Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisten toimittajien ammatti-identiteettiin liittyviä käsityksiä sekä niiden merkitystä heidän työn ja muun elämän rajanhallinnalleen. Rajanhallinta määritellään vuorovaikutusprosessiksi, jossa työn ja muun elämän rajoista neuvotellaan. Lähestymme tutkimusaihetta laadullisen tutkimuksen menetelmin. Aineisto koostuu suomalaisten toimittajien sekä heidän itsensä nimeämien työ- ja yksityiselämän henkilöiden puolistrukturoiduista haastatteluista (N=32). Temaattisen sisällönanalyysin myötä käsitykset toimittajien ammatti-identiteetistä jäsentyvät kahdeksi yläteemaksi, joita ovat toimittajuus elämäntapana sekä toimittajuus palkkatyönä. Käsitykset ammatti-identiteetistä sekä oikeuttivat että haastoivat tietynlaista toimintaa, jolloin ne sekä helpottivat että haittasivat toimittajien työn ja muun elämän välistä rajanhallintaa. Tutkimuksen tulokset tuottavat ymmärrystä siitä, miten käsitykset identiteetistä rakentuvat ja muokkautuvat vuorovaikutuksessa sekä valottavat erityisesti ammatti-identiteettiin liittyvien käsitysten merkitystä työn ja muun elämän rajanhallinnalle. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä työn ja muun elämän yhteensovittamisen käytänteitä erityisesti luovassa tietotyössä, jossa rajat työn ja yksityiselämän välillä voivat olla häilyviä.
{"title":"Ammatti-identiteetin merkitys toimittajien työn ja muun elämän rajanhallinnalle","authors":"Jonna Leppäkumpu, Anu Sivunen","doi":"10.23983/mv.122093","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.122093","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u0000Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisten toimittajien ammatti-identiteettiin liittyviä käsityksiä sekä niiden merkitystä heidän työn ja muun elämän rajanhallinnalleen. Rajanhallinta määritellään vuorovaikutusprosessiksi, jossa työn ja muun elämän rajoista neuvotellaan. Lähestymme tutkimusaihetta laadullisen tutkimuksen menetelmin. Aineisto koostuu suomalaisten toimittajien sekä heidän itsensä nimeämien työ- ja yksityiselämän henkilöiden puolistrukturoiduista haastatteluista (N=32). Temaattisen sisällönanalyysin myötä käsitykset toimittajien ammatti-identiteetistä jäsentyvät kahdeksi yläteemaksi, joita ovat toimittajuus elämäntapana sekä toimittajuus palkkatyönä. Käsitykset ammatti-identiteetistä sekä oikeuttivat että haastoivat tietynlaista toimintaa, jolloin ne sekä helpottivat että haittasivat toimittajien työn ja muun elämän välistä rajanhallintaa. Tutkimuksen tulokset tuottavat ymmärrystä siitä, miten käsitykset identiteetistä rakentuvat ja muokkautuvat vuorovaikutuksessa sekä valottavat erityisesti ammatti-identiteettiin liittyvien käsitysten merkitystä työn ja muun elämän rajanhallinnalle. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä työn ja muun elämän yhteensovittamisen käytänteitä erityisesti luovassa tietotyössä, jossa rajat työn ja yksityiselämän välillä voivat olla häilyviä. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-10-03","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"130663605","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Mitä yhteistä on uusperheellä ja monitieteisyydellä?","authors":"Saila Poutiainen","doi":"10.23983/mv.122088","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.122088","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"68 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-10-03","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"127581258","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Digitaalinen media yksilöllistää ja yhdistää vapaa-ajan liikkujia","authors":"Veera Ehrlén","doi":"10.23983/mv.120283","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.120283","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"39 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-06-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"128016952","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Turkistarhausta koskevaa yhteiskunnallista keskustelua herättelemässä","authors":"Hannele Lempinen","doi":"10.23983/mv.120280","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.120280","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"20 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-06-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"127427358","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Kansanedustajista koostuvalla eduskunnan perustuslakivaliokunnalla on Suomessa monista muista maista poiketen merkittävää vastuuta lakien perustuslainmukaisuuden tulkinnassa. Tutkimme tässä artikkelissa, miten julkisuuden ja median paine tuntuu perustuslakivaliokunnan työssä, kun median merkitys yhteiskunnassa on kasvanut. Selvitämme valiokunnan jäsenten, virkamiesten ja valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden haastatteluiden avulla, miten media vaikuttaa perustuslakivaliokunnan työskentelyyn ja miten valiokunta pyrkii hallitsemaan mediaa ja sen aiheuttamaa painetta. Perustuslakivaliokunnan työskentelyä ohjaavat oikeudelliset säännökset, joiden mukaan valiokunta kokoustaa suljettujen ovien takana, jolloin luottamuksellisista valiokuntakeskusteluista ei tule puhua julkisuudessa. Samalla media on kuitenkin kiinnostunut valiokunnan työskentelystä. Kuvaammekin, miten valiokunta pyrkii hallitsemaan suhdettaan mediaan myös erilaisilla epävirallisilla käytännöillä: esimerkiksi keskustelemalla sisäisesti viestinnän toimintatavoista ja sulkemalla valiokuntatyön ulkopuolelle asiantuntijoita, joiden katsotaan toimivan mediassa liian aktiivisesti ja valiokunnan käytäntöjen vastaisesti. Tavoitteena on suojata valiokuntaa ja sen harjoittamaa oikeudellista harkintaa mediahuomion kiihdyttämältä politisoitumiselta. Median kasvava vaikutus yhteiskunnassa näkyy paitsi julkisuuden tavoitteluna myös defensiivisyytenä, kun instituutiot pyrkivät suojaamaan työskentelyään julkisuuden ja median paineelta. Esitämme, että Suomessa julkisuuden ja median vaikutus perustuslain tulkintaan on erityisen tärkeä kysymys, jonka kehitystä on hyvä tutkia ja seurata myös jatkossa.
{"title":"Sanattomien sopimusten puolustajat: eduskunnan perustuslakivaliokunnan suhde mediajulkisuuteen","authors":"Timo Harjuniemi, Maija Dahlberg, Anu Kantola","doi":"10.23983/mv.120274","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.120274","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u0000Kansanedustajista koostuvalla eduskunnan perustuslakivaliokunnalla on Suomessa monista muista maista poiketen merkittävää vastuuta lakien perustuslainmukaisuuden tulkinnassa. Tutkimme tässä artikkelissa, miten julkisuuden ja median paine tuntuu perustuslakivaliokunnan työssä, kun median merkitys yhteiskunnassa on kasvanut. Selvitämme valiokunnan jäsenten, virkamiesten ja valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden haastatteluiden avulla, miten media vaikuttaa perustuslakivaliokunnan työskentelyyn ja miten valiokunta pyrkii hallitsemaan mediaa ja sen aiheuttamaa painetta. Perustuslakivaliokunnan työskentelyä ohjaavat oikeudelliset säännökset, joiden mukaan valiokunta kokoustaa suljettujen ovien takana, jolloin luottamuksellisista valiokuntakeskusteluista ei tule puhua julkisuudessa. Samalla media on kuitenkin kiinnostunut valiokunnan työskentelystä. Kuvaammekin, miten valiokunta pyrkii hallitsemaan suhdettaan mediaan myös erilaisilla epävirallisilla käytännöillä: esimerkiksi keskustelemalla sisäisesti viestinnän toimintatavoista ja sulkemalla valiokuntatyön ulkopuolelle asiantuntijoita, joiden katsotaan toimivan mediassa liian aktiivisesti ja valiokunnan käytäntöjen vastaisesti. Tavoitteena on suojata valiokuntaa ja sen harjoittamaa oikeudellista harkintaa mediahuomion kiihdyttämältä politisoitumiselta. Median kasvava vaikutus yhteiskunnassa näkyy paitsi julkisuuden tavoitteluna myös defensiivisyytenä, kun instituutiot pyrkivät suojaamaan työskentelyään julkisuuden ja median paineelta. Esitämme, että Suomessa julkisuuden ja median vaikutus perustuslain tulkintaan on erityisen tärkeä kysymys, jonka kehitystä on hyvä tutkia ja seurata myös jatkossa. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"33 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-06-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"123729544","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Tutkimme Suomessa ilman viranomaisten lupaa asuvien maahanmuuttajien internetin ja sosiaalisen median käyttöä ja tähän liittyvää viestintää: kenellä näistä paperittomista oli mahdollisuus käyttää internetiä ja sosiaalista mediaa, mihin he niitä käyttivät ja mitä vaikutuksia niiden käytöllä oli aiemmassa kotimaassa (eli asuinmaassa, jossa he vakituisesti oleskelivat), matkalla Suomeen ja Suomessa. Samalla tutkimme eroja näiden käytöissä eli digitaalisia kuiluja paperittomien keskuudessa. Aineisto perustuu Suomessa vuonna 2019 olleiden paperittomien keskuudessa toteutettuun kyselyyn (n=100) sekä havainnointiin ja keskusteluihin heidän kanssaan. He käyttivät internetiä ja sosiaalista mediaa aiemmassa kotimaassaan matkan valmisteluun. Monilla käyttö yleistyi siirryttäessä lähtömaasta Suomeen. Suomessa käytännössä kaikki käyttivät internetiä ja kolme neljästä myös sosiaalista mediaa. Käytön mahdollisuuksia ja taitoa koskeva digitaalinen kuilu paperittomien välillä kapeni, mutta vaikutukset eivät olleet samat kaikille. Tutkimukseen osallistuneet käyttivät Suomessa internetiä ja sosiaalista media rakentaakseen ja ylläpitääkseen sosiaalisia suhteitaan, pitääkseen yhteyttä perheeseensä ja tukeakseen jokapäiväisten tarpeiden täyttymistä (kuten työ, ruoka, vaatetus ja asunto). Huhut, virheellinen informaatio ja valvonta internetissä ja sosiaalisessa mediassa toivat lisähaasteita paperittomille Suomessa.
{"title":"Paperittomien maahanmuuttajien digitaaliset kuilut Suomessa","authors":"Jussi S. Jauhiainen, Miriam Tedeschi","doi":"10.23983/mv.120276","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.120276","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u0000Tutkimme Suomessa ilman viranomaisten lupaa asuvien maahanmuuttajien internetin ja sosiaalisen median käyttöä ja tähän liittyvää viestintää: kenellä näistä paperittomista oli mahdollisuus käyttää internetiä ja sosiaalista mediaa, mihin he niitä käyttivät ja mitä vaikutuksia niiden käytöllä oli aiemmassa kotimaassa (eli asuinmaassa, jossa he vakituisesti oleskelivat), matkalla Suomeen ja Suomessa. Samalla tutkimme eroja näiden käytöissä eli digitaalisia kuiluja paperittomien keskuudessa. Aineisto perustuu Suomessa vuonna 2019 olleiden paperittomien keskuudessa toteutettuun kyselyyn (n=100) sekä havainnointiin ja keskusteluihin heidän kanssaan. He käyttivät internetiä ja sosiaalista mediaa aiemmassa kotimaassaan matkan valmisteluun. Monilla käyttö yleistyi siirryttäessä lähtömaasta Suomeen. Suomessa käytännössä kaikki käyttivät internetiä ja kolme neljästä myös sosiaalista mediaa. Käytön mahdollisuuksia ja taitoa koskeva digitaalinen kuilu paperittomien välillä kapeni, mutta vaikutukset eivät olleet samat kaikille. Tutkimukseen osallistuneet käyttivät Suomessa internetiä ja sosiaalista media rakentaakseen ja ylläpitääkseen sosiaalisia suhteitaan, pitääkseen yhteyttä perheeseensä ja tukeakseen jokapäiväisten tarpeiden täyttymistä (kuten työ, ruoka, vaatetus ja asunto). Huhut, virheellinen informaatio ja valvonta internetissä ja sosiaalisessa mediassa toivat lisähaasteita paperittomille Suomessa. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"20 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-06-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"131878415","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Vaikka kansallisen tieteellisen lehden linja harvoin muuttuu päätoimittajien vaihtuessa, päätoimittajuus on käytännössä jatkuvaa hienovaraista rajojen ja tutkimuksen laadun määrittelyä.
{"title":"Median ja viestinnän jakolinjoja ja suuntaviivoja","authors":"Mats Bergman, Saila Poutiainen","doi":"10.23983/mv.115671","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.115671","url":null,"abstract":"Vaikka kansallisen tieteellisen lehden linja harvoin muuttuu päätoimittajien vaihtuessa, päätoimittajuus on käytännössä jatkuvaa hienovaraista rajojen ja tutkimuksen laadun määrittelyä.","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"52 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-03-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"125889564","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
YTM, KT Päivi Rasi-Heikkisen (ent. Rasi) sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja On the margins of digitalization. The social construction of older people and the Internet tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 11.6.2021.
{"title":"Digitalisaation marginaaleissa: ikäihmisten ja internetin sosiaalinen rakentuminen","authors":"Päivi Rasi-Heikkinen","doi":"10.23983/mv.115667","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.115667","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u0000YTM, KT Päivi Rasi-Heikkisen (ent. Rasi) sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja On the margins of digitalization. The social construction of older people and the Internet tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 11.6.2021. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"47 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-03-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"121924706","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}