Timo Harakka. 2022. Datakapitalismi kriisien maailmassa. Helsinki: Siltala. 168 s.
{"title":"Datakapitalismin uhka ja lumo","authors":"Kaarina Nikunen","doi":"10.23983/mv.131195","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.131195","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000Timo Harakka. 2022. Datakapitalismi kriisien maailmassa. Helsinki: Siltala. 168 s. \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"57 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"114856489","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Uusia paradigmoja? Tai: vielä yksi näkökulma tekoälyyn","authors":"Mats Bergman","doi":"10.23983/mv.131249","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.131249","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"130256805","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Kriittisen lukutaidon puute ja vajavaiset tiedot tieteellisen tutkimuksen luonteesta saattavat johtaa siihen, että tieteellistä tietoa tulkitaan virheellisesti tai omaksutaan harhaanjohtavaa tietoa. Artikkelissa tarkastellaan kehysanalyysin keinoin lukion oppilaiden tekemiä arvioita rokotekielteisen ja uskomushoitoja markkinoivan verkkotekstin luotettavuudesta. Verkkotekstistä saatettiin esittää hyvin erilaisia tekstin luotettavuutta puolustavia arvioita riippuen siitä, miten luotettavina oppilas piti lähteitä, joita tekstin kirjoittaja käytti todisteena tukeakseen näkemyksiään. Verkkotekstiä luotettavana pitävien oppilaiden arviot muodostivat selkeästi pääkehysparin, jotka nimettiin tieteellisen tutkimuksen ja yksilöllisen kokemuksen kehyksiksi. Tieteellisen tutkimuksen kehyksessä oppilaat kiinnittivät huomiota siihen, miten verkkotekstin kirjoittaja tukeutuu yleistettäviin ja objektiivisiksi koettuihin asioihin, kuten tutkimustuloksiin, tilastoihin, tunnettuihin lähteisiin ja asiantuntijuuteen. Yksilöllisen kokemuksen kehyksessä oppilaat arvioivat tiedon luotettavuutta sen mukaan, miten kirjoittaja tukeutui tekstissä yksittäisiin asioihin kuten esimerkkitarinoihin sekä kirjoittajan ja lukijan henkilökohtaisiin kokemuksiin. Tulkintakehyksiä käytettiin yksittäin, rinnakkain tai päällekkäin siten, että yksilöllisen kokemuksen kehys määritti, miltä osin rokotteita koskevaa tutkimustietoa pidettiin luotettavana. Tulkintakehykset toimivat oppilaiden vastauksissa kahtena tietoteoreettisilta lähtökohdiltaan erilaisina kriteeristöinä, joiden sisällä oppilaat saattoivat arvioida tiedon luotettavuutta eri tavalla. Yksilöllisen kokemuksen ja tieteellisen tutkimuksen kehykset vaikuttavat merkittävästi siihen, miten verkkotekstin luotettavuutta arvioidaan. Lukioopetuksessa tulisikin auttaa oppilasta ymmärtämään miten näiden kehysten avulla todellisuuden joitakin alueita korostetaan muita enemmän.
{"title":"Tieteellinen tutkimus ja yksilöllinen kokemus tulkintakehyksinä: Kehysanalyysi lukiolaisten näkemyksistä rokotekielteisen verkkotekstin luotettavuudesta","authors":"Teemu Mikkonen","doi":"10.23983/mv.131189","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.131189","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u0000Kriittisen lukutaidon puute ja vajavaiset tiedot tieteellisen tutkimuksen luonteesta saattavat johtaa siihen, että tieteellistä tietoa tulkitaan virheellisesti tai omaksutaan harhaanjohtavaa tietoa. Artikkelissa tarkastellaan kehysanalyysin keinoin lukion oppilaiden tekemiä arvioita rokotekielteisen ja uskomushoitoja markkinoivan verkkotekstin luotettavuudesta. Verkkotekstistä saatettiin esittää hyvin erilaisia tekstin luotettavuutta puolustavia arvioita riippuen siitä, miten luotettavina oppilas piti lähteitä, joita tekstin kirjoittaja käytti todisteena tukeakseen näkemyksiään. Verkkotekstiä luotettavana pitävien oppilaiden arviot muodostivat selkeästi pääkehysparin, jotka nimettiin tieteellisen tutkimuksen ja yksilöllisen kokemuksen kehyksiksi. Tieteellisen tutkimuksen kehyksessä oppilaat kiinnittivät huomiota siihen, miten verkkotekstin kirjoittaja tukeutuu yleistettäviin ja objektiivisiksi koettuihin asioihin, kuten tutkimustuloksiin, tilastoihin, tunnettuihin lähteisiin ja asiantuntijuuteen. Yksilöllisen kokemuksen kehyksessä oppilaat arvioivat tiedon luotettavuutta sen mukaan, miten kirjoittaja tukeutui tekstissä yksittäisiin asioihin kuten esimerkkitarinoihin sekä kirjoittajan ja lukijan henkilökohtaisiin kokemuksiin. Tulkintakehyksiä käytettiin yksittäin, rinnakkain tai päällekkäin siten, että yksilöllisen kokemuksen kehys määritti, miltä osin rokotteita koskevaa tutkimustietoa pidettiin luotettavana. Tulkintakehykset toimivat oppilaiden vastauksissa kahtena tietoteoreettisilta lähtökohdiltaan erilaisina kriteeristöinä, joiden sisällä oppilaat saattoivat arvioida tiedon luotettavuutta eri tavalla. Yksilöllisen kokemuksen ja tieteellisen tutkimuksen kehykset vaikuttavat merkittävästi siihen, miten verkkotekstin luotettavuutta arvioidaan. Lukioopetuksessa tulisikin auttaa oppilasta ymmärtämään miten näiden kehysten avulla todellisuuden joitakin alueita korostetaan muita enemmän. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"92 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"133048799","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Mediatyö on reaaliaikaistunut ja kuvamäärät ovat kasvaneet valtavasti digitalisoitumisen jälkeen, mikä vaatii ammattilaisilta kykyä tehdä nopeita mutta eettisiä päätöksiä. Median välittämät uutiskuvat ovat tärkeä osa ihmisten arkea ja visuaalista kulttuuriamme, koska ne laajentavat ymmärrystämme kaukana olevista asioista ja samalla muokkaavat käsitystämme todellisuudesta. Kuvajournalismin ammattilaisilla on suuri valta ja vastuu siitä, miten jäsennämme maailmaa. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä visuaalinen ammattitaito tarkoittaa kuvajournalismin ammattilaisten – erityisesti uutiskuvatoimittajien – nopeatempoisessa työssä. Empiirinen aineisto on kerätty havainnoimalla ja haastattelemalla kuvajournalismin ammattilaisia uutiskuvatoimistoissa Reutersilla ja STT-Lehtikuvassa. Tässä poikkitieteellisessä tutkimuksessa yhdistetään teoreettista keskustelua näkemisen ja kognition etnografisesta tutkimuksestaja journalismin tutkimuksesta. Analyysin tuloksena löytyi neljä kuvajournalistisen työn osa-aluetta, joissa ammattimainen näkeminen harjaantuu ja palvelee erityisesti nopeatempoista uutistyötä. Näitä ovat ennakoimaan oppiminen uutisia ja aiemmin julkaistuja kuvia seuraamalla, kuvaustilanteiden ennakointi ja keskittynyt katsominen, teknologian hyödyntäminen ja kuvista käydyt keskustelut. Johtopäätöksenä esitetään, että ammattilaisten kesken jaettu, harjaantunut näkeminen on kuvajournalistien professionaalisuuden keskeinen edellytys, mutta samaan aikaan se saattaa aiheuttaa mediakuvaston yhdenmukaistumista. Samanlainen vaikutus on todettu olevan myös nopeuden ja uutisvoittojen tavoittelulla uutistyössä.
{"title":"Nopeus valttina ja taakkana: Uutiskuvajournalismin ammattilaisten harjaantunut näkeminen","authors":"Jenni Mäenpää","doi":"10.23983/mv.131187","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.131187","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u0000Mediatyö on reaaliaikaistunut ja kuvamäärät ovat kasvaneet valtavasti digitalisoitumisen jälkeen, mikä vaatii ammattilaisilta kykyä tehdä nopeita mutta eettisiä päätöksiä. Median välittämät uutiskuvat ovat tärkeä osa ihmisten arkea ja visuaalista kulttuuriamme, koska ne laajentavat ymmärrystämme kaukana olevista asioista ja samalla muokkaavat käsitystämme todellisuudesta. Kuvajournalismin ammattilaisilla on suuri valta ja vastuu siitä, miten jäsennämme maailmaa. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä visuaalinen ammattitaito tarkoittaa kuvajournalismin ammattilaisten – erityisesti uutiskuvatoimittajien – nopeatempoisessa työssä. Empiirinen aineisto on kerätty havainnoimalla ja haastattelemalla kuvajournalismin ammattilaisia uutiskuvatoimistoissa Reutersilla ja STT-Lehtikuvassa. Tässä poikkitieteellisessä tutkimuksessa yhdistetään teoreettista keskustelua näkemisen ja kognition etnografisesta tutkimuksestaja journalismin tutkimuksesta. Analyysin tuloksena löytyi neljä kuvajournalistisen työn osa-aluetta, joissa ammattimainen näkeminen harjaantuu ja palvelee erityisesti nopeatempoista uutistyötä. Näitä ovat ennakoimaan oppiminen uutisia ja aiemmin julkaistuja kuvia seuraamalla, kuvaustilanteiden ennakointi ja keskittynyt katsominen, teknologian hyödyntäminen ja kuvista käydyt keskustelut. Johtopäätöksenä esitetään, että ammattilaisten kesken jaettu, harjaantunut näkeminen on kuvajournalistien professionaalisuuden keskeinen edellytys, mutta samaan aikaan se saattaa aiheuttaa mediakuvaston yhdenmukaistumista. Samanlainen vaikutus on todettu olevan myös nopeuden ja uutisvoittojen tavoittelulla uutistyössä. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"91 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"129011839","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Startup-yritysten roolista journalismin uudistajina on ristiriitaisia näkemyksiä, mutta niiden katsotaan kuitenkin yleisesti tuovan alalle uusia toimintamallejaja haastavan vakiintuneita instituutioita. Sijoittajien merkitys journalistisen startup-yrittämisen kentällä on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka he viime kädessä päättävät, millaiset yritykset saavat mahdollisuuden käynnistää tai kehittää toimintaansa. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme startup-sijoittajia SCOT-teorian kehyksessä journalismin portinvartijoina ja journalistiseen metadiskurssiin osallistuvina keskustelijoina, joilla on alan kehittämiseen liittyvää valtaa ja vastuuta. Tavoitteenamme on tarkentaa kuvaa siitä, millaiset ajattelutavat ohjaavat journalismin rahoittamista startup-kentällä ja miten sijoittajat hahmottavat startup- yritysten roolin ja oman merkityksensä journalismin kehittämisessä. Aineistomme koostuu startup-sijoittamisen asiantuntijoiden haastatteluista, joita analysoimme diskurssintutkimuksen näkökulmasta. Haastateltavien puheessa hahmottuu journalististen ihanteiden ja sijoitusdiskurssin välille ristiriita, jonka valossa journalistinen startup näyttäytyy lähes paradoksina. Satunnaisia uudistavan ajattelun alkuja löytyy tulkinnallisesta joustavuudesta, kun journalismin määritelmää venytetään viihteellisten sisältöjen suuntaan tai pääomasijoittamisen määritelmää vastuullisen sijoittamisen suuntaan. Aineistossa puhuva sijoittaja ei asemoidu vastuulliseksi portinvartijaksi vaan arvioi journalismin näkymiä neutraaliksi rakentuvasta positiosta, jolloin kentälle syntyy vastuutyhjiö.
{"title":"Startup-sijoittajat portinvartijoina journalismin kentällä","authors":"H. Hirsto, Ville Manninen","doi":"10.23983/mv.128169","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.128169","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u0000Startup-yritysten roolista journalismin uudistajina on ristiriitaisia näkemyksiä, mutta niiden katsotaan kuitenkin yleisesti tuovan alalle uusia toimintamallejaja haastavan vakiintuneita instituutioita. Sijoittajien merkitys journalistisen startup-yrittämisen kentällä on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka he viime kädessä päättävät, millaiset yritykset saavat mahdollisuuden käynnistää tai kehittää toimintaansa. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme startup-sijoittajia SCOT-teorian kehyksessä journalismin portinvartijoina ja journalistiseen metadiskurssiin osallistuvina keskustelijoina, joilla on alan kehittämiseen liittyvää valtaa ja vastuuta. Tavoitteenamme on tarkentaa kuvaa siitä, millaiset ajattelutavat ohjaavat journalismin rahoittamista startup-kentällä ja miten sijoittajat hahmottavat startup- yritysten roolin ja oman merkityksensä journalismin kehittämisessä. Aineistomme koostuu startup-sijoittamisen asiantuntijoiden haastatteluista, joita analysoimme diskurssintutkimuksen näkökulmasta. Haastateltavien puheessa hahmottuu journalististen ihanteiden ja sijoitusdiskurssin välille ristiriita, jonka valossa journalistinen startup näyttäytyy lähes paradoksina. Satunnaisia uudistavan ajattelun alkuja löytyy tulkinnallisesta joustavuudesta, kun journalismin määritelmää venytetään viihteellisten sisältöjen suuntaan tai pääomasijoittamisen määritelmää vastuullisen sijoittamisen suuntaan. Aineistossa puhuva sijoittaja ei asemoidu vastuulliseksi portinvartijaksi vaan arvioi journalismin näkymiä neutraaliksi rakentuvasta positiosta, jolloin kentälle syntyy vastuutyhjiö. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-03-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"129310311","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
1800-luvun lopun suomalaislehdistön keskustelukulttuuri puhkui innostuksen tunnetta ja työskenteli edistyksen eteen, mutta se oli samaan aikaan myös riitaisa ja täynnä ärtymystä. Lukijat ja toimittajat ottivat keskenään yhteen lukijakirjeissä, pääkirjoituksissa ja pakinoissa, vaikka sanomalehdet eksplisiittisesti irtisanoutuivatkin karkeimmista aggressiivisista ulostuloista. Jatkuva henkilökohtaisuuksiin menevä riitely nähtiin ongelmana, vaikka jotkut näkivät kiistelyssä myös hyviä puolia, kuten sen, että tällä tavoin asioita saatiin edistettyä. Lehdet korostivat perinteistä kansansivistäjän rooliaan, mutta toivat enenevässä määrin esille myös uutta aatteellista mielipidevaikuttajan roolia, joka vaikutti kiisteltävien asioiden määrän kasvuun ja kantojen polarisoitumiseen ja jyrkentymiseen. Lehdistö osoitti valtaansa julkaisuvalinnoillaan ja kommentoinneillaan, ja rakensi ja ylläpiti tällä tavoin riitakirjoitusilmiötä. Lehdet olivat samanaikaisesti myös tietoisia sosiaalisesta, lainopillisesta, taloudellisesta ja imagoon liittyvästä vastuustaan niistä ongelmista, joita riitakirjoittelu aiheutti, ja pyrkivät sen vuoksi kehittämään niihin aktiivisesti ratkaisuja.
{"title":"Kynäsotien aikakausi: Riitakirjoitusilmiö 1890-luvun suomalaislehdistössä","authors":"Satu Sorvali","doi":"10.23983/mv.128171","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.128171","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u00001800-luvun lopun suomalaislehdistön keskustelukulttuuri puhkui innostuksen tunnetta ja työskenteli edistyksen eteen, mutta se oli samaan aikaan myös riitaisa ja täynnä ärtymystä. Lukijat ja toimittajat ottivat keskenään yhteen lukijakirjeissä, pääkirjoituksissa ja pakinoissa, vaikka sanomalehdet eksplisiittisesti irtisanoutuivatkin karkeimmista aggressiivisista ulostuloista. Jatkuva henkilökohtaisuuksiin menevä riitely nähtiin ongelmana, vaikka jotkut näkivät kiistelyssä myös hyviä puolia, kuten sen, että tällä tavoin asioita saatiin edistettyä. Lehdet korostivat perinteistä kansansivistäjän rooliaan, mutta toivat enenevässä määrin esille myös uutta aatteellista mielipidevaikuttajan roolia, joka vaikutti kiisteltävien asioiden määrän kasvuun ja kantojen polarisoitumiseen ja jyrkentymiseen. Lehdistö osoitti valtaansa julkaisuvalinnoillaan ja kommentoinneillaan, ja rakensi ja ylläpiti tällä tavoin riitakirjoitusilmiötä. Lehdet olivat samanaikaisesti myös tietoisia sosiaalisesta, lainopillisesta, taloudellisesta ja imagoon liittyvästä vastuustaan niistä ongelmista, joita riitakirjoittelu aiheutti, ja pyrkivät sen vuoksi kehittämään niihin aktiivisesti ratkaisuja. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"29 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-03-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"125865250","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Vastuullisuusviestintää koskevat kysymykset ovat nousseet ajankohtaisiksi kaikenkokoisten yritysten arjessa. Tutkimus on aiemmin keskittynyt suurimpien kansainvälisten suuryritysten julkiseen vastuullisuusraportointiin, mutta nyt se on alkanut osoittaa kiinnostusta myös pienempien yritysten vastuullisuusviestintään. Tässä artikkelissa, jonka aineisto ja taustakirjallisuus perustuu vuoden 2021 pro gradu -tutkielmaan (Takki 2021), tarkastelemme haastattelututkimuksen keinoin vastuullisuusviestintää koskevaa ajattelua suomalaisissa keskisuurissa ja suurissa yrityksissä. Tutkimme vastuullisuusviestintään johtavia paineita ja motiiveja sekä siihen liitettyjä ongelmia ja haasteita. Esitämme, että vastuullisuusviestinnän paineet ja haasteet tuottavat yrityksille ristipainetta, joka johtaa jopa paradoksaalisiin tilanteisiin.
{"title":"Vastuullisuusviestinnän paineet ja haasteet","authors":"Laura Bruun, Henrik Rydenfelt","doi":"10.23983/mv.128175","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.128175","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u0000Vastuullisuusviestintää koskevat kysymykset ovat nousseet ajankohtaisiksi kaikenkokoisten yritysten arjessa. Tutkimus on aiemmin keskittynyt suurimpien kansainvälisten suuryritysten julkiseen vastuullisuusraportointiin, mutta nyt se on alkanut osoittaa kiinnostusta myös pienempien yritysten vastuullisuusviestintään. Tässä artikkelissa, jonka aineisto ja taustakirjallisuus perustuu vuoden 2021 pro gradu -tutkielmaan (Takki 2021), tarkastelemme haastattelututkimuksen keinoin vastuullisuusviestintää koskevaa ajattelua suomalaisissa keskisuurissa ja suurissa yrityksissä. Tutkimme vastuullisuusviestintään johtavia paineita ja motiiveja sekä siihen liitettyjä ongelmia ja haasteita. Esitämme, että vastuullisuusviestinnän paineet ja haasteet tuottavat yrityksille ristipainetta, joka johtaa jopa paradoksaalisiin tilanteisiin. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"16 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-03-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"123761932","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Suomalaisten peliyhtiöiden vastuullisuusviestintä 2010-luvulta 2020-luvulle","authors":"Jaakko Suominen, Tero Pasanen, J. T. Harviainen","doi":"10.23983/mv.128178","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.128178","url":null,"abstract":"Analyysiartikkeli","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"87 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-03-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"126891257","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Katja Valaskivi, Petri Jääskeläinen, Jukka Huhtamäki, Johanna Sumiala
Artikkeli analysoi salaliittoteorioita populistisena kuvitteluna suomenkielisen sosiaalisen median keskusteluissa pandemiavuonna 2020–2021. Artikkelissa populismia tarkastellaan poliittisena genrenä, joka tuottaa ja ylläpitää tietynlaista poliittista kuvittelua ja tunnestruktuuria sekä perustuu eräänlaiseen ideologiseen maailmankuvaan, uskomuksiin sekä käsitykseen todellisuudesta. Tutkimusote on monimenetelmällinen ja yhdistää verkkoetnografista havainnointia ja laskennallisia menetelmiä. Aineisto on koottu Telegramista, Twitteristä sekä kahdelta herätyskristilliseltä verkkosivustolta neljästä uutistapahtumasta maaliskuun 2020 ja maaliskuun 2021 välillä.
{"title":"”Holy shit!!! Jos tuo ei herätä ihmisiä niin sitten ei mikään!”: Salaliittoteoriat ja populistisen kuvittelun kierto hybridissä mediaympäristössä","authors":"Katja Valaskivi, Petri Jääskeläinen, Jukka Huhtamäki, Johanna Sumiala","doi":"10.23983/mv.128173","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.128173","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u0000Artikkeli analysoi salaliittoteorioita populistisena kuvitteluna suomenkielisen sosiaalisen median keskusteluissa pandemiavuonna 2020–2021. Artikkelissa populismia tarkastellaan poliittisena genrenä, joka tuottaa ja ylläpitää tietynlaista poliittista kuvittelua ja tunnestruktuuria sekä perustuu eräänlaiseen ideologiseen maailmankuvaan, uskomuksiin sekä käsitykseen todellisuudesta. Tutkimusote on monimenetelmällinen ja yhdistää verkkoetnografista havainnointia ja laskennallisia menetelmiä. Aineisto on koottu Telegramista, Twitteristä sekä kahdelta herätyskristilliseltä verkkosivustolta neljästä uutistapahtumasta maaliskuun 2020 ja maaliskuun 2021 välillä. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"62 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-03-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"127613021","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}