Media & viestintä最新文献

英文中文

Heikentynyttä vai eriytynyttä? Suomalaisten luottamus uutismediaan 弱化还是差异化？芬兰人对新闻媒体的信任

Media & viestintä

Pub Date : 2022-03-31 DOI: 10.23983/mv.115653

M. Ojala, Janne Matikainen

Artikkeli tarkastelee suomalaisten ilmaisemaa luottamusta uutismediaan ja journalismiin vuosina 2007 ja 2019 toteutettujen kyselytutkimusten avulla. Pyrkimyksenä on syventää muiden viimeaikaisten tutkimusten tuottamaa kuvaa aiheesta havainnoimalla yleisöjen suoraan ilmaiseman luottamuksen lisäksi epäsuorasti ilmaistua luottamusta. Se tulee ilmi, kun yleisöt arvioivat median ja journalismin suoriutumista niihin kohdistuvista odotuksista. Tavoitteena on myös tuottaa tietoa yleisöjen mahdollisesta eriytymisestä selvittämällä ryhmäkohtaisia eroja luottamuksessa sekä eroissa tarkastelujaksolla tapahtuneita muutoksia. Analyysi osoittaa, että kansalaisten keskimääräinen luottamus johtaviin valtakunnallisiin uutismedioihin on vahvaa mutta luottamus uutismediaan instituutiona on heikompaa. Luottamus ei merkittävästi heikentynyt 2010-luvun aikana, mutta suhtautumisessa uutismediaan on havaittavissa eriytymistä niin yksilöiden välillä kuin ryhmätasollakin. Luottamus on heikentynyt etenkin työttömien ja työnteki- jöiden keskuudessa, kun taas eriytyminen on ollut voimakkainta perussuomalaisten ja muiden eduskuntapuolueiden kannattajien välillä. Artikkelin tuloksia tulkitaan osana laajempaa keskustelua kansalaisten eriytymisestä ja pohjoismaisista niin kutsutuista mediahyvinvointivaltioista, joissa mediajärjestelmä ja viestintäpolitiikka ovat historiallisesti muotoutuneet osana yhteiskuntien laajempia universalistisia ja hyvinvointivaltiollisia periaatteita.

文章通过 2007 年和 2019 年进行的调查，研究了芬兰人对新闻媒体和新闻业表达的信任。其目的是通过不仅观察直接表达的信任，而且观察间接表达的信任，深化近期其他研究提供的情况。当受众根据对媒体和新闻业的期望来评估媒体和新闻业的表现时，就会发现这一点。研究的目的还在于通过确定受众群体在信任度方面的差异以及这些差异在不同时期的变化，提供受众可能存在的差异化信息。分析表明，平均而言，公众对主要国家新闻媒体的信任度较高，但对新闻媒体作为一个机构的信任度较低。虽然 2010 年代信任度没有明显下降，但有证据表明，无论是个人还是群体，对新闻媒体的态度都存在差异。尤其是失业者和劳动人口对媒体的信任度下降，而芬兰人与其他议会政党之间的分歧最大。在北欧国家，媒体系统和媒体政策历来是作为社会中更广泛的普遍主义和福利国家原则的一部分而形成的。

{"title":"Heikentynyttä vai eriytynyttä? Suomalaisten luottamus uutismediaan","authors":"M. Ojala, Janne Matikainen","doi":"10.23983/mv.115653","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.115653","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u0000Artikkeli tarkastelee suomalaisten ilmaisemaa luottamusta uutismediaan ja journalismiin vuosina 2007 ja 2019 toteutettujen kyselytutkimusten avulla. Pyrkimyksenä on syventää muiden viimeaikaisten tutkimusten tuottamaa kuvaa aiheesta havainnoimalla yleisöjen suoraan ilmaiseman luottamuksen lisäksi epäsuorasti ilmaistua luottamusta. Se tulee ilmi, kun yleisöt arvioivat median ja journalismin suoriutumista niihin kohdistuvista odotuksista. Tavoitteena on myös tuottaa tietoa yleisöjen mahdollisesta eriytymisestä selvittämällä ryhmäkohtaisia eroja luottamuksessa sekä eroissa tarkastelujaksolla tapahtuneita muutoksia. Analyysi osoittaa, että kansalaisten keskimääräinen luottamus johtaviin valtakunnallisiin uutismedioihin on vahvaa mutta luottamus uutismediaan instituutiona on heikompaa. Luottamus ei merkittävästi heikentynyt 2010-luvun aikana, mutta suhtautumisessa uutismediaan on havaittavissa eriytymistä niin yksilöiden välillä kuin ryhmätasollakin. Luottamus on heikentynyt etenkin työttömien ja työnteki- jöiden keskuudessa, kun taas eriytyminen on ollut voimakkainta perussuomalaisten ja muiden eduskuntapuolueiden kannattajien välillä. Artikkelin tuloksia tulkitaan osana laajempaa keskustelua kansalaisten eriytymisestä ja pohjoismaisista niin kutsutuista mediahyvinvointivaltioista, joissa mediajärjestelmä ja viestintäpolitiikka ovat historiallisesti muotoutuneet osana yhteiskuntien laajempia universalistisia ja hyvinvointivaltiollisia periaatteita. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-03-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"134194086","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 2

Organisaatioviestinnän päivitetyt perusopit

Media & viestintä

Pub Date : 2022-03-31 DOI: 10.23983/mv.115669

Erkki Karvonen

Arvio teoksesta: Juholin, Elisa. 2022. Communicare! Ota viestinnän ilmiöt ja strategiat haltuun. 8. uusittu laitos. Helsinki: Infor/Management Institute of Finland MIF Oy, 400 s.

引用次数: 0

Yhteiskunnallisen teorian ja monimenetelmällisyyden puolustus

Media & viestintä

Pub Date : 2022-03-31 DOI: 10.23983/mv.115668

Anna Rantasila

Arvio teoksesta: Lindgren, Simon. 2020. Data Theory: Interpretive Sociology and Computational Methods. Cambridge, UK: Polity Press, 198 s.

林德格伦，西蒙，2020。数据理论:解释社会学与计算方法。剑桥，英国:政治出版社，1998。

引用次数: 0

Suomalaisen mediatutkimuksen historiaa 11: Mediavalistuksen vuosikymmenen loppunäytös

Media & viestintä

Pub Date : 2022-03-31 DOI: 10.23983/mv.115664

Tarmo Malmberg

Suomalaisen mediatutkimuksen historiaa -sarjassa esitellään tekijänsä uran tai alan kehityksen kannalta merkille pantavia töitä. Tarkoitus on samalla herättää kiinnostusta kotimaisen tutkimuksen historiaan, jonka kokonaisesitys on edelleen laatimatta. Pertti Hemánus ja Ilkka Tervonen. 1980. Objektiivinen joukkotiedotus. Helsinki: Otava.

引用次数: 0

Radio Suomen ja Radio Novan ohjelmasisällöt taustamusiikkiteollisuutena

Media & viestintä

Pub Date : 2022-03-31 DOI: 10.23983/mv.115655

Heikki Uimonen

Julkisrahoitteiset ja kaupalliset radiokanavat soittavat valtaosan Suomen medioi- tuneesta taustamusiikista. Julkisessa tilassa niiden ohjelmasisällöt kilpailevat taustamusiikkiyritysten tarjonnan kanssa. Kaikki mainitut musiikkisisällöt ovat luokiteltavissa jokapaikkaiseksi musiikiksi, joka suunnitellusti tai tarkoittamattaan palauttaa kuulijalleen menneisyydessä koetut affektit osaksi nykyhetkeä. Lisäksi radioiden ohjelmasisältöä rakentavat näennäisen huolettomasti valitsemistaan aiheistaan puhuvat juontajat. Artikkelissa tarkastellaan Radio Suomen ja Radio Novan ohjelmasisältöjä äänellisenä kulttuurina ja osana taustamusiikkiteollisuuden jatkumoa. Empiirisenä aineistona ovat radioiden päivälähetykset ja henkilökunnan haastattelut. Teoreettisena lähtökohtana on ymmärrys ohjelmasisältöjen rakentumisesta kulttuurisissa toimintaympäristöissään, jota muokkaavat tiettynä aikana ja tietyssä paikassa teknologiaan, lainsäädäntöön ja talouteen liittyvät tekijät. Radioiden omistussuhteet ja musiikkitarjonnan muutokset kontekstoidaan mediakentän sääntelyyn. Analyysin perusteella musiikkisisällöt rakentuvat tuttuuden tuotannolle ja noudattavat kuulijansa päivärytmiä painottuen Radio Suomessa kotimaisiin ja Radio Novalla ulkomaisiin musiikkiesityksiin. Henkilökohtaiselta etäisyydeltä viestivät juontajat asettuvat diskursiivisesti kuulijansa rinnalle, mikä korostuu mainosrahoitteisen radion tarjonnassa myös aiheiden valinnassa. Ohjelmasisällöt kytkeytyvät mediakonvergenssin mukaisesti mediatalojen muihin musiikkisisältöihin samalla, kun radiot painottavat puhesisällön merkitystä kilpaillessaan suoratoistopalvelujen musiikkitarjonnan kanssa.

{"title":"Radio Suomen ja Radio Novan ohjelmasisällöt taustamusiikkiteollisuutena","authors":"Heikki Uimonen","doi":"10.23983/mv.115655","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.115655","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u0000Julkisrahoitteiset ja kaupalliset radiokanavat soittavat valtaosan Suomen medioi- tuneesta taustamusiikista. Julkisessa tilassa niiden ohjelmasisällöt kilpailevat taustamusiikkiyritysten tarjonnan kanssa. Kaikki mainitut musiikkisisällöt ovat luokiteltavissa jokapaikkaiseksi musiikiksi, joka suunnitellusti tai tarkoittamattaan palauttaa kuulijalleen menneisyydessä koetut affektit osaksi nykyhetkeä. Lisäksi radioiden ohjelmasisältöä rakentavat näennäisen huolettomasti valitsemistaan aiheistaan puhuvat juontajat. \u0000Artikkelissa tarkastellaan Radio Suomen ja Radio Novan ohjelmasisältöjä äänellisenä kulttuurina ja osana taustamusiikkiteollisuuden jatkumoa. Empiirisenä aineistona ovat radioiden päivälähetykset ja henkilökunnan haastattelut. Teoreettisena lähtökohtana on ymmärrys ohjelmasisältöjen rakentumisesta kulttuurisissa toimintaympäristöissään, jota muokkaavat tiettynä aikana ja tietyssä paikassa teknologiaan, lainsäädäntöön ja talouteen liittyvät tekijät. Radioiden omistussuhteet ja musiikkitarjonnan muutokset kontekstoidaan mediakentän sääntelyyn. Analyysin perusteella musiikkisisällöt rakentuvat tuttuuden tuotannolle ja noudattavat kuulijansa päivärytmiä painottuen Radio Suomessa kotimaisiin ja Radio Novalla ulkomaisiin musiikkiesityksiin. Henkilökohtaiselta etäisyydeltä viestivät juontajat asettuvat diskursiivisesti kuulijansa rinnalle, mikä korostuu mainosrahoitteisen radion tarjonnassa myös aiheiden valinnassa. Ohjelmasisällöt kytkeytyvät mediakonvergenssin mukaisesti mediatalojen muihin musiikkisisältöihin samalla, kun radiot painottavat puhesisällön merkitystä kilpaillessaan suoratoistopalvelujen musiikkitarjonnan kanssa. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"118 Suppl 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-03-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"121995656","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 1

Teoreettinen kehys viestintäteknologioiden käytön hallinnasta: toimijuus ja osaaminen tietotyössä

Media & viestintä

Pub Date : 2022-03-31 DOI: 10.23983/mv.115670

Anniina Huusko, Anu Sivunen

Erilaisten viestintäteknologioiden käytöllä on keskeinen rooli tietotyöntekijöiden arjessa. Erityisesti etätyössä, kun yhteydenpito tapahtuu pääosin teknologia välitteisesti, yksittäiset työntekijät ovat enenevässä määrin vastuussa siitä, missä, miten ja milloin työtä tehdään. Viestintäteknologioiden käyttö tuo mukanaan monia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita, sillä esimerkiksi keskeytykset, jatkuva tavoitettavuus ja monisuorittaminen voivat olla yhteydessä lisääntyneeseen stressiin ja heijastua näin ollen hyvinvointiin. Onkin perusteltua kysyä, kuinka tietotyöntekijät hallitsevat viestintäteknologioiden käyttöään tehdäkseen siitä mahdollisimman tuloksellista ja tarkoituksenmukaista. Tässä integroivassa kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan viestintäteknologioiden käytön hallintaa toimijuuden näkökulmasta. Viestintäteknologioiden käytön hallinnalle muodos tetaan teoreettinen kehys yhdistämällä jäsennykset teknologiavälitteisestä viestintäkompetenssista, digitaalisesta osaamisesta ja medioiden hallinnasta sekä tarkastelemalla niihin liittyviä itsesäätelyn prosesseja. Katsauksessa kootaan tuoretta viestintäteknologioiden käyttöä tarkastelevaa tutkimusta ja tarjotaan uusia käsitteellisiä työkaluja viestintäteknologioiden käytön hallinnan jäsentämiselle.

各种通信技术的使用在知识工作者的日常生活中发挥着关键作用。特别是在远程工作中，通信在很大程度上是以技术为媒介的，员工个人对在何处、如何以及何时完成工作的责任越来越大。通信技术的使用带来了许多机遇，但也带来了挑战，例如，中断、持续可用性和多任务处理可能会增加压力，从而影响福祉。因此，我们有理由提出这样的问题：知识工作者如何管理他们对通信技术的使用，使其尽可能高效、适当。这篇综合性文献综述从机构的角度研究了通信技术使用的管理问题。通过结合以技术为媒介的交流能力、数字素养和媒体管理的概念，并通过研究相关的自我调节过程，我们建立了一个管理交流技术使用的理论框架。这篇综述汇集了近期关于使用传播技术的研究，为构建传播技术管理提供了新的概念工具。

{"title":"Teoreettinen kehys viestintäteknologioiden käytön hallinnasta: toimijuus ja osaaminen tietotyössä","authors":"Anniina Huusko, Anu Sivunen","doi":"10.23983/mv.115670","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.115670","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u0000Erilaisten viestintäteknologioiden käytöllä on keskeinen rooli tietotyöntekijöiden arjessa. Erityisesti etätyössä, kun yhteydenpito tapahtuu pääosin teknologia välitteisesti, yksittäiset työntekijät ovat enenevässä määrin vastuussa siitä, missä, miten ja milloin työtä tehdään. Viestintäteknologioiden käyttö tuo mukanaan monia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita, sillä esimerkiksi keskeytykset, jatkuva tavoitettavuus ja monisuorittaminen voivat olla yhteydessä lisääntyneeseen stressiin ja heijastua näin ollen hyvinvointiin. Onkin perusteltua kysyä, kuinka tietotyöntekijät hallitsevat viestintäteknologioiden käyttöään tehdäkseen siitä mahdollisimman tuloksellista ja tarkoituksenmukaista. Tässä integroivassa kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan viestintäteknologioiden käytön hallintaa toimijuuden näkökulmasta. Viestintäteknologioiden käytön hallinnalle muodos tetaan teoreettinen kehys yhdistämällä jäsennykset teknologiavälitteisestä viestintäkompetenssista, digitaalisesta osaamisesta ja medioiden hallinnasta sekä tarkastelemalla niihin liittyviä itsesäätelyn prosesseja. Katsauksessa kootaan tuoretta viestintäteknologioiden käyttöä tarkastelevaa tutkimusta ja tarjotaan uusia käsitteellisiä työkaluja viestintäteknologioiden käytön hallinnan jäsentämiselle. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"13 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-03-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"129556539","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Sosiaalisen median vanhemmuussisällöt raivostuttavat, ilahduttavat ja pitkästyttävät

Media & viestintä

Pub Date : 2022-03-31 DOI: 10.23983/mv.115666

Maria Lehto

FT Mari Lehdon mediatutkimukseen kuuluva väitöskirja Affective Power of Social Media: Engagements with Networked Parenting Culture tarkastettiin Turun yliopiston Humanistisessa tiedekunnassa perjantaina 12.11.2021. Lektion lyhennetty ja popularisoitu versio on aiemmin julkaistu Ilmiön ja Rajapinnan sosiaalinen media -teemaviikolla verkossa: https://ilmiomedia.fi/artikkelit/aitien-somekokemusten-ydin-on-ristiriitaisuuden-tunne

引用次数: 1

”Mahdollisuudet ovat kirjaimellisesti rajattomat”: Uutismediassa työskentelevien näkemyksiä uusista teknologioista

Media & viestintä

Pub Date : 2022-03-31 DOI: 10.23983/mv.115665

Ville Manninen, Marina Niemi

Tässä anayysissä kysymme: Mitä teknologisia innovaatioita suomalaisessa uutismediassa on kokeiltu, ja mitkä ovat jo arkisessa käytössä? Millaisiksi alalla työskentelevät kokevat valmiutensa ottaa uusia teknologioita ammatilliseen käyttöön? Selvitämme lisäksi alalla vallitsevia käsityksiä eri teknologioiden merkityksestä journalismin tulevaisuudelle. Tutkimme aihetta uutismedian parissa Suomessa työskenteleville suunnatun kyselyn avulla. Keskitymme analyysissä kyselyn teknologioita ja niiden omaksumisen olosuhteita käsittelevään osaan.

在这项分析中，我们要问芬兰新闻媒体已经尝试了哪些技术创新，哪些已经投入日常使用？该行业的从业人员如何看待自己在专业用途上采用新技术的意愿？我们还将探讨业界对不同技术在未来新闻业中的作用的看法。我们将通过对芬兰新闻媒体从业人员的调查来探讨这一问题。我们将重点分析调查中涉及技术及其采用条件的部分。

引用次数: 0

首页上一页

类型

全部化学•材料生命科学医学物理工程技术环境•农林材料科学地球科学法学管理学化学环境科学与生态学计算机科学教育学经济学农林科学人文科学生物学数学物理与天体物理心理学综合性期刊其他工业工程理学历史学农学文学信息工程

数据库

全部 ACS Publications Elsevier ieeexplore Springer The Royal Society of Chemistry Wiley

期刊

Media & viestintä

全部 Acc. Chem. Res. ACS Applied Bio Materials ACS Appl. Electron. Mater. ACS Appl. Energy Mater. ACS Appl. Mater. Interfaces ACS Appl. Nano Mater. ACS Appl. Polym. Mater. ACS BIOMATER-SCI ENG ACS Catal. ACS Cent. Sci. ACS Chem. Biol. ACS Chemical Health & Safety ACS Chem. Neurosci. ACS Comb. Sci. ACS Earth Space Chem. ACS Energy Lett. ACS Infect. Dis. ACS Macro Lett. ACS Mater. Lett. ACS Med. Chem. Lett. ACS Nano ACS Omega ACS Photonics ACS Sens. ACS Sustainable Chem. Eng. ACS Synth. Biol. Anal. Chem. BIOCHEMISTRY-US Bioconjugate Chem. BIOMACROMOLECULES Chem. Res. Toxicol. Chem. Rev. Chem. Mater. CRYST GROWTH DES ENERG FUEL Environ. Sci. Technol. Environ. Sci. Technol. Lett. Eur. J. Inorg. Chem. IND ENG CHEM RES Inorg. Chem. J. Agric. Food. Chem. J. Chem. Eng. Data J. Chem. Educ. J. Chem. Inf. Model. J. Chem. Theory Comput. J. Med. Chem. J. Nat. Prod. J PROTEOME RES J. Am. Chem. Soc. LANGMUIR MACROMOLECULES Mol. Pharmaceutics Nano Lett. Org. Lett. ORG PROCESS RES DEV ORGANOMETALLICS J. Org. Chem. J. Phys. Chem. J. Phys. Chem. A J. Phys. Chem. B J. Phys. Chem. C J. Phys. Chem. Lett. Analyst Anal. Methods Biomater. Sci. Catal. Sci. Technol. Chem. Commun. Chem. Soc. Rev. CHEM EDUC RES PRACT CRYSTENGCOMM Dalton Trans. Energy Environ. Sci. ENVIRON SCI-NANO ENVIRON SCI-PROC IMP ENVIRON SCI-WAT RES Faraday Discuss. Food Funct. Green Chem. Inorg. Chem. Front. Integr. Biol. J. Anal. At. Spectrom. J. Mater. Chem. A J. Mater. Chem. B J. Mater. Chem. C Lab Chip Mater. Chem. Front. Mater. Horiz. MEDCHEMCOMM Metallomics Mol. Biosyst. Mol. Syst. Des. Eng. Nanoscale Nanoscale Horiz. Nat. Prod. Rep. New J. Chem. Org. Biomol. Chem. Org. Chem. Front. PHOTOCH PHOTOBIO SCI PCCP Polym. Chem.

﹀

Media &amp; viestintä最新文献

Media & viestintä最新文献