FM, KTM Teija Keränen väitteli 11.9.2021 Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Arkielämän energiatiedon lukutaito. Käsitteen määrittely ja empiirinen tutkimus suomalaisten keskuudessa". Vastaväittäjänä toimi professori Peter Bath (Sheffieldin yliopisto), ja kustoksena professori Maija-Leena Huotari (Oulun yliopisto). Informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja, Everyday energy information literacy: Defining the concept and studying it empirically in Finland, on julkaistu sarjassa Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora, ja se on luettavissa Oulun yliopiston Jultika-palvelussa osoitteessa http://urn.fi/urn:isbn:9789526230207.
{"title":"Arkielämän energiatiedon lukutaito","authors":"Teija Keränen","doi":"10.23978/inf.113938","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.113938","url":null,"abstract":"FM, KTM Teija Keränen väitteli 11.9.2021 Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta \"Arkielämän energiatiedon lukutaito. Käsitteen määrittely ja empiirinen tutkimus suomalaisten keskuudessa\". Vastaväittäjänä toimi professori Peter Bath (Sheffieldin yliopisto), ja kustoksena professori Maija-Leena Huotari (Oulun yliopisto). Informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja, Everyday energy information literacy: Defining the concept and studying it empirically in Finland, on julkaistu sarjassa Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora, ja se on luettavissa Oulun yliopiston Jultika-palvelussa osoitteessa http://urn.fi/urn:isbn:9789526230207.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"40 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-03-25","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"89652154","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten työpajanuorten (N=93) tiedonhakutaitoja. Aineisto on kerätty digitaalista osaamista mittaavan testin avulla. Pelkän peruskoulun tai ammatillisen koulutuksen suorittaneet onnistuivat tehtävissä lukion käyneitä heikommin. Sukupuolen tai ikäryhmän mukaan ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja. Suurin osa työpajanuorista osasi muodostaa yksinkertaisen hakulausekkeen. Hakuoperaattorituntemus oli heikompaa. Hakutulosten luotettavuuden osasi arvioida yli puolet ja relevanssin noin kolmannes nuorista. Korrelaation mukaan ainoat muuttujat, jotka olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä tiedonhakutaitoihin, olivat taidot muilla digitaitojen osa-alueilla. Sen sijaan erilaiset digitaalisen teknologian käyttötavat eivät olleet yhteydessä tiedonhakutaitoihin, mutta korreloivat toistensa kanssa. Regressioanalyysin mukaan tärkeimmiksi tiedonhakutaitojen ennustajiksi nousivat digitaaliset viestintätaidot ja tiedonhallintataidot. Informaatio-, viestintä- ja tiedonhallintataidot karttuvat tämän tutkimuksen mukaan parhaiten, kun niitä vahvistetaan rinnakkain. Näitä taitoja voitaisiinkin vahvistaa osana nuorten työpajatoimintaa.
{"title":"Työpajanuoret tiedonhakijoina – digitaalisen osaamisen kasautuvuus","authors":"Loretta Saikkonen","doi":"10.23978/inf.111962","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.111962","url":null,"abstract":"Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten työpajanuorten (N=93) tiedonhakutaitoja. Aineisto on kerätty digitaalista osaamista mittaavan testin avulla. Pelkän peruskoulun tai ammatillisen koulutuksen suorittaneet onnistuivat tehtävissä lukion käyneitä heikommin. Sukupuolen tai ikäryhmän mukaan ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja. Suurin osa työpajanuorista osasi muodostaa yksinkertaisen hakulausekkeen. Hakuoperaattorituntemus oli heikompaa. Hakutulosten luotettavuuden osasi arvioida yli puolet ja relevanssin noin kolmannes nuorista. Korrelaation mukaan ainoat muuttujat, jotka olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä tiedonhakutaitoihin, olivat taidot muilla digitaitojen osa-alueilla. Sen sijaan erilaiset digitaalisen teknologian käyttötavat eivät olleet yhteydessä tiedonhakutaitoihin, mutta korreloivat toistensa kanssa. Regressioanalyysin mukaan tärkeimmiksi tiedonhakutaitojen ennustajiksi nousivat digitaaliset viestintätaidot ja tiedonhallintataidot. Informaatio-, viestintä- ja tiedonhallintataidot karttuvat tämän tutkimuksen mukaan parhaiten, kun niitä vahvistetaan rinnakkain. Näitä taitoja voitaisiinkin vahvistaa osana nuorten työpajatoimintaa.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"51 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-03-25","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"74027550","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Filosofian maisteri Tuulikki Alamettälän informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median alaan kuuluva väitöskirja Development of Online Research Skills among Lower Secondary School Students: The roles of formal instruction and personal factors tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 21.1.2022. Vastaväittäjänä toimi professori Gunilla Widén (Åbo Akademi) ja kustoksena professori emeritus Eero Sormunen (Tampereen yliopisto). Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2248-9.
{"title":"Development of Online Research Skills among Lower Secondary School Students","authors":"Tuulikki Alamettälä","doi":"10.23978/inf.114690","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.114690","url":null,"abstract":"Filosofian maisteri Tuulikki Alamettälän informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median alaan kuuluva väitöskirja Development of Online Research Skills among Lower Secondary School Students: The roles of formal instruction and personal factors tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 21.1.2022. Vastaväittäjänä toimi professori Gunilla Widén (Åbo Akademi) ja kustoksena professori emeritus Eero Sormunen (Tampereen yliopisto). Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2248-9.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-03-25","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"88765695","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Tässä artikkelissa tehdään katsaus aineettomien oikeuksien eli IPR- (intellectual property rights) aineistoihin erityisesti suomalaisesta ja eurooppalaisesta näkökulmasta. Keskityn patentti-, hyödyllisyysmalli-, tavaramerkki- ja mallioikeusaineistoihin eli teollisoikeuksiin jättäen tekijänoikeudet tarkastelun ulkopuolelle. Digitalisaation myötä rekisteriaineistojen laatu ja saatavuus ovat jatkuvasti lisääntyneet ja IPR-järjestelmien toiminnan tutkimus sekä hypoteesien empiirinen testaus ovat tulleet mahdolliseksi ennennäkemättömällä tavalla. Eräitä mielenkiintoisia aiheita, joiden tutkimuksen yhä laadukkaammat IPR-aineistot mahdollistavat ovat 1) kokonaisvaltaisempi IPR-analyysi, joka patenttien ohella hyödyntää tavaramerkki-, mallioikeus- ja hyödyllisyysmalliaineistoja, 2) Euroopan integraation ja Kiinan roolin kasvun vaikutusten analyysi IPR-kontekstissa ja 3) digitalisaation ja tekoälyn vaikutusten arviointi sekä uudet sovelluskohteet IPR-alalla. Lisäksi aiempien tutkimusten toistaminen eli replikointi nykyisillä aiempaa kattavammilla ja laadukkaammilla rekisteriaineistoilla olisi tärkeää, koska digitalisaatio ja globalisaatio ovat 2000-luvulla muuttaneet IPR-toimintaympäristöä nopealla tahdilla.
{"title":"IPR-aineistojen mahdollisuuksia, replikointitarpeita ja teknisiä haasteita","authors":"Jussi Heikkilä","doi":"10.23978/inf.112094","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.112094","url":null,"abstract":"Tässä artikkelissa tehdään katsaus aineettomien oikeuksien eli IPR- (intellectual property rights) aineistoihin erityisesti suomalaisesta ja eurooppalaisesta näkökulmasta. Keskityn patentti-, hyödyllisyysmalli-, tavaramerkki- ja mallioikeusaineistoihin eli teollisoikeuksiin jättäen tekijänoikeudet tarkastelun ulkopuolelle. Digitalisaation myötä rekisteriaineistojen laatu ja saatavuus ovat jatkuvasti lisääntyneet ja IPR-järjestelmien toiminnan tutkimus sekä hypoteesien empiirinen testaus ovat tulleet mahdolliseksi ennennäkemättömällä tavalla. Eräitä mielenkiintoisia aiheita, joiden tutkimuksen yhä laadukkaammat IPR-aineistot mahdollistavat ovat 1) kokonaisvaltaisempi IPR-analyysi, joka patenttien ohella hyödyntää tavaramerkki-, mallioikeus- ja hyödyllisyysmalliaineistoja, 2) Euroopan integraation ja Kiinan roolin kasvun vaikutusten analyysi IPR-kontekstissa ja 3) digitalisaation ja tekoälyn vaikutusten arviointi sekä uudet sovelluskohteet IPR-alalla. Lisäksi aiempien tutkimusten toistaminen eli replikointi nykyisillä aiempaa kattavammilla ja laadukkaammilla rekisteriaineistoilla olisi tärkeää, koska digitalisaatio ja globalisaatio ovat 2000-luvulla muuttaneet IPR-toimintaympäristöä nopealla tahdilla.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"76 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-12-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"88543093","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Puheenvuoro kansallisesta avoimen tieteen uudesta seurantamallista vastuullisen arvioinnin ja yliopiston näkökulmasta","authors":"Laura Himanen, Susanna Nykyri","doi":"10.23978/inf.112476","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.112476","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"50 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-12-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"87577768","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
A serendipitious event in everyday life is common: it means unexpected information that yields some unintended information and potential value later on. Serendipity as a word has been around for hundreds of years. As a studied concept it is rather recent. Serendipity is not just the unexpected information or experience but rather the ability to recognize and do something with it. Serendipitious discovery of information is different from purposive or known item search as it is more complicated and lasts much longer. The discovery of information by chance or accident is still looking it’s explicit place in models and frameworks of information behaviour. It is still not clear what constitutes the core of the research area of serendipity in information behaviour. The qualities of interaction among people, information, and objects differ in physical vs. digital environments. The bisociation, a creative association between different peaces of information may be computer supported. This article presents an overview of the research study of serendipity in information seeking behaviour. We explore serendipity mainly in the digital information environment. As a setting for our study we use six main drivers of serendipity research relating to digital enviroments presented in McCay-Peet and Toms (2017). The drivers are: 1. Theoretical understanding of the phenomen of serendipity, 2) physical vs digital, 3) information overload, 4) filter bubbles, 5) user experience, and 6) user strategies. A new refined temporal model of information encountering by Erdelez and Makri (2020) is also presented in this article. The model presents a framework for better understanding of the temporal dimension of the information acqusition. At a macro level the model positions information encountering within contextual factors related for user, information, task and environment related characteristics.
{"title":"Epävarmuudesta arvokkaaseen lopputulokseen - serendipisyys tiedonhankintakäyttäytymisessä","authors":"Raine Wilén, Mika Holopainen","doi":"10.23978/inf.112440","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.112440","url":null,"abstract":"A serendipitious event in everyday life is common: it means unexpected information that yields some unintended information and potential value later on. Serendipity as a word has been around for hundreds of years. As a studied concept it is rather recent. Serendipity is not just the unexpected information or experience but rather the ability to recognize and do something with it. Serendipitious discovery of information is different from purposive or known item search as it is more complicated and lasts much longer. The discovery of information by chance or accident is still looking it’s explicit place in models and frameworks of information behaviour. It is still not clear what constitutes the core of the research area of serendipity in information behaviour.\u0000The qualities of interaction among people, information, and objects differ in physical vs. digital environments. The bisociation, a creative association between different peaces of information may be computer supported.\u0000This article presents an overview of the research study of serendipity in information seeking behaviour. We explore serendipity mainly in the digital information environment. As a setting for our study we use six main drivers of serendipity research relating to digital enviroments presented in McCay-Peet and Toms (2017). The drivers are: 1. Theoretical understanding of the phenomen of serendipity, 2) physical vs digital, 3) information overload, 4) filter bubbles, 5) user experience, and 6) user strategies.\u0000A new refined temporal model of information encountering by Erdelez and Makri (2020) is also presented in this article. The model presents a framework for better understanding of the temporal dimension of the information acqusition. At a macro level the model positions information encountering within contextual factors related for user, information, task and environment related characteristics.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"48 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-12-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"84958220","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Informaatiotutkimus-lehden tutkimusaiheet ja niiden vaikuttavuus vuosina 1981–2020","authors":"Tomi Letonsaari, S. Kumpulainen","doi":"10.23978/inf.111812","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.111812","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"13 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-12-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"82819004","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
The essay discusses Gabriel Naudé’s ideal of a censorship-free and publicly open library within Naudé’s intellectual environment consisting of some early modern veins of political theory and views to history. An assumption is that the Naudéan ideal of library and some veins in early modern historiography and views to history could manifest somehow similar rationalities. The early modern vein of Tacitist historiography pursuing a realist and source-based description of the past could relate to Naudé’s ideal of the censorship-free library and his technocratic and moral premises excluding political thought. Naudé’s ideal of the publicly open library, on the other hand, could relate to a different view to history that could be constitutive of morality too. The early phase of early modern Tacitism especially would be consistent with Naudé’s thought of both the library and politics, while the other view to history could be, at best, only fragmentarily significant.
{"title":"Gabriel Naudé’s library thought and early modern views into history and veins within political theory","authors":"V. Suominen","doi":"10.23978/inf.107577","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.107577","url":null,"abstract":"The essay discusses Gabriel Naudé’s ideal of a censorship-free and publicly open library within Naudé’s intellectual environment consisting of some early modern veins of political theory and views to history. An assumption is that the Naudéan ideal of library and some veins in early modern historiography and views to history could manifest somehow similar rationalities. The early modern vein of Tacitist historiography pursuing a realist and source-based description of the past could relate to Naudé’s ideal of the censorship-free library and his technocratic and moral premises excluding political thought. Naudé’s ideal of the publicly open library, on the other hand, could relate to a different view to history that could be constitutive of morality too. The early phase of early modern Tacitism especially would be consistent with Naudé’s thought of both the library and politics, while the other view to history could be, at best, only fragmentarily significant.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"14 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"72916687","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：