Media & viestintä最新文献

英文中文

Kiitos ja kumarrus 感谢并鞠躬

Media & viestintä

Pub Date : 2023-12-20 DOI: 10.23983/mv.142117

Saila Poutiainen, Mats Bergman

引用次数: 0

Mediatutkimustunnit tarjosivat mielekkään tiedeviestintäkanavan ja kehittivät toisen asteen yhteyttä 媒体研究课提供了一个有意义的科学传播渠道，并开发了一个二级链接

Media & viestintä

Pub Date : 2023-12-20 DOI: 10.23983/mv.131129

Mikko Hautakangas, Satu Seppä

引用次数: 0

Ennakointia ja seurantaa 预测和监测

Media & viestintä

Pub Date : 2023-12-20 DOI: 10.23983/mv.127788

Hanna Ylöstalo, H. Koskinen, Mikko J. Poutanen, Taru Lepistö

Artikkeli tarkastelee numeroiden valtaa politiikkaa koskevassa journalismissa. Kvantifioinnista, eli numeroiden tuottamisesta ja käytöstä, on tullut keskeinen yhteiskunnallista elämää kuvaava ja tuottava käytäntö, joka toimii vuorovaikutuksessa journalismin omien episteemisten käytäntöjen kanssa. Artikkeli lähestyy numeroiden valtaa kvantifioinnin sosiologian kautta: kvantifiointi ymmärretään sosiaalisena käytäntönä, joka paitsi kuvaa, myös muokkaa maailmaa. Numeroiden valtaa tarkastellaan perhepolitiikan ja syntyvyyden sekä työllisyyspolitiikan kontekstissa. Aineistona on näitä politiikka-alueita koskeva, kvantifioitua tietoa hyödyntävä journalismi Helsingin Sanomissa vuosina 2015–2021 (N=330). Kvantifiointi tiedon käytäntönä ohjaa tietynlaisiin tulkintoihin todellisuuden luonteesta, joita journalismi osaltaan tuottaa ja kanavoi omien episteemisten käytäntöjensä puitteissa. Analyysi tuo esiin kaksi journalistista kvantifioinnin käytäntöä: ennakoinnin ja seurannan. Molemmat suuntaavat politiikkatoimia nykyhetkessä kohti tulevaisuutta, jossa turva rakentuu työn ja talouden varaan. Vaikka käytetty kvantifioitu tieto on epävarmaa ja sidoksissa etenkin työtä ja taloutta koskeviin poliittisiin päämääriin, se sai journalismissa usein kyseenalaistamattoman ja neutraalin aseman. Numeroiden valtaa horjuttaa numeroiden lukutaito, kyky asettaa numerot niiden laajempaan kulttuuris-historialliseen kontekstiin.

文章探讨了政治新闻中数字的力量。量化，或数字的生产和使用，已成为描述和生产社会生活的核心实践，与新闻业自身的认识论实践相互作用。文章通过量化社会学来探讨数字的力量：量化被理解为一种社会实践，它不仅描述而且塑造世界。文章以家庭政策、生育和就业政策为背景，探讨了数字的力量。数据是 2015 年至 2021 年期间《赫尔辛基新闻报》有关这些政策领域的量化新闻报道（N=330）。量化作为一种知识实践，引导着对现实本质的某种解释，新闻业在其自身的认识论实践中生产和引导了这种解释。分析强调了量化的两种新闻实践：预测和监测。这两种做法都将当前的政策行动导向未来，而未来的安全则建立在工作和经济之上。尽管所使用的量化信息具有不确定性，且与政策目标相关，尤其是与工作和经济相关的目标，但它在新闻报道中往往扮演着不容置疑的中立角色。数字的力量受到数字素养的削弱，数字素养是将数字置于更广泛的文化历史背景中的能力。

{"title":"Ennakointia ja seurantaa","authors":"Hanna Ylöstalo, H. Koskinen, Mikko J. Poutanen, Taru Lepistö","doi":"10.23983/mv.127788","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.127788","url":null,"abstract":"Artikkeli tarkastelee numeroiden valtaa politiikkaa koskevassa journalismissa. Kvantifioinnista, eli numeroiden tuottamisesta ja käytöstä, on tullut keskeinen yhteiskunnallista elämää kuvaava ja tuottava käytäntö, joka toimii vuorovaikutuksessa journalismin omien episteemisten käytäntöjen kanssa. Artikkeli lähestyy numeroiden valtaa kvantifioinnin sosiologian kautta: kvantifiointi ymmärretään sosiaalisena käytäntönä, joka paitsi kuvaa, myös muokkaa maailmaa. Numeroiden valtaa tarkastellaan perhepolitiikan ja syntyvyyden sekä työllisyyspolitiikan kontekstissa. Aineistona on näitä politiikka-alueita koskeva, kvantifioitua tietoa hyödyntävä journalismi Helsingin Sanomissa vuosina 2015–2021 (N=330). Kvantifiointi tiedon käytäntönä ohjaa tietynlaisiin tulkintoihin todellisuuden luonteesta, joita journalismi osaltaan tuottaa ja kanavoi omien episteemisten käytäntöjensä puitteissa. Analyysi tuo esiin kaksi journalistista kvantifioinnin käytäntöä: ennakoinnin ja seurannan. Molemmat suuntaavat politiikkatoimia nykyhetkessä kohti tulevaisuutta, jossa turva rakentuu työn ja talouden varaan. Vaikka käytetty kvantifioitu tieto on epävarmaa ja sidoksissa etenkin työtä ja taloutta koskeviin poliittisiin päämääriin, se sai journalismissa usein kyseenalaistamattoman ja neutraalin aseman. Numeroiden valtaa horjuttaa numeroiden lukutaito, kyky asettaa numerot niiden laajempaan kulttuuris-historialliseen kontekstiin.","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"377 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139170793","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Toimijuuden kokemukset ikääntyvien kaupunkilaisten arjessa ilman internetiä 没有互联网的城市老年居民日常生活中的代理体验

Media & viestintä

Pub Date : 2023-12-20 DOI: 10.23983/mv.121571

V. Lehtinen

Aiemman tutkimuksen mukaan internetin käyttämättömyys voi aiheuttaa ikääntyneille ulkopuolisuuden kokemuksia, mutta toisaalta he voivat myös hyötyä siitä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miten ikääntyvien ihmisten arkiilman internetiä sujuu ja miten se limittyy yksilön toimijuuden kokemuksiin. Artikkeli täydentää aihepiirin tutkimusta kysymällä, millaisin keinoin ikääntyvät, arkeaan ilman internetiä elävät kaupunkilaiset käytännössä pyrkivät ylläpitämään toimijuuttaan digitalisoituvassa yhteiskunnassa sekä millaisia tuntemuksia he näihin keinoihin liittävät. Päiväkirja- ja haastatteluaineiston laadullisen analyysin pohjalta esitän, että ikääntyvien kaupunkilaisten arki ilman internetiä sisältää monenlaista toimijuutta, kuten epävarmuuden hyväksymistä sekä erilaisia yhteistyön muotoja. Toimijuus ei kuitenkaan aina määrity myönteisesti. Arjessa ilman internetiä toimijuuden kokemuksen ylläpitämisen keinot saattavat olla ristiriidassa sen kanssa, millaisena toimijana yksilö itseään pitää. Tutkimus tarkentaa kuvaa siitä, mitä kokemukset ulkopuolisuudesta merkitsevät ikääntyvien ihmisten arjessa ilman internetiä ja millaisia seurauksia pyrkimyksillä toimijuuden kokemuksen ylläpitämiseen on.

以往的研究表明，不使用互联网会让老年人感到被排斥，但他们也可以从中受益。人们较少关注老年人在日常生活中如何使用互联网，以及互联网如何与个人的代理体验交织在一起。这篇文章通过询问日常生活中没有互联网的城市老年人在数字化社会中实际使用了哪些手段来保持他们的能动性，以及他们对这些手段的感受是什么，对该主题的研究进行了补充。基于对日记和访谈材料的定性分析，我认为，没有互联网的城市老年人的日常生活包括各种形式的能动性，如接受不确定性和各种形式的合作。然而，代理权并不总是正面定义的。在没有互联网的生活中，维持代理体验的手段可能与个人将自己视为代理的方式相悖。本研究将阐明在没有互联网的老年人的日常生活中，作为局外人的体验意味着什么，以及努力维持代理体验的后果。

{"title":"Toimijuuden kokemukset ikääntyvien kaupunkilaisten arjessa ilman internetiä","authors":"V. Lehtinen","doi":"10.23983/mv.121571","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.121571","url":null,"abstract":"Aiemman tutkimuksen mukaan internetin käyttämättömyys voi aiheuttaa ikääntyneille ulkopuolisuuden kokemuksia, mutta toisaalta he voivat myös hyötyä siitä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miten ikääntyvien ihmisten arkiilman internetiä sujuu ja miten se limittyy yksilön toimijuuden kokemuksiin. Artikkeli täydentää aihepiirin tutkimusta kysymällä, millaisin keinoin ikääntyvät, arkeaan ilman internetiä elävät kaupunkilaiset käytännössä pyrkivät ylläpitämään toimijuuttaan digitalisoituvassa yhteiskunnassa sekä millaisia tuntemuksia he näihin keinoihin liittävät. Päiväkirja- ja haastatteluaineiston laadullisen analyysin pohjalta esitän, että ikääntyvien kaupunkilaisten arki ilman internetiä sisältää monenlaista toimijuutta, kuten epävarmuuden hyväksymistä sekä erilaisia yhteistyön muotoja. Toimijuus ei kuitenkaan aina määrity myönteisesti. Arjessa ilman internetiä toimijuuden kokemuksen ylläpitämisen keinot saattavat olla ristiriidassa sen kanssa, millaisena toimijana yksilö itseään pitää. Tutkimus tarkentaa kuvaa siitä, mitä kokemukset ulkopuolisuudesta merkitsevät ikääntyvien ihmisten arjessa ilman internetiä ja millaisia seurauksia pyrkimyksillä toimijuuden kokemuksen ylläpitämiseen on.","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"88 3","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139170961","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Media-alan työntekijöiden kokemuksia etätyöstä ja työhyvinvoinnista koronapandemian aikana 媒体工作者在电晕大流行期间的远程工作和幸福体验

Media & viestintä

Pub Date : 2023-12-20 DOI: 10.23983/mv.127909

Minna Koivula, Tuomas Rouvali, Johanna Rantanen, Tiina Saari, Sara Veistola, Anne Parkatti, Mikko Villi

Koronaviruspandemia muovasi media-alalla tehtävää työtä perustavanlaatuisella tavalla pakottaessaan mediaorganisaatiot siirtymään etätyöhön. Tarkastelemme tässä tutkimuksessa media-alan työntekijöiden kokemuksia etätyöstä pandemian aikana ja kysymme, miten heidän kokemuksensa työstä ja työhyvinvoinnista muuttui pandemian alkuvaiheessa. Tarkastelemme näitä kysymyksiä määrällisesti ja laadullisesti Journalistiliiton jäseniltä 2019 ennen koronapandemiaa ja 2020 koronapandemian aikana kerätyn seurantakyselyaineiston (n = 355) avulla. Seurantakyselyaineiston määrälliset analyysit osoittavat, että media-alan työntekijöistä 98 prosenttia koki pandemian vaikuttaneen työhönsä, ja heistä 37 prosenttia koki muutoksen negatiivisena. Toisaalta työhyvinvoinnin indikaattorien – työn imun ja kognitiivisten stressioireiden – vertailu vuosien 2019 ja 2020 välillä osoitti, että työn imu ei heikentynyt merkittävästi vastaajajoukon keskuudessa pandemian alkamisen jälkeen ja kognitiiviset stressioireet jopa vähenivät. Seurantakyselyn sisältämien avovastausten laadullisessa analyysissa nousivat esiin toisaalta asiantuntijatyölle ominainen työn tehokkuuden paraneminen etätyössä ja toisaalta media-alalle keskeinen työyhteisön vuorovaikutuksen heikkeneminen, jonka koettiin hankaloittavan luovaa prosessia. Tulostemme perusteella etätyö koronapandemian aikana media-alalla näyttäytyi tasapainotteluna, jossa yksittäinen työntekijä kävi vaihtokauppaa työn luovuuden ja tehokkuuden välillä.

冠状病毒大流行从根本上影响了媒体行业的工作，迫使媒体机构转向远程工作。在本研究中，我们探讨了媒体工作者在疫情期间的远程工作经历，并询问他们在疫情初期的工作经历和幸福感发生了怎样的变化。我们利用在大流行前的 2019 年和大流行期间的 2020 年从记者联盟成员处收集的跟踪调查数据（n=355），对这些问题进行了定量和定性研究。对跟踪调查数据的定量分析显示，98% 的媒体工作者认为大流行病影响了他们的工作，其中 37% 的人认为这种变化是负面的。另一方面，对 2019 年和 2020 年的工作幸福感指标--工作满意度和认知压力症状--进行的比较显示，大流行后受访者的工作满意度并没有显著下降，认知压力症状甚至有所减少。对后续调查问卷的开放式答复进行的定性分析显示，一方面，远程工作的工作效率有所提高，这是专业工作所特有的；另一方面，工作场所的互动性有所下降，这是媒体行业的核心问题，被认为阻碍了创造性进程。我们的研究结果表明，在利率大流行期间，媒体部门的远程办公被视为一种平衡行为，员工个人需要在创造力和效率之间进行权衡。

{"title":"Media-alan työntekijöiden kokemuksia etätyöstä ja työhyvinvoinnista koronapandemian aikana","authors":"Minna Koivula, Tuomas Rouvali, Johanna Rantanen, Tiina Saari, Sara Veistola, Anne Parkatti, Mikko Villi","doi":"10.23983/mv.127909","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.127909","url":null,"abstract":"Koronaviruspandemia muovasi media-alalla tehtävää työtä perustavanlaatuisella tavalla pakottaessaan mediaorganisaatiot siirtymään etätyöhön. Tarkastelemme tässä tutkimuksessa media-alan työntekijöiden kokemuksia etätyöstä pandemian aikana ja kysymme, miten heidän kokemuksensa työstä ja työhyvinvoinnista muuttui pandemian alkuvaiheessa. Tarkastelemme näitä kysymyksiä määrällisesti ja laadullisesti Journalistiliiton jäseniltä 2019 ennen koronapandemiaa ja 2020 koronapandemian aikana kerätyn seurantakyselyaineiston (n = 355) avulla. Seurantakyselyaineiston määrälliset analyysit osoittavat, että media-alan työntekijöistä 98 prosenttia koki pandemian vaikuttaneen työhönsä, ja heistä 37 prosenttia koki muutoksen negatiivisena. Toisaalta työhyvinvoinnin indikaattorien – työn imun ja kognitiivisten stressioireiden – vertailu vuosien 2019 ja 2020 välillä osoitti, että työn imu ei heikentynyt merkittävästi vastaajajoukon keskuudessa pandemian alkamisen jälkeen ja kognitiiviset stressioireet jopa vähenivät. Seurantakyselyn sisältämien avovastausten laadullisessa analyysissa nousivat esiin toisaalta asiantuntijatyölle ominainen työn tehokkuuden paraneminen etätyössä ja toisaalta media-alalle keskeinen työyhteisön vuorovaikutuksen heikkeneminen, jonka koettiin hankaloittavan luovaa prosessia. Tulostemme perusteella etätyö koronapandemian aikana media-alalla näyttäytyi tasapainotteluna, jossa yksittäinen työntekijä kävi vaihtokauppaa työn luovuuden ja tehokkuuden välillä.","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"213 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139170338","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Konsensuksesta kiistoihin 从共识到争议

Media & viestintä

Pub Date : 2023-12-20 DOI: 10.23983/mv.125728

Elina Uutela, Esa Väliverronen

COVID-19-pandemia oli pitkäkestoinen mediatapahtuma, jossa asiantuntijoiden rooli tiedon lähteinä ja tulkitsijoina oli keskeinen. Perinteisesti asiantuntijoiden ja uutismedioiden välillä vallitsee hyvä yhteistyösuhde, sillä asiantuntijat tarjoavat uutismedialle sen kaipaamaa faktapohjaisuutta ja asiantuntijat näkevät julkisen kommentoinnin osana työnkuvaansa. Artikkelissa tutkimme haastatteluaineiston avulla asiantuntijoiden ja toimittajien käsityksiä keskinäisestä yhteistyöstään pandemian aikaan Suomessa. Havaitsimme yhteistyössä kaksi eri vaihetta. Ensimmäisessä maalis–huhtikuuhun 2020 ajoittuneessa vaiheessa, jota kutsumme kriisimoodiksi, asiantuntijat ja viranomaiset asettuivat viestinnällisesti samalle puolelle. Erimielisyydet jätettiin taka-alalle ja asiantuntijat ja uutismedia tekivät yhteistyössä viranomaistoimintaa tukevaa tiedonvälitystä. Toukokuusta 2020 alkoi toinen vaihe, jota kutsumme nimellä julkiset kiistat. Kriisimoodiin verrattuna yhteistyö alkoi rakoilla ja jännitteet nousivat pintaan. Tämä johtui toimittajien itsereflektiosta sekä osin asiantuntijoiden keskinäisestä erimielisyydestä ja uutismedian taipumuksesta kärjistää uutisaiheita. Akuutissa kriisitilanteessa yhteistyö voi olla saumatonta, mutta asiantuntijoiden ja toimittajien väliset jännitteet ovat myös kansalaisen tiedontarvetta palveleva voima.

COVID-19 大流行是一个长期的媒体事件，专家在其中扮演了信息来源和解释者的重要角色。传统上，专家与新闻媒体之间有着良好的工作关系，因为专家为新闻媒体提供所需的事实依据，而专家则将公众评论视为其工作内容的一部分。在本文中，我们利用访谈数据来探讨专家和记者对芬兰大流行病期间相互合作的看法。我们观察到两个不同阶段的合作。在 2020 年 3 月至 4 月的第一阶段，我们称之为危机模式，专家和当局在沟通方面站在同一阵线。分歧被搁置一旁，专家和新闻媒体携手合作，为支持当局而沟通。从 2020 年 5 月起，第二阶段开始了，我们称之为公共争议。与危机模式相比，合作开始出现裂痕，紧张关系浮出水面。这是由于记者的自我反省，部分原因是专家之间的分歧以及新闻媒体倾向于加剧新闻报道。在严峻的危机形势下，合作可以天衣无缝，但专家与记者之间的紧张关系也是满足公民信息需求的一种力量。

{"title":"Konsensuksesta kiistoihin","authors":"Elina Uutela, Esa Väliverronen","doi":"10.23983/mv.125728","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.125728","url":null,"abstract":"COVID-19-pandemia oli pitkäkestoinen mediatapahtuma, jossa asiantuntijoiden rooli tiedon lähteinä ja tulkitsijoina oli keskeinen. Perinteisesti asiantuntijoiden ja uutismedioiden välillä vallitsee hyvä yhteistyösuhde, sillä asiantuntijat tarjoavat uutismedialle sen kaipaamaa faktapohjaisuutta ja asiantuntijat näkevät julkisen kommentoinnin osana työnkuvaansa. Artikkelissa tutkimme haastatteluaineiston avulla asiantuntijoiden ja toimittajien käsityksiä keskinäisestä yhteistyöstään pandemian aikaan Suomessa. Havaitsimme yhteistyössä kaksi eri vaihetta. Ensimmäisessä maalis–huhtikuuhun 2020 ajoittuneessa vaiheessa, jota kutsumme kriisimoodiksi, asiantuntijat ja viranomaiset asettuivat viestinnällisesti samalle puolelle. Erimielisyydet jätettiin taka-alalle ja asiantuntijat ja uutismedia tekivät yhteistyössä viranomaistoimintaa tukevaa tiedonvälitystä. Toukokuusta 2020 alkoi toinen vaihe, jota kutsumme nimellä julkiset kiistat. Kriisimoodiin verrattuna yhteistyö alkoi rakoilla ja jännitteet nousivat pintaan. Tämä johtui toimittajien itsereflektiosta sekä osin asiantuntijoiden keskinäisestä erimielisyydestä ja uutismedian taipumuksesta kärjistää uutisaiheita. Akuutissa kriisitilanteessa yhteistyö voi olla saumatonta, mutta asiantuntijoiden ja toimittajien väliset jännitteet ovat myös kansalaisen tiedontarvetta palveleva voima.","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"204 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139170355","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Yleisradion rajat kilpailuoikeuden silmin

Media & viestintä

Pub Date : 2023-06-21 DOI: 10.23983/mv.131194

Heikki Hellman

Mikko Alkio. 2023. Yleisradiotoiminta ja markkinat. Helsinki: Edita Publishing. 262 s.

米科-阿尔基奥广播与市场》。赫尔辛基：Edita 出版社，262 页。

引用次数: 0

Maahanmuuttovastaisuudesta koronakriittisyyteen: Populistisen vastamedian laajeneva ekosysteemi journalismin näkökulmasta 从反移民到反殖民主义：从新闻学角度看民粹主义反媒体生态系统的扩大

Media & viestintä

Pub Date : 2023-06-21 DOI: 10.23983/mv.131188

Salla Tuomola

Journalistista mediaa kritisoiva ja haastava vastajulkisuus on viime vuosina kasvanut suomalaisessa mediakentässä. Alun perin maahanmuuttovastaisuuden ympärille perustettujen verkkosivustojen lisäksi populistiseksi vastamediaksi voidaan lukea myös yleisemmin systeeminvastaiset eli yhteiskuntajärjestelmää kyseenalaistavat sekä koronakriittiset julkaisut. Äärioikeistoon identifioituvien sivustojen aihepiirit ovat monipuolistuneet uusien maailmanlaajuisten kriisien myötä julkaisujen ottaessa kantaa esimerkiksi koronapandemiaan ja Ukrainan sotaan. Nämä journalistisen median tietoja ja tulkintoja kyseenalaistavat sivustot ovat edelleen kuitenkin riippuvaisia valtamediasta. Ne kritisoivat valtamedian sisältöä ja jäljittelevät sen ulkoasua hyödyntääkseen journalistisen tiedonvälityksen luotettavuusmielikuvaa. Tämä tutkimus perehtyy populistiseen vastamediaan kahdella tavalla. Se kartoittaa Suomessa aktiivisesti toimivia populistisia vastamediajulkaisuja ja syventyy lisäksi tarkemmin kolmeen esimerkkijulkaisuun konkretisoimalla, miten niiden jutut eroavat vakiintuneesta journalismista. Kartoituksen perusteella populistisesta vastamediasta erottuu tässä ajassa kolmenlaisia, painotukseltaan hieman erilaisia julkaisuja: maahanmuuttovastaisia, yleisemmin systeeminvastaisia sekä koronavastaisia vastamedioita. Populistiset vastamediat kiinnittyvät antagonistiseen, poissulkevaan ja omaa identiteettiään vahvistavaan vastajulkisuuteen, jota ne omalla toiminnallaan myös tuottavat. Aiempia tutkimushavaintoja tukien esimerkkijulkaisujen analyysissä käy ilmi, että vaikka populistiset vastamediat muistuttavat ulkoasultaan ja juttujensa rakenteelta journalismia, sisällöllisesti ne poikkeavat merkittävästi journalismin säännöistä tietojen esittämisen periaatteiden ja eettisten toimintatapojen osalta.

近年来，芬兰媒体界出现了一种批评和挑战新闻媒体的反公众力量。除了最初围绕反移民而创办的网站外，更普遍的反制度出版物，即质疑社会制度和批评利率的出版物，也可被视为民粹主义的反媒体。在新的全球危机发生后，极右翼网站所涉及的主题变得更加多样化，出版物对利率大流行和乌克兰战争等问题采取了立场。然而，这些对新闻媒体的信息和解释提出质疑的网站仍然依赖于主流媒体。它们批评主流媒体的内容，模仿主流媒体的形象，以利用新闻公信力的形象。本研究从两个方面探讨民粹主义反媒体。它绘制了活跃在芬兰的民粹主义反媒体出版物的地图，并深入研究了三份样本出版物，以显示它们的报道与成熟的新闻报道有何不同。根据绘制的地图，这一时期有三类民粹主义反媒体出版物脱颖而出，它们的侧重点略有不同：反移民反媒体、更普遍的反体制反媒体和反企业反媒体。民粹主义反媒体依附于对立的、排斥性的反宣传，这些反宣传强化了它们自身的特性，同时也是它们通过自己的活动制造出来的。对样本出版物的分析表明，尽管民粹主义反媒体在外观和报道结构上与新闻业相似，但其内容在信息呈现原则和道德实践方面却与新闻业的规则大相径庭。

{"title":"Maahanmuuttovastaisuudesta koronakriittisyyteen: Populistisen vastamedian laajeneva ekosysteemi journalismin näkökulmasta","authors":"Salla Tuomola","doi":"10.23983/mv.131188","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.131188","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u0000Journalistista mediaa kritisoiva ja haastava vastajulkisuus on viime vuosina kasvanut suomalaisessa mediakentässä. Alun perin maahanmuuttovastaisuuden ympärille perustettujen verkkosivustojen lisäksi populistiseksi vastamediaksi voidaan lukea myös yleisemmin systeeminvastaiset eli yhteiskuntajärjestelmää kyseenalaistavat sekä koronakriittiset julkaisut. Äärioikeistoon identifioituvien sivustojen aihepiirit ovat monipuolistuneet uusien maailmanlaajuisten kriisien myötä julkaisujen ottaessa kantaa esimerkiksi koronapandemiaan ja Ukrainan sotaan. Nämä journalistisen median tietoja ja tulkintoja kyseenalaistavat sivustot ovat edelleen kuitenkin riippuvaisia valtamediasta. Ne kritisoivat valtamedian sisältöä ja jäljittelevät sen ulkoasua hyödyntääkseen journalistisen tiedonvälityksen luotettavuusmielikuvaa. Tämä tutkimus perehtyy populistiseen vastamediaan kahdella tavalla. Se kartoittaa Suomessa aktiivisesti toimivia populistisia vastamediajulkaisuja ja syventyy lisäksi tarkemmin kolmeen esimerkkijulkaisuun konkretisoimalla, miten niiden jutut eroavat vakiintuneesta journalismista. Kartoituksen perusteella populistisesta vastamediasta erottuu tässä ajassa kolmenlaisia, painotukseltaan hieman erilaisia julkaisuja: maahanmuuttovastaisia, yleisemmin systeeminvastaisia sekä koronavastaisia vastamedioita. Populistiset vastamediat kiinnittyvät antagonistiseen, poissulkevaan ja omaa identiteettiään vahvistavaan vastajulkisuuteen, jota ne omalla toiminnallaan myös tuottavat. Aiempia tutkimushavaintoja tukien esimerkkijulkaisujen analyysissä käy ilmi, että vaikka populistiset vastamediat muistuttavat ulkoasultaan ja juttujensa rakenteelta journalismia, sisällöllisesti ne poikkeavat merkittävästi journalismin säännöistä tietojen esittämisen periaatteiden ja eettisten toimintatapojen osalta. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"29 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"134296485","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Suomalaisen mediatutkimuksen historiaa 12: Mediatutkimuksen metodologinen tutkimus: marxilais-systemaattisesta positivistis-historialliseen metodiin

Media & viestintä

Pub Date : 2023-06-21 DOI: 10.23983/mv.131191

Tarmo Malmberg

Suomalaisen mediatutkimuksen historiaa -sarjassa esitellään tekijänsä uran tai alan kehityksen kannalta merkille pantavia töitä. Tarkoitus on samalla herättää kiinnostusta kotimaisen tutkimuksen historiaan, jonka kokonaisesitys on edelleen laatimatta. Numerossa 2/2019 alkanut kirjoitussarja päättyy tähän. Veikko Pietilä. Tiedotustutkimus: teitä ja tienviittoja. Tampere: Tampereen yliopisto, tiedotus- opin laitos, 1982. Veikko Pietilä. Joukkoviestintätutkimuksen valtateillä: tutkimusalan kehitystä jäljittämässä. Tampere: Vastapaino, 1997.

芬兰媒体研究史》丛书介绍了在作者职业生涯或该领域发展方面值得关注的作品。同时，该丛书还旨在激发人们对芬兰研究史的兴趣，而芬兰研究史的完整介绍尚待编纂。该系列从2019年第2期开始，至此结束。维科-皮耶蒂拉（Veikko Pietilä.媒体研究：道路与路标》。坦佩雷：坦佩雷大学信息研究系，1982 年。Veikko Pietilä.大众传播研究的高速公路：追踪研究领域的发展》。坦佩雷：Vastapaino，1997 年。

引用次数: 0

Tunteiden, teknologian ja journalismin ristipaineessa: Verkkokommentoinnin moderointi suomalaisissa uutistoimituksissa

Media & viestintä

Pub Date : 2023-06-21 DOI: 10.23983/mv.131186

Anna Rantasila, Heli Väätäjä, Joel Kiskola, Thomas Olsson, Aleksi Syrjämäki, Mirja Ilves, Poika Isokoski, Veikko Surakka

Uutisten verkkokommentoinnin kielteistä ilmapiiriä ja asiattomia kommentteja pidetään vakavana, julkisen keskustelun laatua heikentävänä ongelmana. Keskustelujen moderointia pidetään yleisesti hyvänä tapana puuttua asiattomuuksiin, mutta sen nykyiset keinot koetaan riittämättömiksi, olipa kyse tietokoneohjelmista tai ihmisten tekemästä moderointityöstä. Artikkelissa esittelemme uutiskommenttien moderointia käsittelevää aikaisempaa tutkimusta sekä tarkastelemme aihetta empiirisesti analysoimalla viittä eri mediataloa edustavan suomalaisen media-alan ammattilaisen näkemyksiä ja kokemuksia verkkokommenttien moderoinnista, keskittyen erityisesti kommenteissa esiintyvien tunteiden rooliin. Analyysin pohjalta kommenteista ja niiden moderoinnista piirtyy ristiriitainen kuva. Yhtäältä kommentteja arvostetaan yleisön osallistumisen muotona ja niiden tunnesisällön koetaan lisäävän keskustelun vetovoimaa. Toisaalta moderointi koetaan vaivalloisena ja journalistisesta perustyöstä erillisenä tehtävänä ja kommentit liian negatiivisina. Myös moderoinnin ja journalismin vaaliman ilmaisunvapauden suhde näyttäytyy jännitteisenä. Tietokoneavusteinen moderointi puolestaan koetaan hyödylliseksi, mutta sitä pidetään myös epätarkkana. Näitä havaintoja vasten pohdimme, millaista uutiskommenttien moderointi voisi tulevaisuudessa olla suomalaisella mediakentällä. Esitämme, että tehokkuutta tavoittelevan moderoinnin lisäksi käytössä olisi hyvä olla keinoja, jotka tarttuvat asiattomaan kommentoitiin pehmeämmin kuin sisältöä poistamalla.

{"title":"Tunteiden, teknologian ja journalismin ristipaineessa: Verkkokommentoinnin moderointi suomalaisissa uutistoimituksissa","authors":"Anna Rantasila, Heli Väätäjä, Joel Kiskola, Thomas Olsson, Aleksi Syrjämäki, Mirja Ilves, Poika Isokoski, Veikko Surakka","doi":"10.23983/mv.131186","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.131186","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u0000Uutisten verkkokommentoinnin kielteistä ilmapiiriä ja asiattomia kommentteja pidetään vakavana, julkisen keskustelun laatua heikentävänä ongelmana. Keskustelujen moderointia pidetään yleisesti hyvänä tapana puuttua asiattomuuksiin, mutta sen nykyiset keinot koetaan riittämättömiksi, olipa kyse tietokoneohjelmista tai ihmisten tekemästä moderointityöstä. Artikkelissa esittelemme uutiskommenttien moderointia käsittelevää aikaisempaa tutkimusta sekä tarkastelemme aihetta empiirisesti analysoimalla viittä eri mediataloa edustavan suomalaisen media-alan ammattilaisen näkemyksiä ja kokemuksia verkkokommenttien moderoinnista, keskittyen erityisesti kommenteissa esiintyvien tunteiden rooliin. Analyysin pohjalta kommenteista ja niiden moderoinnista piirtyy ristiriitainen kuva. Yhtäältä kommentteja arvostetaan yleisön osallistumisen muotona ja niiden tunnesisällön koetaan lisäävän keskustelun vetovoimaa. Toisaalta moderointi koetaan vaivalloisena ja journalistisesta perustyöstä erillisenä tehtävänä ja kommentit liian negatiivisina. Myös moderoinnin ja journalismin vaaliman ilmaisunvapauden suhde näyttäytyy jännitteisenä. Tietokoneavusteinen moderointi puolestaan koetaan hyödylliseksi, mutta sitä pidetään myös epätarkkana. Näitä havaintoja vasten pohdimme, millaista uutiskommenttien moderointi voisi tulevaisuudessa olla suomalaisella mediakentällä. Esitämme, että tehokkuutta tavoittelevan moderoinnin lisäksi käytössä olisi hyvä olla keinoja, jotka tarttuvat asiattomaan kommentoitiin pehmeämmin kuin sisältöä poistamalla. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"357 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"122731687","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

下一页尾页

类型

全部化学•材料生命科学医学物理工程技术环境•农林材料科学地球科学法学管理学化学环境科学与生态学计算机科学教育学经济学农林科学人文科学生物学数学物理与天体物理心理学综合性期刊其他工业工程理学历史学农学文学信息工程

数据库

全部 ACS Publications Elsevier ieeexplore Springer The Royal Society of Chemistry Wiley

期刊

Media & viestintä

全部 Acc. Chem. Res. ACS Applied Bio Materials ACS Appl. Electron. Mater. ACS Appl. Energy Mater. ACS Appl. Mater. Interfaces ACS Appl. Nano Mater. ACS Appl. Polym. Mater. ACS BIOMATER-SCI ENG ACS Catal. ACS Cent. Sci. ACS Chem. Biol. ACS Chemical Health & Safety ACS Chem. Neurosci. ACS Comb. Sci. ACS Earth Space Chem. ACS Energy Lett. ACS Infect. Dis. ACS Macro Lett. ACS Mater. Lett. ACS Med. Chem. Lett. ACS Nano ACS Omega ACS Photonics ACS Sens. ACS Sustainable Chem. Eng. ACS Synth. Biol. Anal. Chem. BIOCHEMISTRY-US Bioconjugate Chem. BIOMACROMOLECULES Chem. Res. Toxicol. Chem. Rev. Chem. Mater. CRYST GROWTH DES ENERG FUEL Environ. Sci. Technol. Environ. Sci. Technol. Lett. Eur. J. Inorg. Chem. IND ENG CHEM RES Inorg. Chem. J. Agric. Food. Chem. J. Chem. Eng. Data J. Chem. Educ. J. Chem. Inf. Model. J. Chem. Theory Comput. J. Med. Chem. J. Nat. Prod. J PROTEOME RES J. Am. Chem. Soc. LANGMUIR MACROMOLECULES Mol. Pharmaceutics Nano Lett. Org. Lett. ORG PROCESS RES DEV ORGANOMETALLICS J. Org. Chem. J. Phys. Chem. J. Phys. Chem. A J. Phys. Chem. B J. Phys. Chem. C J. Phys. Chem. Lett. Analyst Anal. Methods Biomater. Sci. Catal. Sci. Technol. Chem. Commun. Chem. Soc. Rev. CHEM EDUC RES PRACT CRYSTENGCOMM Dalton Trans. Energy Environ. Sci. ENVIRON SCI-NANO ENVIRON SCI-PROC IMP ENVIRON SCI-WAT RES Faraday Discuss. Food Funct. Green Chem. Inorg. Chem. Front. Integr. Biol. J. Anal. At. Spectrom. J. Mater. Chem. A J. Mater. Chem. B J. Mater. Chem. C Lab Chip Mater. Chem. Front. Mater. Horiz. MEDCHEMCOMM Metallomics Mol. Biosyst. Mol. Syst. Des. Eng. Nanoscale Nanoscale Horiz. Nat. Prod. Rep. New J. Chem. Org. Biomol. Chem. Org. Chem. Front. PHOTOCH PHOTOBIO SCI PCCP Polym. Chem.

﹀

Media &amp; viestintä最新文献

Media & viestintä最新文献