Arvio teoksesta: Pia Koivunen: Rauhanuskovaiset. Suomalaiset maailman nuorisofestivaaleilla 1940–1950-luvuilla. SKS 2020. 327 s. ISBN 978-951-8581-638.
皮娅-库瓦宁作品回顾：和平战士。Pia Koua Peaceworks，芬兰的和平活动家。327 p. ISBN 978-951-8581-638。
{"title":"Muistettu ja unohdettu kylmä sota","authors":"Juho Saksholm","doi":"10.54331/haik.131424","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131424","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Pia Koivunen: Rauhanuskovaiset. Suomalaiset maailman nuorisofestivaaleilla 1940–1950-luvuilla. SKS 2020. 327 s. ISBN 978-951-8581-638.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"58 9","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349174","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Mediatutkija Heidi Keinosta voi luonnehtia Suomen formaattitutkimuksen pioneeriksi. Televisioformaatti ja kulttuurinen neuvottelu on ensimmäinen suomenkielinen teos 2000-luvun globaalin televisiokulttuurin mullistaneista ohjelmaformaateista.
{"title":"Opas ohjelmaformaattien tutkimukseen","authors":"Maiju Kannisto","doi":"10.54331/haik.112913","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.112913","url":null,"abstract":"Mediatutkija Heidi Keinosta voi luonnehtia Suomen formaattitutkimuksen pioneeriksi. Televisioformaatti ja kulttuurinen neuvottelu on ensimmäinen suomenkielinen teos 2000-luvun globaalin televisiokulttuurin mullistaneista ohjelmaformaateista.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"57 9","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349186","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Arvio teoksesta: Raimo Pullat & Risto Pullat: Viinameri. Salapiiritusevedu Läänemerel kahe maailmasoja vahel (2. päivitetty painos). Estopol 2021. 575 s. ISBN 978-9949-745-920.
Raimo Pullat & Risto Pullat 作品评论：葡萄酒之海。Rimo 和 Risto Pinaminer、Risto 和 Risto Vinteri、Risto 和 Risto Pinaminer (2. 更新版)。575 p. ISBN 978-9949-745-920。
{"title":"Viinameri","authors":"Jaakko Blomberg","doi":"10.54331/haik.131335","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131335","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Raimo Pullat & Risto Pullat: Viinameri. Salapiiritusevedu Läänemerel kahe maailmasoja vahel (2. päivitetty painos). Estopol 2021. 575 s. ISBN 978-9949-745-920.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"59 9","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349348","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Kansliapäällikkö Jaakko Numminen on vaikuttanut niin paljon lähes kaikkeen Suomen opetusministeriön hallinnonalalla, että siitä kertominen on vaatinut lähes tuhat sivua. Tosin Numminen kuvaa myös aihepiiriä sivuavia ilmiöitä ja siten teos on hyvin laaja katsaus alan historiasta. Se on jaettu kahteen lähes yhtä paksuun opetusta ja kulttuuria koskevaan osaan. Vaikka ministereitä on ollut ajoittain kaksi, oli vain yksi yhteinen kansliapäällikkö – Jaakko Numminen.
{"title":"Kaiken teoria opetuksesta ja kulttuurista","authors":"Aura Korppi-Tommola","doi":"10.54331/haik.112911","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.112911","url":null,"abstract":"Kansliapäällikkö Jaakko Numminen on vaikuttanut niin paljon lähes kaikkeen Suomen opetusministeriön hallinnonalalla, että siitä kertominen on vaatinut lähes tuhat sivua. Tosin Numminen kuvaa myös aihepiiriä sivuavia ilmiöitä ja siten teos on hyvin laaja katsaus alan historiasta. Se on jaettu kahteen lähes yhtä paksuun opetusta ja kulttuuria koskevaan osaan. Vaikka ministereitä on ollut ajoittain kaksi, oli vain yksi yhteinen kansliapäällikkö – Jaakko Numminen.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"17 2","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351471","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Tukholman noitavainojen suomalainen uhri","authors":"Nikolai Paukkonen","doi":"10.54331/haik.131327","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131327","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Marko Lamberg: Noitaäiti. Malin Matsintyttären tarina. SKS 2019. 329 s. ISBN 978-951-858-028-0.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"42 4","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351753","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Erinomainen artikkelisarja historian käytöstä poliittisiin tarpeisiin (Historiallinen Aikakauskirja 4/2021) toi mieleen suomenkielisen partioliikkeen kolkkapoikaohjelman, jota sovellettiin laajasti 1940-luvulta 1970-luvulle. Tuhannet 7–11-vuotiaat pojat ovat olleet sen piirissä. Ohjelma rakentui ennen muuta mytologialle muinaissuomalaisesta ”sankariajasta”. Kolkkapojan kirjan alussa kerrottiin myös allegoria talvisodasta.
{"title":"Historiapolitiikkaa kolkkapojille","authors":"Jyrki Vesikansa","doi":"10.54331/haik.131346","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131346","url":null,"abstract":"Erinomainen artikkelisarja historian käytöstä poliittisiin tarpeisiin (Historiallinen Aikakauskirja 4/2021) toi mieleen suomenkielisen partioliikkeen kolkkapoikaohjelman, jota sovellettiin laajasti 1940-luvulta 1970-luvulle. Tuhannet 7–11-vuotiaat pojat ovat olleet sen piirissä. Ohjelma rakentui ennen muuta mytologialle muinaissuomalaisesta ”sankariajasta”. Kolkkapojan kirjan alussa kerrottiin myös allegoria talvisodasta.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"45 4","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351894","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Käsittelen tässä artikkelissa asianajoa Kuopion ja Vaasan raastuvanoikeuksissa 1800-luvulla. Kysyn, kuinka yleistä asianajajan käyttö oli, ketkä tarjosivat asianajopalveluita, miten asianajajat toimivat oikeudessa, ja miten asianajo kuvastaa oikeudellisen osaamisen tasoa 1800-luvun pienehköissä kaupungeissa. Lähteinä käytän muun muassa raastuvanoikeuksien pöytäkirjoja ja sanomalehtiaineistoa. Suomalainen oikeuskulttuuri ja tuomioistuinlaitos olivat perinteisesti olleet maallikkovaltaisia, ja tämä piti paikkansa edelleen 1800-luvulle tultaessa. Vuosisadan alussa oppineet ammattiasianajajat olivat vielä harvassa. Sen sijaan maallikkoasioitsijat ja kaupungin virkamiehet harjoittivat usein asianajoa sivutoimisesti. Vuosisadan lopun oikeudellinen modernisaatio ja yleinen professiokehitys kuitenkin synnyttivät myös modernin, koulutetun asianajajakunnan. Kehitys alkoi pääkaupungista Helsingistä. Vaikka koulutettuja ammattiasianajajia alkoi vuosisadan lopulla löytyä myös pienemmistä kaupungeista, kuten Kuopiosta ja Vaasasta, maallikkoasianajajien merkitys oli näissä suuri vielä 1900-luvun vaihteessakin. Kaupunkien virkamiehillä ei ollut oikeudellista koulutusta, mutta heillä oli niin sanottua oikeudellista tietotaitoa, joka mahdollisti sivutoimisen asianajon harjoittamisen. Artikkeli pyrkii siten myös laajentamaan käsitystä oikeudellisesta toimijuudesta.
{"title":"Maallikkoasianajosta kohti juristien esiinmarssia","authors":"Marianne Vasara-Aaltonen","doi":"10.54331/haik.115466","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.115466","url":null,"abstract":"Käsittelen tässä artikkelissa asianajoa Kuopion ja Vaasan raastuvanoikeuksissa 1800-luvulla. Kysyn, kuinka yleistä asianajajan käyttö oli, ketkä tarjosivat asianajopalveluita, miten asianajajat toimivat oikeudessa, ja miten asianajo kuvastaa oikeudellisen osaamisen tasoa 1800-luvun pienehköissä kaupungeissa. Lähteinä käytän muun muassa raastuvanoikeuksien pöytäkirjoja ja sanomalehtiaineistoa. Suomalainen oikeuskulttuuri ja tuomioistuinlaitos olivat perinteisesti olleet maallikkovaltaisia, ja tämä piti paikkansa edelleen 1800-luvulle tultaessa. Vuosisadan alussa oppineet ammattiasianajajat olivat vielä harvassa. Sen sijaan maallikkoasioitsijat ja kaupungin virkamiehet harjoittivat usein asianajoa sivutoimisesti. Vuosisadan lopun oikeudellinen modernisaatio ja yleinen professiokehitys kuitenkin synnyttivät myös modernin, koulutetun asianajajakunnan. Kehitys alkoi pääkaupungista Helsingistä. Vaikka koulutettuja ammattiasianajajia alkoi vuosisadan lopulla löytyä myös pienemmistä kaupungeista, kuten Kuopiosta ja Vaasasta, maallikkoasianajajien merkitys oli näissä suuri vielä 1900-luvun vaihteessakin. Kaupunkien virkamiehillä ei ollut oikeudellista koulutusta, mutta heillä oli niin sanottua oikeudellista tietotaitoa, joka mahdollisti sivutoimisen asianajon harjoittamisen. Artikkeli pyrkii siten myös laajentamaan käsitystä oikeudellisesta toimijuudesta.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"45 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351897","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Eletyn uskonnon tutkimus elää voimakasta kukoistusta humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Suomessa keskusteluun ovat osallistuneet sekä teologian ja uskonnon tutkijat (tuoreimpana mainittakoon Elina Vuolan toimittama Eletty uskonto) että historioitsijat. Jälkimmäiseen joukkoon kuuluu Sari Katajala-Peltomaan ja Raisa Maria Toivon uusi teos, joka nivoutuu Tampereella toimivan Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikön työhön.
对活生生的宗教的研究在人文和社会科学领域蓬勃发展。在芬兰，神学和宗教学者（最近的著作是埃利纳-武奥拉（Elina Vuola）的《活生生的宗教》）和历史学家都参与了这场辩论。后者包括萨里-卡塔亚拉-佩尔托马安（Sari Katajala-Peltomaan）和雷莎-玛丽亚-托伊沃（Raisa Maria Toivo）的新作，这是位于坦佩雷的芬兰科学院经验史卓越中心工作的一部分。
{"title":"Tiivis katsaus eletyn uskonnon ja sukupuolen arkisiin risteymiin","authors":"Päivi Räisänen-Schröder","doi":"10.54331/haik.113163","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.113163","url":null,"abstract":"Eletyn uskonnon tutkimus elää voimakasta kukoistusta humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Suomessa keskusteluun ovat osallistuneet sekä teologian ja uskonnon tutkijat (tuoreimpana mainittakoon Elina Vuolan toimittama Eletty uskonto) että historioitsijat. Jälkimmäiseen joukkoon kuuluu Sari Katajala-Peltomaan ja Raisa Maria Toivon uusi teos, joka nivoutuu Tampereella toimivan Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikön työhön.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"43 4","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351905","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Kulttuurin roolia Suomen ulkosuhteissa Itä-Aasiassa kylmän sodan lopussa ja EU-ajan alussa tunnetaan heikosti huolimatta alueen merkityksen kasvusta Suomelle. Artikkelissani vastaan tähän puutteeseen tarkastelemalla Suomen ja Japanin välistä kulttuurisopimusta – jota neuvoteltiin vuodesta 1977 lähtien ja joka astui voimaan 1980 – ja sitä toimeenpanneita vaihtokonsultaatioita vuoteen 2000 asti. Ne toimivat esimerkkinä Suomen kahdenvälisistä kulttuurisopimuksista Aasiassa. Kysyn, miksi puolueettomuuspolitiikkaa noudattanut, Neuvostoliiton vaikutuspiiriin sidottu mutta tiiviimpään yhteistyöhön yhdentyvän Länsi-Euroopan kanssa pyrkinyt Suomi tavoitteli vaihtosopimusta kaukaiseen talousjättiläiseen ja Yhdysvaltojen liittolaiseen Japaniin. Millaisen vaikutusmekanismin sopimus tarjosi viranomaisille ja millaisia vuorovaikutusmahdollisuuksia se avasi kansalaisten arkeen? Vastaan kysymyksiin tarkastelemalla Suomen ulko- ja opetusministeriöiden arkistoaineistoa historiantutkimuksellisen lähdekritiikin ja kirjallisuuteen perustuvan kontekstoinnin keinoin. Pehmeän vallan ja kulttuurisen valtiotaidon käsitteiden avulla asetan tapauksen Suomen kulttuuridiplomatian laajempaan kehykseen ja avarran tulkintaa ”lännestä” Suomen tavoiteviiteryhmänä. Vien Suomen länsisuhteen Eurooppa-keskistä tarkastelua uuteen ilmansuuntaan ja esitän, että kulttuurivaihdon vahvistaminen Japaniin oli osa Suomen ulko- ja kauppapoliittista perustavoitetta, länsi-integraatiota väistyvän puolueettomuuspolitiikan sallimissa rajoissa, eivätkä Yhdysvallat ja Länsi-Eurooppa olleet Suomelle ainoa väylä länsimaistua.
Avainsanat: Kulttuuridiplomatia, kulttuurisopimus, vaihtokonsultaatiot, Suomi, Japani
{"title":"Teollisuuskolossin kulttuurimarkkinoille","authors":"Laura Ipatti","doi":"10.54331/haik.131368","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131368","url":null,"abstract":"Kulttuurin roolia Suomen ulkosuhteissa Itä-Aasiassa kylmän sodan lopussa ja EU-ajan alussa tunnetaan heikosti huolimatta alueen merkityksen kasvusta Suomelle. Artikkelissani vastaan tähän puutteeseen tarkastelemalla Suomen ja Japanin välistä kulttuurisopimusta – jota neuvoteltiin vuodesta 1977 lähtien ja joka astui voimaan 1980 – ja sitä toimeenpanneita vaihtokonsultaatioita vuoteen 2000 asti. Ne toimivat esimerkkinä Suomen kahdenvälisistä kulttuurisopimuksista Aasiassa. Kysyn, miksi puolueettomuuspolitiikkaa noudattanut, Neuvostoliiton vaikutuspiiriin sidottu mutta tiiviimpään yhteistyöhön yhdentyvän Länsi-Euroopan kanssa pyrkinyt Suomi tavoitteli vaihtosopimusta kaukaiseen talousjättiläiseen ja Yhdysvaltojen liittolaiseen Japaniin. Millaisen vaikutusmekanismin sopimus tarjosi viranomaisille ja millaisia vuorovaikutusmahdollisuuksia se avasi kansalaisten arkeen? Vastaan kysymyksiin tarkastelemalla Suomen ulko- ja opetusministeriöiden arkistoaineistoa historiantutkimuksellisen lähdekritiikin ja kirjallisuuteen perustuvan kontekstoinnin keinoin. Pehmeän vallan ja kulttuurisen valtiotaidon käsitteiden avulla asetan tapauksen Suomen kulttuuridiplomatian laajempaan kehykseen ja avarran tulkintaa ”lännestä” Suomen tavoiteviiteryhmänä. Vien Suomen länsisuhteen Eurooppa-keskistä tarkastelua uuteen ilmansuuntaan ja esitän, että kulttuurivaihdon vahvistaminen Japaniin oli osa Suomen ulko- ja kauppapoliittista perustavoitetta, länsi-integraatiota väistyvän puolueettomuuspolitiikan sallimissa rajoissa, eivätkä Yhdysvallat ja Länsi-Eurooppa olleet Suomelle ainoa väylä länsimaistua.
 Avainsanat: Kulttuuridiplomatia, kulttuurisopimus, vaihtokonsultaatiot, Suomi, Japani","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"58 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349182","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Artikkelissa tutkitaan F. Tilgmann -yhtiön Kuvataide-osaston julkaisemaa Lapuanpeli-lautapeliä (1930), jonka aiheena oli Lapuanliikkeen vuonna 1930 järjestämä talonpoikaismarssi. Lautapeleissä oli aiemminkin käsitelty ajankohtaistapahtumia, erityisesti sotia, mutta äskettäinen poliittinen mielenilmaus oli pelien aiheena poikkeuksellinen. Käsittelemme artikkelissa peliä ajankohtaismediana sekä mediahistoriallisena lähteenä. Kuvaamme pelin julkaisukontekstia ja analysoimme sen sisällöllisiä piirteitä sekä tapoja esittää talonpoikaismarssia. Monica Ehrströmin kuvittama peli ei esittänyt talonpoikaismarssia täysin dokumentaarisesti vaan yhdisteli marssin tapahtumia vapaasti, korosti ja liioitteli sekä käytti myös kiertoilmaisuja patrioottisen, mutta samalla kuvitteellisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Asiasanat: lautapelit, talonpoikaismarssi, oikeistoradikalismi, mediahistoria, populaarikulttuuri
文章对 F. Tilgmann 公司美术部出版的拉普安佩利棋盘游戏（1930 年）进行了研究，该游戏以 1930 年拉普安运动组织的农民游行为题材。以前的棋盘游戏都涉及时事，特别是战争，但最近的政治示威游行是一个特殊的游戏主题。在本文中，我们将讨论该游戏作为时事媒体和媒体史来源的问题。我们描述了游戏发布的背景，并分析了游戏内容和呈现农民游行的方式。莫妮卡-埃尔斯特罗姆（Monica Ehrström）所描述的游戏并没有以完全纪实的方式呈现农民大游行，而是将游行事件自由组合，加以强调和夸大，并使用委婉的手法来达到爱国的效果，但同时也具有虚构性。关键词：棋盘游戏、大众文化、媒体史、右翼激进主义、农民大游行、大众文化
{"title":"Lapuanpeli (1930) osallistavana ajankohtaismediana ja mediahistoriallisena lähteenä","authors":"Jaakko Suominen, Tero Pasanen, Karoliina Koskinen","doi":"10.54331/haik.110718","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.110718","url":null,"abstract":"Artikkelissa tutkitaan F. Tilgmann -yhtiön Kuvataide-osaston julkaisemaa Lapuanpeli-lautapeliä (1930), jonka aiheena oli Lapuanliikkeen vuonna 1930 järjestämä talonpoikaismarssi. Lautapeleissä oli aiemminkin käsitelty ajankohtaistapahtumia, erityisesti sotia, mutta äskettäinen poliittinen mielenilmaus oli pelien aiheena poikkeuksellinen. Käsittelemme artikkelissa peliä ajankohtaismediana sekä mediahistoriallisena lähteenä. Kuvaamme pelin julkaisukontekstia ja analysoimme sen sisällöllisiä piirteitä sekä tapoja esittää talonpoikaismarssia. Monica Ehrströmin kuvittama peli ei esittänyt talonpoikaismarssia täysin dokumentaarisesti vaan yhdisteli marssin tapahtumia vapaasti, korosti ja liioitteli sekä käytti myös kiertoilmaisuja patrioottisen, mutta samalla kuvitteellisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Asiasanat: lautapelit, talonpoikaismarssi, oikeistoradikalismi, mediahistoria, populaarikulttuuri","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"57 11","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349184","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：