Verkko ja sen palvelut muodostavat merkittävän osan yksilöiden arjesta. Tässä artikkelissa, virtuaalisen kotiseudun käsitettä mallinnetaan yksilölle keskeisten ja rakkaiden verkkopalvelujen muodostamana kokonaisuutena. Tutkimuksessa opiskelijat raportoivat verkon käyttöään täyttämällä verkkopäiväkirjaa webropol-kyselyn muodossa. Näistä päiväkirjoista muodostettiin tuloksena neljä virtuaalista kotiseutua ja käyttäjäprofiilia. Verkon käyttäjillä on tiettyjä pakotettuja palveluita, joita heidän täytyy käyttää. Nämä kuuluvat yksilön verkkouniversumiin. Niistä sivustoista ja palveluista, jotka ovat yksilölle keskeisiä ja erityisen rakkaita taas muodostuu heidän virtuaalinen kotiseutunsa. Tulosten mukaan verkon palveluiden käyttö ei ole välttämättä aktiivista tekemistä ja sisällöntuotanto vaan enemmänkin passiivista mediakuluttamista ja ystävien sekä yhteisöjen seuraamista.
{"title":"“Tuntuu, että vietän liikaakin aikaa Internetissä.”","authors":"Elisa Kannasto, Ari Haasio","doi":"10.23978/inf.107929","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.107929","url":null,"abstract":"Verkko ja sen palvelut muodostavat merkittävän osan yksilöiden arjesta. Tässä artikkelissa, virtuaalisen kotiseudun käsitettä mallinnetaan yksilölle keskeisten ja rakkaiden verkkopalvelujen muodostamana kokonaisuutena. Tutkimuksessa opiskelijat raportoivat verkon käyttöään täyttämällä verkkopäiväkirjaa webropol-kyselyn muodossa. Näistä päiväkirjoista muodostettiin tuloksena neljä virtuaalista kotiseutua ja käyttäjäprofiilia. Verkon käyttäjillä on tiettyjä pakotettuja palveluita, joita heidän täytyy käyttää. Nämä kuuluvat yksilön verkkouniversumiin. Niistä sivustoista ja palveluista, jotka ovat yksilölle keskeisiä ja erityisen rakkaita taas muodostuu heidän virtuaalinen kotiseutunsa. Tulosten mukaan verkon palveluiden käyttö ei ole välttämättä aktiivista tekemistä ja sisällöntuotanto vaan enemmänkin passiivista mediakuluttamista ja ystävien sekä yhteisöjen seuraamista. ","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"37 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"81290828","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
This study explores assessing as a social and digital activity in Twitter interactions on remote work. Digital interaction analysis of progressivity and sequentiality is used as a method that is based on online discussion research and applied conversation analysis. In hashtag #etätyö discussion participants are showing appreciation for the opportunity to work remotely, evaluating features of remote work, and advising remote workers through assessing forms and actions. Simultaneously, they progressively carry on and orient to the specific ‘hashtagged’ lines of discussion. In specific thread discussion participants organize assessing activity through positive and complementary, and occasionally negative, responses that are reciprocally and sequentially produced in line with the thread’s first tweet doing positive assessment. In conclusion, societally important issues should be assessed using jointly social and digital affordances available in the platform contexts. Furthermore, the study contributes to the discussion in digital humanities and social sciences on the importance of social interaction perspective.
{"title":"Kannanottaminen Twitterissä sosiaalisen ja digitaalisen toiminnan rajapintana","authors":"Liisa Kääntä","doi":"10.23978/inf.107988","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.107988","url":null,"abstract":"This study explores assessing as a social and digital activity in Twitter interactions on remote work. Digital interaction analysis of progressivity and sequentiality is used as a method that is based on online discussion research and applied conversation analysis. In hashtag #etätyö discussion participants are showing appreciation for the opportunity to work remotely, evaluating features of remote work, and advising remote workers through assessing forms and actions. Simultaneously, they progressively carry on and orient to the specific ‘hashtagged’ lines of discussion. In specific thread discussion participants organize assessing activity through positive and complementary, and occasionally negative, responses that are reciprocally and sequentially produced in line with the thread’s first tweet doing positive assessment. In conclusion, societally important issues should be assessed using jointly social and digital affordances available in the platform contexts. Furthermore, the study contributes to the discussion in digital humanities and social sciences on the importance of social interaction perspective.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"357 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"72529832","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
This article examines illness representations as viewed by Finnish adults with a hereditary rare disease, and ways these representations manifest in their information behaviour, focusing on the cognitive authority of information sources. Data were gathered with five theme interviews and analysed using theory bound content analysis. The results show that doctors and researchers specialised in rare diseases had a central cognitive authority status among the patients. Additionally, personal expertise and experience, and peer information, particularly of practicalities, were also crucial. Information sources, and information provided by the sources, were significant in constructing illness representations and for controlling the disease. The core information sources and their evaluation varied in different disease phases and along with evolving illness identity. The results cannot be generalised to all Finnish adults with a rare disease but they add knowledge about patients’ views of information sources in a situation where information is scarce. Because of the general lack of information about rare diseases, information supply, information behaviour and information creation are examples of prolific study subjects.
{"title":"Harvinaissairaiden käsityksiä sairaudesta ja sitä koskevan tiedon kognitiivisista auktoriteeteista","authors":"Annika Rotonen, Noora Hirvonen, Maija-Leena Huotari","doi":"10.23978/inf.111050","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.111050","url":null,"abstract":"This article examines illness representations as viewed by Finnish adults with a hereditary rare disease, and ways these representations manifest in their information behaviour, focusing on the cognitive authority of information sources. Data were gathered with five theme interviews and analysed using theory bound content analysis. The results show that doctors and researchers specialised in rare diseases had a central cognitive authority status among the patients. Additionally, personal expertise and experience, and peer information, particularly of practicalities, were also crucial. Information sources, and information provided by the sources, were significant in constructing illness representations and for controlling the disease. The core information sources and their evaluation varied in different disease phases and along with evolving illness identity. The results cannot be generalised to all Finnish adults with a rare disease but they add knowledge about patients’ views of information sources in a situation where information is scarce. Because of the general lack of information about rare diseases, information supply, information behaviour and information creation are examples of prolific study subjects.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"123 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"86182134","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
E. Hyvönen, Laura Sinikallio, Petri Leskinen, Senka Drobac, Jouni Tuominen, Kimmo Elo, Matti La Mela, Mikko Koho, E. Ikkala, Minna Tamper, Rafael Leal, Joonas Kesäniemi
Semanttinen parlamentti -hankkeessa 2020–2022 luodaan eduskunnan tietokannoista ja niihin liittyvistä muista aineistoista uudenlainen linkitetyn avoimen datan (Linked Open Data, LOD) palvelu, tietoinfrastruktuuri ja semanttinen portaali Parlamenttisampo – eduskunta semanttisessa webissä, joiden avulla tutkitaan poliittista kulttuuria ja kieltä. Dataa linkittämällä voi-daan rikastaa eduskuntadataa muilla tietolähteillä kuten biografisella tiedolla, terminologioilla ja lainsäädännön dokumenteilla. Parlamenttisampo on kieli- ja semanttisen webin teknologioihin perustuva palvelukokonaisuus tutkijoita, kansalaisia, mediaa ja valtionhallintoa varten. Artikkelissa esitellään hankkeen visio, ensimmäisiä tuloksia ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia: Eduskunnan kaikkien täysistuntojen 1907–2021 yli 900 000 puheesta on valmistunut linkitetyn datan tietämysgraafi (knowledge graph); data on myös saatavilla XML-muodossa, jossa hyödynnetään uutta kansainvälistä Parla-CLARIN-formaattia. Ensimmäistä kertaa eduskunnan puheiden koko aikasarja on muunnettu dataksi ja datapalveluksi yhtenäisessä muodossa. Lisäksi puheet on yhdistetty eduskunnan kansanedustajien tietokannasta luotuun ja muista tietolähteistä rikastettuun toiseen tietämysgraafiin laajemmaksi ontologiaperustaiseksi datapalveluksi Fin- Parla. Datapalvelua voidaan käyttää eduskuntatutkimukseen parlamentaarisesta ja edustuksel-lisesta kulttuurista sekä poliittisen kielen käytöstä analysoimalla kansanedustajien täysistunnoissa pitämiä puheita ja poliitikkojen verkostoja data-analyysin keinoin. Palvelun rajapinnan avulla voidaan myös kehittää eri käyttäjäryhmille sovelluksia, kuten hankkeessa valmistuva Parlamenttisampo.fi-portaali.
{"title":"Parlamenttisampo: eduskunnan aineistojen linkitetyn avoimen datan palvelu ja sen käyttömahdollisuudet","authors":"E. Hyvönen, Laura Sinikallio, Petri Leskinen, Senka Drobac, Jouni Tuominen, Kimmo Elo, Matti La Mela, Mikko Koho, E. Ikkala, Minna Tamper, Rafael Leal, Joonas Kesäniemi","doi":"10.23978/inf.107899","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.107899","url":null,"abstract":"Semanttinen parlamentti -hankkeessa 2020–2022 luodaan eduskunnan tietokannoista ja niihin liittyvistä muista aineistoista uudenlainen linkitetyn avoimen datan (Linked Open Data, LOD) palvelu, tietoinfrastruktuuri ja semanttinen portaali Parlamenttisampo – eduskunta semanttisessa webissä, joiden avulla tutkitaan poliittista kulttuuria ja kieltä. Dataa linkittämällä voi-daan rikastaa eduskuntadataa muilla tietolähteillä kuten biografisella tiedolla, terminologioilla ja lainsäädännön dokumenteilla. Parlamenttisampo on kieli- ja semanttisen webin teknologioihin perustuva palvelukokonaisuus tutkijoita, kansalaisia, mediaa ja valtionhallintoa varten. Artikkelissa esitellään hankkeen visio, ensimmäisiä tuloksia ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia: Eduskunnan kaikkien täysistuntojen 1907–2021 yli 900 000 puheesta on valmistunut linkitetyn datan tietämysgraafi (knowledge graph); data on myös saatavilla XML-muodossa, jossa hyödynnetään uutta kansainvälistä Parla-CLARIN-formaattia. Ensimmäistä kertaa eduskunnan puheiden koko aikasarja on muunnettu dataksi ja datapalveluksi yhtenäisessä muodossa. Lisäksi puheet on yhdistetty eduskunnan kansanedustajien tietokannasta luotuun ja muista tietolähteistä rikastettuun toiseen tietämysgraafiin laajemmaksi ontologiaperustaiseksi datapalveluksi Fin- Parla. Datapalvelua voidaan käyttää eduskuntatutkimukseen parlamentaarisesta ja edustuksel-lisesta kulttuurista sekä poliittisen kielen käytöstä analysoimalla kansanedustajien täysistunnoissa pitämiä puheita ja poliitikkojen verkostoja data-analyysin keinoin. Palvelun rajapinnan avulla voidaan myös kehittää eri käyttäjäryhmille sovelluksia, kuten hankkeessa valmistuva Parlamenttisampo.fi-portaali.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"60 6 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"90691295","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Sosiaalisen median alustojen käyttö on osa arkipäiväämme, ja arkipäiväistymisen myötä sosiaalisen median aineistot ovat yhä laajemmin myös tutkimuskäytössä eri tieteenaloilla. Aineistojen lähdekriittinen käsittely painottuu kuitenkin usein tutkijoiden tieteenalasta riippuen joko teknisten tai kulttuuristen vaikutteiden tarkasteluun, vaikka sosiaalisen median aineistot ovat aina tulos molempien yhteisvaikutuksesta. Helpottaakseni sosiaalisen median aineistojen monipuolista lähdekriittistä käsittelyä esittelen tässä artikkelissa sosiaalisen median kontekstualisointimallin. Malli erittelee erilaisia sosiaalisen median aineistoihin vaikuttavia konteksteja, kuten alustojen kulttuuris-historiallinen tausta, sekä affordansseja eli alustojen tarjoamia toiminnan mahdollisuuksia. Lisäksi annan artikkelissa käytännön esimerkkejä siitä, miten eri affordanssit ja kontekstit voivat sosiaalisen median alustoilla ja aineistoissa heijastua ja miksi tutkijan tulisi ne tutkimuksessaan huomioida.
{"title":"Kontekstualisointimalli sosiaalisen median lähdekritiikin avaimena","authors":"Elina Vaahensalo","doi":"10.23978/inf.107897","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.107897","url":null,"abstract":"Sosiaalisen median alustojen käyttö on osa arkipäiväämme, ja arkipäiväistymisen myötä sosiaalisen median aineistot ovat yhä laajemmin myös tutkimuskäytössä eri tieteenaloilla. Aineistojen lähdekriittinen käsittely painottuu kuitenkin usein tutkijoiden tieteenalasta riippuen joko teknisten tai kulttuuristen vaikutteiden tarkasteluun, vaikka sosiaalisen median aineistot ovat aina tulos molempien yhteisvaikutuksesta. Helpottaakseni sosiaalisen median aineistojen monipuolista lähdekriittistä käsittelyä esittelen tässä artikkelissa sosiaalisen median kontekstualisointimallin. Malli erittelee erilaisia sosiaalisen median aineistoihin vaikuttavia konteksteja, kuten alustojen kulttuuris-historiallinen tausta, sekä affordansseja eli alustojen tarjoamia toiminnan mahdollisuuksia. Lisäksi annan artikkelissa käytännön esimerkkejä siitä, miten eri affordanssit ja kontekstit voivat sosiaalisen median alustoilla ja aineistoissa heijastua ja miksi tutkijan tulisi ne tutkimuksessaan huomioida.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"9 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"75993145","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Heikki Keskustalo, Elina Late, Laura Korkeamäki, S. Kumpulainen, Kimmo Kettunen
{"title":"Informaatiovuorovaikutus historian tutkimuksessa","authors":"Heikki Keskustalo, Elina Late, Laura Korkeamäki, S. Kumpulainen, Kimmo Kettunen","doi":"10.23978/inf.107890","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.107890","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"14 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"84371703","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Uusien tekstiaineistojen analyysimenetelmien käytön yhteiskuntatieteelliset käytännöt eivät ole vielä vakiintuneet. Yksi suosittu keskustelu- ja tekstiaineistojen mallinnustapa on aihemallinnus, jolla etsitään aineiston temaattista rakennetta sanojen yhteisesiintymisen avulla.Aihemallinnuksen tulokset vaihtelevat aineiston esikäsittelyn ja mallinnuksen parametrien myötä, ja työkalusta riippuen myös satunnaisesti. Tämä on yleensä tulkittu ongelmaksi, josta päästään eroon huolellisesti validoimalla ja valitsemalla yksi ”paras malli”. Sosiaalitieteilijän näkökulmasta mallinnuksen vaihtelut voivat kuitenkin olla myös erilaisia näkökulmia aineistoon tai vivahde-eroja, joita tulkitsemalla voidaan löytää aineiston ydin.Tässä artikkelissa käsitellään tutkimusprosessia, joka perustuu toistettuihin aihemallinnuksiin aineiston esivalmisteluja ja mallinnuksen parametreja vaihtelemalla. Kahden aiheen samankaltaisuus voidaan mitata ja lukuisista malleista tuotetut aiheet voidaan ryhmitellä klusterianalyysilla näiden samankaltaisuuksien avulla. Kun kaksi aihetta sijoittuu samaan ryhmään, voidaan niiden tulkita olennaisesti kuvaavan samaa aihetta, vaikka sanajakauma ei olekaan täysin sama. Nämä aiheiden ryhmät voidaan sitten nostaa analyysin keskiöön: jotkin aiheet löytyvät riippumatta alkuvalmisteluista, jotkin vain toisinaan ja jotkut aiheet löytyvät vain sattumalta ja jäävät yksin. Yhden mallin tulkinnan rinnalla ja sijasta voidaan tulkita näitä ryhmiä, ja samalla tehdä näkyväksi mallin reliabiliteettia ja tehtyjen valintojen vaikutusta tuloksiin.
{"title":"Aihemallinnuksen ja klusterianalyysin yhdistäminen aineiston esikäsittelyn ja mallinnuksen valintojen tutkimiseksi","authors":"Arho Toikka","doi":"10.23978/inf.107879","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.107879","url":null,"abstract":"Uusien tekstiaineistojen analyysimenetelmien käytön yhteiskuntatieteelliset käytännöt eivät ole vielä vakiintuneet. Yksi suosittu keskustelu- ja tekstiaineistojen mallinnustapa on aihemallinnus, jolla etsitään aineiston temaattista rakennetta sanojen yhteisesiintymisen avulla.Aihemallinnuksen tulokset vaihtelevat aineiston esikäsittelyn ja mallinnuksen parametrien myötä, ja työkalusta riippuen myös satunnaisesti. Tämä on yleensä tulkittu ongelmaksi, josta päästään eroon huolellisesti validoimalla ja valitsemalla yksi ”paras malli”. Sosiaalitieteilijän näkökulmasta mallinnuksen vaihtelut voivat kuitenkin olla myös erilaisia näkökulmia aineistoon tai vivahde-eroja, joita tulkitsemalla voidaan löytää aineiston ydin.Tässä artikkelissa käsitellään tutkimusprosessia, joka perustuu toistettuihin aihemallinnuksiin aineiston esivalmisteluja ja mallinnuksen parametreja vaihtelemalla. Kahden aiheen samankaltaisuus voidaan mitata ja lukuisista malleista tuotetut aiheet voidaan ryhmitellä klusterianalyysilla näiden samankaltaisuuksien avulla. Kun kaksi aihetta sijoittuu samaan ryhmään, voidaan niiden tulkita olennaisesti kuvaavan samaa aihetta, vaikka sanajakauma ei olekaan täysin sama. Nämä aiheiden ryhmät voidaan sitten nostaa analyysin keskiöön: jotkin aiheet löytyvät riippumatta alkuvalmisteluista, jotkin vain toisinaan ja jotkut aiheet löytyvät vain sattumalta ja jäävät yksin. Yhden mallin tulkinnan rinnalla ja sijasta voidaan tulkita näitä ryhmiä, ja samalla tehdä näkyväksi mallin reliabiliteettia ja tehtyjen valintojen vaikutusta tuloksiin.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"17 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"74731354","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Isto Huvila, Heidi Enwald, Kristina Eriksson-Backa, Noora Hirvonen
We report findings of the project Taking Health Information Behaviour into Account: implications of a neglected element for successful implementation of consumer health technologies on older adults (HIBA) based at Åbo Akademi University. The results stress that a key reason for digital health services (e-health) not being used or considered useful is that they are developed without fully considering how they align with the life-context and everyday-information behaviours of their intended users. Older adults’ (50–70y) experiences of technologies and the information they convey vary and should be treated as two distinct facets of whether a particular service is found useful. Instead of focussing on specific systems, the emphasis of developing e-health services should be put on solving people’s changing needs relating to their everyday challenges, well-being, and access to information they themselves find useful.
{"title":"Ikääntyvien terveystietokäyttäytyminen ja hyödylliseksi koetut digitaaliset terveyspalvelut","authors":"Isto Huvila, Heidi Enwald, Kristina Eriksson-Backa, Noora Hirvonen","doi":"10.23978/inf.109124","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.109124","url":null,"abstract":"We report findings of the project Taking Health Information Behaviour into Account: implications of a neglected element for successful implementation of consumer health technologies on older adults (HIBA) based at Åbo Akademi University. The results stress that a key reason for digital health services (e-health) not being used or considered useful is that they are developed without fully considering how they align with the life-context and everyday-information behaviours of their intended users. Older adults’ (50–70y) experiences of technologies and the information they convey vary and should be treated as two distinct facets of whether a particular service is found useful. Instead of focussing on specific systems, the emphasis of developing e-health services should be put on solving people’s changing needs relating to their everyday challenges, well-being, and access to information they themselves find useful.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"40 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"91216285","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Salla-Maaria Laaksonen, Jesse Haapoja, Thomas Olsson
Informaatioteknologian kehitys ja yhteiskunnan digitalisoituminen ovat kannustaneet tutkijoita eri tieteenaloilta tarkastelemaan erilaisten sosioteknisten järjestelmien ja digitalisoituvien käytäntöjen merkitystä yhteiskunnassa. Teknologiavälitteisyys muun muassa määrittää sosiaalista, poliittista ja kaupallista kanssakäymistä sekä muokkaa yhteiskunnan instituutioita kouluista mediaan. Samalla digitalisoituva yhteiskunta tuottaa uusia ihmis- ja yhteiskuntatieteiden tutkimuskohteita, aineistoja ja menetelmiä. Tämän monitieteisen teemanumeron artikkelit kartoittavat ja pohtivat digitaalisen ihmis- ja yhteiskuntatieteen nykytilaa ja tulevaisuutta erityisesti muuttuvien aineistojen luomien haasteiden ja mahdollisuuksien näkökulmasta. Teemanumero on toimitettu yhteistyössä digitaalisen yhteiskuntatieteen tutkimuksen yhdistyksen Rajapinta ry:n kanssa.
{"title":"Johdanto: Yhteiskuntatieteiden ja informaatioteknologian rajapinnoilla","authors":"Salla-Maaria Laaksonen, Jesse Haapoja, Thomas Olsson","doi":"10.23978/inf.112005","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.112005","url":null,"abstract":"Informaatioteknologian kehitys ja yhteiskunnan digitalisoituminen ovat kannustaneet tutkijoita eri tieteenaloilta tarkastelemaan erilaisten sosioteknisten järjestelmien ja digitalisoituvien käytäntöjen merkitystä yhteiskunnassa. Teknologiavälitteisyys muun muassa määrittää sosiaalista, poliittista ja kaupallista kanssakäymistä sekä muokkaa yhteiskunnan instituutioita kouluista mediaan. Samalla digitalisoituva yhteiskunta tuottaa uusia ihmis- ja yhteiskuntatieteiden tutkimuskohteita, aineistoja ja menetelmiä. Tämän monitieteisen teemanumeron artikkelit kartoittavat ja pohtivat digitaalisen ihmis- ja yhteiskuntatieteen nykytilaa ja tulevaisuutta erityisesti muuttuvien aineistojen luomien haasteiden ja mahdollisuuksien näkökulmasta. Teemanumero on toimitettu yhteistyössä digitaalisen yhteiskuntatieteen tutkimuksen yhdistyksen Rajapinta ry:n kanssa.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"24 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"91313131","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Since the mid-2000s platforms and platform work have greatly proliferated. Although also research on platforms and platforms has expanded, there seems to be a great gulf between IT- and social research on these issues. In this article, I show, using sociologist Maurizio Lazzarato’s concepts, that the technical infrastructure of the platform, in particular the algorithm, has a direct impact on work and the agency of the platform worker. From this perspective, it is possible to ask critical questions about platforms and platform work from a multidisciplinary viewpoint. Methodologically, an ethnographic approach that sees algorithms as part of culture, with its own institutions, impact on people and intersection with different contexts, could support co-operation between different disciplines. When such an approach is combined with insights from algorithm studies, research is also relevant for existing political questions regarding platform workers’ labour market status and the functioning of platform firms.
{"title":"Bridging the gap between critical algorithm studies and the social sciences","authors":"Paul Jonker-Hoffrén","doi":"10.23978/inf.107986","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.107986","url":null,"abstract":"Since the mid-2000s platforms and platform work have greatly proliferated. Although also research on platforms and platforms has expanded, there seems to be a great gulf between IT- and social research on these issues. In this article, I show, using sociologist Maurizio Lazzarato’s concepts, that the technical infrastructure of the platform, in particular the algorithm, has a direct impact on work and the agency of the platform worker. From this perspective, it is possible to ask critical questions about platforms and platform work from a multidisciplinary viewpoint. Methodologically, an ethnographic approach that sees algorithms as part of culture, with its own institutions, impact on people and intersection with different contexts, could support co-operation between different disciplines. When such an approach is combined with insights from algorithm studies, research is also relevant for existing political questions regarding platform workers’ labour market status and the functioning of platform firms.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"55 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"75072761","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：