FM Markus Rytinki väitteli 7.12.2018 Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Musiikkialan tekijänoikeuksien kesto, ansaintalogiikat ja digitaalisen aineiston saatavuus internetissä". Vastaväittäjänä toimi professori Tarja Rautiainen-Keskustalo (Tampereen yliopisto), ja kustoksena professori Erkki Karvonen (Oulun yliopisto). Informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja on julkaistu sarjassa Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora, ja se on luettavissa myös Oulun yliopiston Julkari-palvelussa osoitteessa http://urn.fi/urn:isbn:9789526221182.
{"title":"Musiikkialan tekijänoikeudet, ansaintalogiikat ja digitaalisen aineiston saatavuus","authors":"Markus Rytinki","doi":"10.23978/INF.79788","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/INF.79788","url":null,"abstract":"FM Markus Rytinki väitteli 7.12.2018 Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta \"Musiikkialan tekijänoikeuksien kesto, ansaintalogiikat ja digitaalisen aineiston saatavuus internetissä\". Vastaväittäjänä toimi professori Tarja Rautiainen-Keskustalo (Tampereen yliopisto), ja kustoksena professori Erkki Karvonen (Oulun yliopisto). Informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja on julkaistu sarjassa Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora, ja se on luettavissa myös Oulun yliopiston Julkari-palvelussa osoitteessa http://urn.fi/urn:isbn:9789526221182.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"55 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2019-04-01","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"83870803","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Tekijänoikeuksien monet puolet","authors":"Terttu Kortelainen, Markus Rytinki","doi":"10.23978/INF.79789","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/INF.79789","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"28 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2019-04-01","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"87392315","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
TaM Heli Kautonen väitteli 22.2.2019 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa aiheesta "BAIST-viitemalli julkista arvoa tuottavaan digitaaliseen palvelun käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun". Vastaväittäjänä toimi professori Netta Iivari (Oulun yliopisto), ja kustoksena professori Marko Nieminen (Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu). Tietotekniikan alaan kuuluva väitöskirja on julkaistu sarjassa Aalto university publication series: doctoral dissertations, ja se on luettavissa myös Aalto-yliopiston Aaltodoc-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-8374-2. Lektiota on kevyesti toimitettu kirjallisessa muodossa julkaisemista varten.
{"title":"Malli käyttäjäkeskeisen suunnittelun johtamiseen julkisella sektorilla","authors":"Heli Kautonen","doi":"10.23978/INF.79857","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/INF.79857","url":null,"abstract":"TaM Heli Kautonen väitteli 22.2.2019 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa aiheesta \"BAIST-viitemalli julkista arvoa tuottavaan digitaaliseen palvelun käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun\". Vastaväittäjänä toimi professori Netta Iivari (Oulun yliopisto), ja kustoksena professori Marko Nieminen (Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu). Tietotekniikan alaan kuuluva väitöskirja on julkaistu sarjassa Aalto university publication series: doctoral dissertations, ja se on luettavissa myös Aalto-yliopiston Aaltodoc-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-8374-2. \u0000Lektiota on kevyesti toimitettu kirjallisessa muodossa julkaisemista varten.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"177 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2019-04-01","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"86809837","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
The purpose of this article is to examine the conceptual alignment between the ethical principles of research integrity and open science. Research integrity is represented in this study by four general codes of conduct on responsible conduct of research (RCR), three of them international in scope, and one national. A representative list of ethical principles associated with open science is compiled in order to create categories for assessing the content of the codes. According to the analysis, the current understanding of RCR is too focused on traditional publications and the so called FFP definition of research misconduct to fully support open science. The main gaps include recognising citizen science and societal outreach and supporting open collaboration both among the research community and beyond its traditional borders. Updates for both the content of CoCs as well as the processes of creating such guidelines are suggested.
{"title":"Open science and codes of conduct on research integrity","authors":"H. Laine","doi":"10.23978/INF.77414","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/INF.77414","url":null,"abstract":"The purpose of this article is to examine the conceptual alignment between the ethical principles of research integrity and open science. Research integrity is represented in this study by four general codes of conduct on responsible conduct of research (RCR), three of them international in scope, and one national. A representative list of ethical principles associated with open science is compiled in order to create categories for assessing the content of the codes. According to the analysis, the current understanding of RCR is too focused on traditional publications and the so called FFP definition of research misconduct to fully support open science. The main gaps include recognising citizen science and societal outreach and supporting open collaboration both among the research community and beyond its traditional borders. Updates for both the content of CoCs as well as the processes of creating such guidelines are suggested.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"41 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2018-12-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"78531028","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Korkeakoulujen avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintamallienmuotoutumista on viime vuosina menestyksekkäästi viitoittanut Opetusja kulttuuriministeriön (OKM) laatima Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta (Opetusja kulttuuriministeriö, 2014). Sen avulla Suomi on saatu nostettua edelläkävijäksi ja yhdeksi avoimen tieteen ja tutkimuksen johtavista maista. Tiekartta on ohjannut myös ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminnan (TKI) toimintamalleja yhä avoimempaan suuntaan. Avoimen tieteen ja tutkimuksen sijaan ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin ottaneet käyttöön termin avoin TKI-toiminta. Avoimuudella pyritään yhtäältä siihen, että tutkimusetiikan ja juridiikan asettamissa rajoissa TKI-hankkeissa käytetyt menetelmät, aineistot ja tulokset ovat kaikkien halukkaiden nähtävissä ja käytettävissä. Toisaalta tavoitteena on lisätä TKI-toiminnan laatua ja luotettavuutta sekä edistää hankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja uusien innovaatioiden syntyä (Rissanen, 2017). Avoimien toimintamallien jalkauttamisen lähtökohtana on yhteinen poliittinen tahtotila ja horisontaalinen yhteistyö. Laadittu tiekartta ei sinänsä riitä
{"title":"Avoimuuden kehittyminen suomalaisissa ammattikorkeakouluissa","authors":"Seliina Päällysaho, Jaana Latvanen","doi":"10.23978/INF.77418","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/INF.77418","url":null,"abstract":"Korkeakoulujen avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintamallienmuotoutumista on viime vuosina menestyksekkäästi viitoittanut Opetusja kulttuuriministeriön (OKM) laatima Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta (Opetusja kulttuuriministeriö, 2014). Sen avulla Suomi on saatu nostettua edelläkävijäksi ja yhdeksi avoimen tieteen ja tutkimuksen johtavista maista. Tiekartta on ohjannut myös ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminnan (TKI) toimintamalleja yhä avoimempaan suuntaan. Avoimen tieteen ja tutkimuksen sijaan ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin ottaneet käyttöön termin avoin TKI-toiminta. Avoimuudella pyritään yhtäältä siihen, että tutkimusetiikan ja juridiikan asettamissa rajoissa TKI-hankkeissa käytetyt menetelmät, aineistot ja tulokset ovat kaikkien halukkaiden nähtävissä ja käytettävissä. Toisaalta tavoitteena on lisätä TKI-toiminnan laatua ja luotettavuutta sekä edistää hankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja uusien innovaatioiden syntyä (Rissanen, 2017). Avoimien toimintamallien jalkauttamisen lähtökohtana on yhteinen poliittinen tahtotila ja horisontaalinen yhteistyö. Laadittu tiekartta ei sinänsä riitä","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"185 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2018-12-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"74173476","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Teemanumero kohdistuu käsittelemään avointa tiedettä ja avointa tietoa laajasta informaatiotutkimuksellisesta tarkastelukulmasta. Tiede on käynyt läpi hitaan murroksen, jossa internetin mahdollistama tiedonvälitys on vähitellen muuttanut niin tutkimusprosesseja kuin tieteellistä kommunikaatiota. Tieteessä avoimuuden nykytila on muovautunut ja jatkaa muovautumistaan monen vahvan intressin seurauksena. Se, millaiset asetelmat nykyinen tieteen avoimuus luo informaatiotutkimuksen kentälle, on vielä pitkälti tutkimatta niin kotimaisesta kuin kansainvälisestä näkökulmasta. Julkinen sektori tuottaa toiminnallaan paljon sellaista tietoaineistoa, josta voi olla suurta yhteiskunnallista hyötyä. Avoin tieto lisää yhteiskunnassa läpinäkyvyyttä, toimii tutkimusaineistona ja jopa synnyttää uutta liiketoimintaa. Aineistojen avoimuus pitää kuitenkin toteuttaa harkiten, sillä esimerkiksi tietosuoja ja anonyymisyys ovat usein esteenä, jos data käsittelee henkilötietoja. Tässä on mainittu joitakin esimerkkejä mahdollisista aiheista:
{"title":"Teemanumero: Avoin tiede ja avoin tieto","authors":"Mikael Laakso","doi":"10.23978/INF.77413","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/INF.77413","url":null,"abstract":"Teemanumero kohdistuu käsittelemään avointa tiedettä ja avointa tietoa laajasta informaatiotutkimuksellisesta tarkastelukulmasta. Tiede on käynyt läpi hitaan murroksen, jossa internetin mahdollistama tiedonvälitys on vähitellen muuttanut niin tutkimusprosesseja kuin tieteellistä kommunikaatiota. Tieteessä avoimuuden nykytila on muovautunut ja jatkaa muovautumistaan monen vahvan intressin seurauksena. Se, millaiset asetelmat nykyinen tieteen avoimuus luo informaatiotutkimuksen kentälle, on vielä pitkälti tutkimatta niin kotimaisesta kuin kansainvälisestä näkökulmasta. Julkinen sektori tuottaa toiminnallaan paljon sellaista tietoaineistoa, josta voi olla suurta yhteiskunnallista hyötyä. Avoin tieto lisää yhteiskunnassa läpinäkyvyyttä, toimii tutkimusaineistona ja jopa synnyttää uutta liiketoimintaa. Aineistojen avoimuus pitää kuitenkin toteuttaa harkiten, sillä esimerkiksi tietosuoja ja anonyymisyys ovat usein esteenä, jos data käsittelee henkilötietoja. Tässä on mainittu joitakin esimerkkejä mahdollisista aiheista:","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"31 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2018-12-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"77552796","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Open research data is data that is free to access, reuse, and redistribute. This study focuses on the perceptions, opinions and experiences of staff and researchers of research institutes on topics related to open research data. Furthermore, the differences across gender, role in the research organization and research field were investigated. An international questionnaire survey, translated into Finnish and Swedish, was used as the data collection instrument. An online survey was distributed through an open science related network to Finnish research organizations. In the end, 469 responded to all 24 questions of the survey. Findings indicate that many are still unaware or uncertain about issues related to data sharing and long-term data storage. Women as well as staff and researchers of medical and health sciences were most concerned about the possible problems associated with data sharing. Those in the beginning of their scientific careers, hesitated about sharing their data.
{"title":"Tutkimusaineiston avoin jakaminen – tutkimusorganisaatioiden jäsenten käsityksiä, kokemuksia ja mielipiteitä","authors":"Heidi Enwald","doi":"10.23978/INF.77411","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/INF.77411","url":null,"abstract":"Open research data is data that is free to access, reuse, and redistribute. This study focuses on the perceptions, opinions and experiences of staff and researchers of research institutes on topics related to open research data. Furthermore, the differences across gender, role in the research organization and research field were investigated. An international questionnaire survey, translated into Finnish and Swedish, was used as the data collection instrument. An online survey was distributed through an open science related network to Finnish research organizations. In the end, 469 responded to all 24 questions of the survey. Findings indicate that many are still unaware or uncertain about issues related to data sharing and long-term data storage. Women as well as staff and researchers of medical and health sciences were most concerned about the possible problems associated with data sharing. Those in the beginning of their scientific careers, hesitated about sharing their data.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"51 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2018-12-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"81259388","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"DORA-julistus (San Francisco Declaration on Research Assessment)","authors":"Susanna Nykyri","doi":"10.23978/inf.77417","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.77417","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"60 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2018-12-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"80465956","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Tässä artikkelissa luodaan katsaus Kansalliskirjaston digitoitujen lehtiaineistojen avoimen datan tutkimuskäyttöön. Lehtiaineistoista julkaistiin vuonna 2017 vuodet 1771–1910 kattava datapaketti, ja sen tutkimuskäytöstä on kertynyt tähän mennessä hiukan yli vuoden kokemus. Sivuamme katsauksessa myös aineiston verkkokäyttöä tutkimuksessa. Esittelemme lisäksi myös ohjelmistorajapintoja, joiden kautta aineistoihin pääsee käsiksi.
{"title":"Kansalliskirjaston historialliset sanoma- ja aikakauslehdet avoimena digitaalisena datana: datapaketteja, rajapintoja, käyttäjiä ja tutkimusongelmia","authors":"Kimmo Kettunen, Tuula Pääkkönen","doi":"10.23978/inf.77412","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.77412","url":null,"abstract":"Tässä artikkelissa luodaan katsaus Kansalliskirjaston digitoitujen lehtiaineistojen avoimen datan tutkimuskäyttöön. Lehtiaineistoista julkaistiin vuonna 2017 vuodet 1771–1910 kattava datapaketti, ja sen tutkimuskäytöstä on kertynyt tähän mennessä hiukan yli vuoden kokemus. Sivuamme katsauksessa myös aineiston verkkokäyttöä tutkimuksessa. Esittelemme lisäksi myös ohjelmistorajapintoja, joiden kautta aineistoihin pääsee käsiksi.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"128 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2018-12-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"86388437","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
This study aims to investigate the role of the Finnish university libraries in facilitating open access (OA). Empirical data was collected during autumn of 2015 by interviewing employees responsible for activities related to open access in academic libraries.The interviews give a very clear picture of the role and the tasks of the Finnish university libraries in supporting open access. Firstly, the academic libraries operate as experts and consultants in open access practices. Secondly, work related to open access in the university libraries is strongly related to self-archiving (green OA) and institutional repositories maintained by the libraries. Thirdly, the university libraries could participate more actively in supporting open access but their potential to promote open access is tied to other actors – this describes the limited power of the academic libraries as actors in enabling open access.Through their services libraries are credible open access advocates but they need backing from open access decision-makers, in particular public authorities and research funders.
{"title":"Yliopistokirjastojen rooli avoimessa julkaisemisessa","authors":"Juuso Ala-kyyny","doi":"10.23978/inf.77343","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.77343","url":null,"abstract":"This study aims to investigate the role of the Finnish university libraries in facilitating open access (OA). Empirical data was collected during autumn of 2015 by interviewing employees responsible for activities related to open access in academic libraries.The interviews give a very clear picture of the role and the tasks of the Finnish university libraries in supporting open access. Firstly, the academic libraries operate as experts and consultants in open access practices. Secondly, work related to open access in the university libraries is strongly related to self-archiving (green OA) and institutional repositories maintained by the libraries. Thirdly, the university libraries could participate more actively in supporting open access but their potential to promote open access is tied to other actors – this describes the limited power of the academic libraries as actors in enabling open access.Through their services libraries are credible open access advocates but they need backing from open access decision-makers, in particular public authorities and research funders.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"27 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2018-12-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"83604243","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：