 1600-luvun alussa. Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys 2022. 333 s.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"57 10","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349185","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Viime aikoina Suomessa on virinnyt kiinnostava keskustelu kolonialismista ja useista siihen läheisesti liittyvistä käsitteistä.
最近，芬兰就殖民主义和一些密切相关的概念展开了一场有趣的辩论。
{"title":"Kolonialismi-keskustelun häivytetyt ristiriidat ja liberaalidemokratian tulevaisuus","authors":"Alex Snellman","doi":"10.54331/haik.112852","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.112852","url":null,"abstract":"Viime aikoina Suomessa on virinnyt kiinnostava keskustelu kolonialismista ja useista siihen läheisesti liittyvistä käsitteistä.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"57 8","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349187","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran (THPTS) Väki voimakas -sarjan 31. teoksen ja vuoden 2018 vuosikirjan otsikko Sisällissodan jäljet pyörryttää. Sadan vuoden takaiset tapahtumat ovat vaikuttaneet yhteiskuntaamme, taiteeseemme ja fyysiseen ympäristöömmekin niin monella tavalla, että aiheen vähänkään perusteellisempi tutkimus tuottaisi tulokseksi varsin moniosaisen teossarjan. Seuran otsikkovalinta onkin kunnianhimoinen.
{"title":"Sisällissodan pitkä häntä","authors":"Ari Muhonen","doi":"10.54331/haik.112857","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.112857","url":null,"abstract":"Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran (THPTS) Väki voimakas -sarjan 31. teoksen ja vuoden 2018 vuosikirjan otsikko Sisällissodan jäljet pyörryttää. Sadan vuoden takaiset tapahtumat ovat vaikuttaneet yhteiskuntaamme, taiteeseemme ja fyysiseen ympäristöömmekin niin monella tavalla, että aiheen vähänkään perusteellisempi tutkimus tuottaisi tulokseksi varsin moniosaisen teossarjan. Seuran otsikkovalinta onkin kunnianhimoinen.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"59 10","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349347","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Monet professori Ella Kivikosken (1901–1990) arkeologiset työt ovat säilyttäneet merkityksensä näihin päiviin asti. Kivikoski oli monille opiskelijoille ja tutkijoille tärkeä esikuva – tai myöhemmin vanhemman polven tutkija, jonka tulkinnoista ottaa etäisyyttä. Kivikoski oli naispuolisena professorina uranuurtaja, jonka myötä- ja vastamäet ovat tästäkin syystä kiinnostava aihe niin tutkijoille kuin suurellekin yleisölle.
{"title":"Viipaleita Ella Kivikosken maailmasta","authors":"Anu Lahtinen","doi":"10.54331/haik.112912","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.112912","url":null,"abstract":"Monet professori Ella Kivikosken (1901–1990) arkeologiset työt ovat säilyttäneet merkityksensä näihin päiviin asti. Kivikoski oli monille opiskelijoille ja tutkijoille tärkeä esikuva – tai myöhemmin vanhemman polven tutkija, jonka tulkinnoista ottaa etäisyyttä. Kivikoski oli naispuolisena professorina uranuurtaja, jonka myötä- ja vastamäet ovat tästäkin syystä kiinnostava aihe niin tutkijoille kuin suurellekin yleisölle.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"18 6","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351624","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Tarkastelen artikkelissani Yhdysvaltojen lyhytelokuvatoimintojen pääasiallisia tavoitteita ja toteutusmahdollisuuksia Suomessa kylmän sodan alkuvuosikymmeninä. Tarkemmin sanottuna osoitan, kuinka merkittävä rooli elokuvatoiminnoilla oli osana Yhdysvaltojen tiedotus- ja kulttuurioperaatioita. Elokuvia esitettiin Suomessa runsaasti koko tarkastelujakson ajan, ja amerikkalaiset onnistuivat tavoittamaan tärkeimmät kohdeyleisönsä, kuten työväenryhmät ja opiskelijat, osittain paikallisten organisaatioiden avustuksella. Suurin osa Suomessa esitetyistä elokuvista esitteli amerikkalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä maassa tehtyjä tieteellisiä innovaatioita suhteellisen neutraalisti, mutta poliittisissa elokuvissa painotettiin suoraviivaisemmin Yhdysvaltojen roolia demokraattisen maailman johtajana ja välitettiin myös kommunisminvastaista sanomaa. Vaikka neuvostovastaisiksi tulkitut viestit jäivät välillä suomalaisten viranomaisten sensuroimiksi, amerikkalaiset pystyivät etenkin 1960-luvulla elokuviensa avulla välittämään täällä arkaluonteiseksi koettuja poliittisia viestejä usein tehokkaammin kuin sanomalehtien tai television kautta. Artikkelin lähdeaineiston muodostavat Yhdysvaltojen valtiollisten elinten asiakirjat sekä nimenomaisesti Suomessa esitetyt amerikkalaiselokuvat. Käytetyssä tutkimusmetodissa yhdistyvätkin historiantutkimukselle ominainen tapahtumien kriittinen tarkastelu ja analysointi sekä elokuvien välittämien keskeisten sanomien tunnistaminen. Asiasanat: Yhdysvallat, elokuvat, kylmä sota, poliittinen propaganda, kulttuuridiplomatia
{"title":"Poliittisia viestejä kulttuurin vaalimisen ohessa","authors":"Marek Fields","doi":"10.54331/haik.111009","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.111009","url":null,"abstract":"Tarkastelen artikkelissani Yhdysvaltojen lyhytelokuvatoimintojen pääasiallisia tavoitteita ja toteutusmahdollisuuksia Suomessa kylmän sodan alkuvuosikymmeninä. Tarkemmin sanottuna osoitan, kuinka merkittävä rooli elokuvatoiminnoilla oli osana Yhdysvaltojen tiedotus- ja kulttuurioperaatioita. Elokuvia esitettiin Suomessa runsaasti koko tarkastelujakson ajan, ja amerikkalaiset onnistuivat tavoittamaan tärkeimmät kohdeyleisönsä, kuten työväenryhmät ja opiskelijat, osittain paikallisten organisaatioiden avustuksella. Suurin osa Suomessa esitetyistä elokuvista esitteli amerikkalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä maassa tehtyjä tieteellisiä innovaatioita suhteellisen neutraalisti, mutta poliittisissa elokuvissa painotettiin suoraviivaisemmin Yhdysvaltojen roolia demokraattisen maailman johtajana ja välitettiin myös kommunisminvastaista sanomaa. Vaikka neuvostovastaisiksi tulkitut viestit jäivät välillä suomalaisten viranomaisten sensuroimiksi, amerikkalaiset pystyivät etenkin 1960-luvulla elokuviensa avulla välittämään täällä arkaluonteiseksi koettuja poliittisia viestejä usein tehokkaammin kuin sanomalehtien tai television kautta. Artikkelin lähdeaineiston muodostavat Yhdysvaltojen valtiollisten elinten asiakirjat sekä nimenomaisesti Suomessa esitetyt amerikkalaiselokuvat. Käytetyssä tutkimusmetodissa yhdistyvätkin historiantutkimukselle ominainen tapahtumien kriittinen tarkastelu ja analysointi sekä elokuvien välittämien keskeisten sanomien tunnistaminen. Asiasanat: Yhdysvallat, elokuvat, kylmä sota, poliittinen propaganda, kulttuuridiplomatia","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"43 2","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351907","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Arvio teoksesta: Kalle Kananoja: Kahlitut. Orjuuden historia Amerikan mantereella. Gaudeamus 2021. 319 s. ISBN 978-952-345-105-6.
作品《卡勒-卡纳诺亚》评论：Kahlitut.Kalle Kahlannas, Kahlannas, Kahlannas, Kahlannas, Kahlannas, Kahlannas.319 p. ISBN 978-952-345-105-6。
{"title":"Atlanttisen orjuuden sosiaali- ja kulttuurihistoriaa","authors":"Pekka Valtonen","doi":"10.54331/haik.131417","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131417","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Kalle Kananoja: Kahlitut. Orjuuden historia Amerikan mantereella. Gaudeamus 2021. 319 s. ISBN 978-952-345-105-6.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"43 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351908","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Lokakuussa 2020 ranskalainen Revue d’histoire de la Shoah -aikakauskirja julkaisi Laurent Jolyn toimittaman erikoisnumeron, joka käsittelee Vichyn Ranskan osallistumista Euroopan juutalaisten tuhoamiseen toisen maailmansodan aikana. Melkein 350-sivuisessa lehdessä saksalaiset ja ranskalaiset historioitsijat pohtivat yksityiskohtaisesti aiheeseen liittyviä historiografisia debatteja keskittyen erityisesti kahteen kysymykseen: (i) miksi ja miten vuosina 1940–1943 Etelä-Ranskan miehittämätöntä aluetta hallitseva niin kutsuttu Vichyn hallitus osallistui ulkomaalaisten ja ranskalaisten juutalaisten sortamiseen ja tuhoamiseen; (ii) miten selittää se, että Vichyn hallituksen ja saksalaisten ponnisteluista huolimatta enemmistö ranskalaisista juutalaisista onnistui pysymään hengissä?
2020 年 10 月，法国《纳粹浩劫史杂志》（Revue d'histoire de la Shoah）出版了由洛朗-约利（Laurent Joly）编辑的特刊，探讨维希法国在第二次世界大战期间参与灭绝欧洲犹太人的问题。在近 350 页的篇幅中，德国和法国的历史学家详细讨论了有关这一主题的史学争论，尤其侧重于两个问题：(i) 1940 年至 1943 年统治法国南部未被占领领土的所谓维希政府为何以及如何参与镇压和灭绝外国和法国犹太人；(ii) 如何解释尽管维希政府和德国人做出了努力，但大多数法国犹太人仍得以幸存这一事实？
{"title":"Tiivis tietopaketti Vichyn Ranskan osallistumisesta holokaustiin","authors":"Louis Clerc","doi":"10.54331/haik.112910","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.112910","url":null,"abstract":"Lokakuussa 2020 ranskalainen Revue d’histoire de la Shoah -aikakauskirja julkaisi Laurent Jolyn toimittaman erikoisnumeron, joka käsittelee Vichyn Ranskan osallistumista Euroopan juutalaisten tuhoamiseen toisen maailmansodan aikana. Melkein 350-sivuisessa lehdessä saksalaiset ja ranskalaiset historioitsijat pohtivat yksityiskohtaisesti aiheeseen liittyviä historiografisia debatteja keskittyen erityisesti kahteen kysymykseen: (i) miksi ja miten vuosina 1940–1943 Etelä-Ranskan miehittämätöntä aluetta hallitseva niin kutsuttu Vichyn hallitus osallistui ulkomaalaisten ja ranskalaisten juutalaisten sortamiseen ja tuhoamiseen; (ii) miten selittää se, että Vichyn hallituksen ja saksalaisten ponnisteluista huolimatta enemmistö ranskalaisista juutalaisista onnistui pysymään hengissä?","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"55 2","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136348889","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Tutkin artikkelissani lääketieteen opiskelijoiden eli kandidaattien kokemuksia lääketieteellisestä epävarmuudesta heidän työskennellessään kunnanlääkärien viransijaisina. Artikkelin aikarajaus ulottuu 1930-luvulta 1970-luvulle. Artikkeli pohjautuu pääosin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Svenska Litteratursällskapetin ja lääkäriseurojen vuonna 2004 toteuttaman Lääkärintyön muistot -keruun muistitietoaineistoon ja lääketieteen opiskelijoiden Medisiinari-lehden teksteihin. Lääketieteen kliinisen vaiheen opiskelijoilla oli opintojen loppuvaiheessa, suoritettuaan vaaditut opinnot klinikoilla mahdollisuus toimia kunnanlääkärien viransijaisina. Tällöin he työskentelivät ensimmäistä kertaa itsenäisesti ja useimmiten yksin maaseudulla. Tilanne herätti tavallisesti epävarmuuden, jännityksen ja jopa pelon tunteita. Muistelmissaan lääkärit ovat kuvanneet potilastapauksia, jotka ovat erityisesti aiheuttaneet epävarmuutta. Lääketieteellinen epävarmuus voi liittyä tiedolliseen osaamiseen, lääketieteelliseen päätöksentekoon tai yleensä potilaaseen liittyviin tilannetekijöihin. Kunnanlääkärien viransijaisina toimineiden epävarmuus liittyi yleensä kandidaatin tiedon tai osaamisen puutteeseen, mikä johti valituksiin opetuksen liiallisesta teoreettisuudesta ja käytännön opetuksen lisäämisestä. Aineistossa tiettyjen teemojen toistuminen kertonee myös yhteisesti jaetusta ja medisiinariyhteisössä rakentuneesta kokemusmaailmasta. Lääketieteen kandidaateille vapaaehtoinen työskentely kunnanlääkärien viransijaisina oli tärkeä kokemus ja merkityksellinen vaihe tiellä itsenäisiksi lääkäreiksi. Asiasanat: lääkärikoulutus, lääketieteellinen epävarmuus, lääketieteen opiskelijat, kunnanlääkärit
{"title":"Kandidaatti kunnanlääkärinä ja epävarmuuden kokemus","authors":"Sari Aalto","doi":"10.54331/haik.113984","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.113984","url":null,"abstract":"Tutkin artikkelissani lääketieteen opiskelijoiden eli kandidaattien kokemuksia lääketieteellisestä epävarmuudesta heidän työskennellessään kunnanlääkärien viransijaisina. Artikkelin aikarajaus ulottuu 1930-luvulta 1970-luvulle. Artikkeli pohjautuu pääosin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Svenska Litteratursällskapetin ja lääkäriseurojen vuonna 2004 toteuttaman Lääkärintyön muistot -keruun muistitietoaineistoon ja lääketieteen opiskelijoiden Medisiinari-lehden teksteihin. Lääketieteen kliinisen vaiheen opiskelijoilla oli opintojen loppuvaiheessa, suoritettuaan vaaditut opinnot klinikoilla mahdollisuus toimia kunnanlääkärien viransijaisina. Tällöin he työskentelivät ensimmäistä kertaa itsenäisesti ja useimmiten yksin maaseudulla. Tilanne herätti tavallisesti epävarmuuden, jännityksen ja jopa pelon tunteita. Muistelmissaan lääkärit ovat kuvanneet potilastapauksia, jotka ovat erityisesti aiheuttaneet epävarmuutta. Lääketieteellinen epävarmuus voi liittyä tiedolliseen osaamiseen, lääketieteelliseen päätöksentekoon tai yleensä potilaaseen liittyviin tilannetekijöihin. Kunnanlääkärien viransijaisina toimineiden epävarmuus liittyi yleensä kandidaatin tiedon tai osaamisen puutteeseen, mikä johti valituksiin opetuksen liiallisesta teoreettisuudesta ja käytännön opetuksen lisäämisestä. Aineistossa tiettyjen teemojen toistuminen kertonee myös yhteisesti jaetusta ja medisiinariyhteisössä rakentuneesta kokemusmaailmasta. Lääketieteen kandidaateille vapaaehtoinen työskentely kunnanlääkärien viransijaisina oli tärkeä kokemus ja merkityksellinen vaihe tiellä itsenäisiksi lääkäreiksi. Asiasanat: lääkärikoulutus, lääketieteellinen epävarmuus, lääketieteen opiskelijat, kunnanlääkärit","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"52 5","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136348899","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Historiallinen Aikakauskirja 4/2021 käsittelee historian poliittista käyttöä. Kuten artikkeleista ilmenee, historiasta haetaan vahvistusta vaikka mille nykypäivän hankkeille. Joskus tukena on historian tutkimus, joskus historiaan sijoitetut toiveet ja uskomukset.
{"title":"Historian käyttö","authors":"Anu Lahtinen","doi":"10.54331/haik.113152","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.113152","url":null,"abstract":"Historiallinen Aikakauskirja 4/2021 käsittelee historian poliittista käyttöä. Kuten artikkeleista ilmenee, historiasta haetaan vahvistusta vaikka mille nykypäivän hankkeille. Joskus tukena on historian tutkimus, joskus historiaan sijoitetut toiveet ja uskomukset.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"57 4","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349030","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：