Pub Date : 2022-07-04DOI: 10.5433/2237-4876.2022v25n1p11
J. Mota, Josane Moreira de Oliveira
Este artigo apresenta um estudo comparativo de dados lexicais do Atlas prévio dos falares baianos - APFB (ROSSI, 1963), do Atlas lingüístico de Sergipe - ALS (FERREIRA et al., 1987) e do Atlas linguístico do Brasil - ALiB (CARDOSO et al., 2014) com o intuito de verificar a existência, do ponto de vista lexical, de um contínuo entre Bahia e Sergipe, estados que integram o chamado subfalar baiano na proposta de Nascentes (1953) para uma divisão dialetal do Brasil. O corpus da pesquisa é constituído de dados das cartas 124 a 140 do ALS e das cartas correspondentes do APFB. Quanto aos dados do ALiB, são consideradas apenas quatro perguntas, que têm correspondentes no APFB e no ALS. Comparando dados lexicais da Bahia e de Sergipe das áreas semânticas da Fauna e de Atividades Pastoris dos três atlas referidos, que cobrem um intervalo de cerca de 40 anos, sustenta-se a hipótese de um contínuo linguístico Bahia – Sergipe que perdura no tempo.
本文提供的数据比较研究词汇的先验地图说baianos - APFB(罗西,1963),Atlas语言的塞尔希培-肌萎缩性脊髓侧索硬化症(费雷拉et al ., 1987)和巴西的Atlas语言- ALiB(卡多佐et al ., 2014),以验证的,从词汇的角度来看,存在在一个连续的巴西和塞尔希培州的所谓subfalar方案的巴西的巴西(1953)方言的一个部门。研究语料库由ALS 124 - 140图表和APFB相应图表的数据组成。至于ALiB的数据,只考虑了四个问题,它们在APFB和ALS中都有对应的问题。通过比较上述三份地图集中涵盖约40年的动物群和畜牧活动的语义区域的巴伊亚和塞吉佩语词汇数据,支持了巴伊亚-塞吉佩语连续体持续时间的假设。
{"title":"Bahia e Sergipe: um contínuo linguístico que perdura no tempo","authors":"J. Mota, Josane Moreira de Oliveira","doi":"10.5433/2237-4876.2022v25n1p11","DOIUrl":"https://doi.org/10.5433/2237-4876.2022v25n1p11","url":null,"abstract":"Este artigo apresenta um estudo comparativo de dados lexicais do Atlas prévio dos falares baianos - APFB (ROSSI, 1963), do Atlas lingüístico de Sergipe - ALS (FERREIRA et al., 1987) e do Atlas linguístico do Brasil - ALiB (CARDOSO et al., 2014) com o intuito de verificar a existência, do ponto de vista lexical, de um contínuo entre Bahia e Sergipe, estados que integram o chamado subfalar baiano na proposta de Nascentes (1953) para uma divisão dialetal do Brasil. O corpus da pesquisa é constituído de dados das cartas 124 a 140 do ALS e das cartas correspondentes do APFB. Quanto aos dados do ALiB, são consideradas apenas quatro perguntas, que têm correspondentes no APFB e no ALS. Comparando dados lexicais da Bahia e de Sergipe das áreas semânticas da Fauna e de Atividades Pastoris dos três atlas referidos, que cobrem um intervalo de cerca de 40 anos, sustenta-se a hipótese de um contínuo linguístico Bahia – Sergipe que perdura no tempo.","PeriodicalId":30491,"journal":{"name":"Signum Estudos da Linguagem","volume":" ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-07-04","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"46679225","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Kansalliskirjasto julkisti vuonna 2021 elektronisten julkaisujen identifiointioppaan. Tämä artikkeli kertoo oppaan sisällöstä ja elektronisten julkaisujen identifioinnin haasteista. Kuka vastaa tunnuksien toiminnallisuuden säilyttämisestä, jos kustantajan toiminta loppuu? Ja mistä tutkija saa toiminnallisen tunnuksen sellaista tarvitessaan?
{"title":"Elektronisten julkaisujen säilyttäminen ja identifiointi","authors":"Juha T. Hakala","doi":"10.25033/sig.119835","DOIUrl":"https://doi.org/10.25033/sig.119835","url":null,"abstract":"Kansalliskirjasto julkisti vuonna 2021 elektronisten julkaisujen identifiointioppaan. Tämä artikkeli kertoo oppaan sisällöstä ja elektronisten julkaisujen identifioinnin haasteista. Kuka vastaa tunnuksien toiminnallisuuden säilyttämisestä, jos kustantajan toiminta loppuu? Ja mistä tutkija saa toiminnallisen tunnuksen sellaista tarvitessaan?","PeriodicalId":30491,"journal":{"name":"Signum Estudos da Linguagem","volume":"44 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-06-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"75840362","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Kaisa Sinikaran kirjoittama Tiedeyhteisön kumppanina: Laitoskirjastoista Helsingin yliopiston kirjastoksi 1828–2012 julkaistaan Helda Open Books -kokoelmassa kesäkuussa 2022. Julkaisu on avoimesti luettavissa Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämässä palvelussa. Kirjoittaja pohtii oheisessa kirjoituksessa tutkimustyönsä taustoja, maan vanhimman yliopiston kirjastojen perustamisvaiheita ja taitekohtia sekä kirjastopalvelujen murrosta 2000-luvulla.
{"title":"Kirjasto tiedeyhteisön kumppanina","authors":"Kaisa Sinikara","doi":"10.25033/sig.119831","DOIUrl":"https://doi.org/10.25033/sig.119831","url":null,"abstract":"Kaisa Sinikaran kirjoittama Tiedeyhteisön kumppanina: Laitoskirjastoista Helsingin yliopiston kirjastoksi 1828–2012 julkaistaan Helda Open Books -kokoelmassa kesäkuussa 2022. Julkaisu on avoimesti luettavissa Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämässä palvelussa. Kirjoittaja pohtii oheisessa kirjoituksessa tutkimustyönsä taustoja, maan vanhimman yliopiston kirjastojen perustamisvaiheita ja taitekohtia sekä kirjastopalvelujen murrosta 2000-luvulla.","PeriodicalId":30491,"journal":{"name":"Signum Estudos da Linguagem","volume":"67 5","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-06-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"72403288","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Kontrolloitu digitaalinen lainaaminen (Controlled Digital Lending, CDL) on lainauskäytäntö, jonka mukaan elektroninen ja Internetissä toimiva kirjasto voi täysin laillisesti digitoida omistamansa kirjan ja lainata digitoitua kappaletta elektronisesti niin, että koko ajan ainoastaan yksi kappale on lainassa tai lainattavissa. Tämän käytännön uranuurtajana on toiminut Internet Archive, mutta se on saanut myös seuraajia, joista tässä artikkelissa esitellään yksi, Digital Theological Library.
{"title":"Kontrolloitu digitaalinen lainaaminen luo uudenlaisia kirjastoja: esimerkkinä Digital Theological Library","authors":"Matti Myllykoski","doi":"10.25033/sig.119830","DOIUrl":"https://doi.org/10.25033/sig.119830","url":null,"abstract":"Kontrolloitu digitaalinen lainaaminen (Controlled Digital Lending, CDL) on lainauskäytäntö, jonka mukaan elektroninen ja Internetissä toimiva kirjasto voi täysin laillisesti digitoida omistamansa kirjan ja lainata digitoitua kappaletta elektronisesti niin, että koko ajan ainoastaan yksi kappale on lainassa tai lainattavissa. Tämän käytännön uranuurtajana on toiminut Internet Archive, mutta se on saanut myös seuraajia, joista tässä artikkelissa esitellään yksi, Digital Theological Library.","PeriodicalId":30491,"journal":{"name":"Signum Estudos da Linguagem","volume":"15 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-06-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"85834227","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022. Siitä lähtien mediaa on hallinnut kuvasto pommitetuista kaupungeista ja sotaa pakenevista siviileistä. Mutta minkälainen on Ukrainan kirjastojen tilanne sodan keskellä? Tässä lyhyessä katsauksessa kerrotaan kirjastomaailman reaktioita Ukrainan tilanteeseen, ja toisaalta kerrotaan muutamin esimerkein, miten kirjastot Ukrainassa ovat sotaan reagoineet.
{"title":"Ukrainan kirjastot sodassa: vastarintaa ja aktiivista toimijuutta","authors":"Ari-Pekka Lauhakari, Johanna Kiviluoto","doi":"10.25033/sig.119829","DOIUrl":"https://doi.org/10.25033/sig.119829","url":null,"abstract":"Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022. Siitä lähtien mediaa on hallinnut kuvasto pommitetuista kaupungeista ja sotaa pakenevista siviileistä. Mutta minkälainen on Ukrainan kirjastojen tilanne sodan keskellä? Tässä lyhyessä katsauksessa kerrotaan kirjastomaailman reaktioita Ukrainan tilanteeseen, ja toisaalta kerrotaan muutamin esimerkein, miten kirjastot Ukrainassa ovat sotaan reagoineet.","PeriodicalId":30491,"journal":{"name":"Signum Estudos da Linguagem","volume":"1998 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-06-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"88242832","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Minna Niemi-Grundström, Terhi Kaipainen, Aino Helariutta, Anni Kärki, Ilmari Jauhiainen
Tämä artikkeli hahmottelee, kuinka rakentaa korkeakoululle avoimen oppimisen tukipalvelut. Keskitymme erityisesti avoimia oppimateriaaleja koskeviin palveluihin, sillä kansalliset linjaukset ja suositukset avoimista oppimateriaaleista ovat toistaiseksi avoimen oppimisen suosituksista valmiimpia. Luomme kuitenkin lopussa myös silmäyksen avoimen oppimisen palveluiden laajempiin tulevaisuudennäkymiin.
{"title":"Avoimen oppimisen palveluita kehittämässä","authors":"Minna Niemi-Grundström, Terhi Kaipainen, Aino Helariutta, Anni Kärki, Ilmari Jauhiainen","doi":"10.25033/sig.119833","DOIUrl":"https://doi.org/10.25033/sig.119833","url":null,"abstract":"Tämä artikkeli hahmottelee, kuinka rakentaa korkeakoululle avoimen oppimisen tukipalvelut. Keskitymme erityisesti avoimia oppimateriaaleja koskeviin palveluihin, sillä kansalliset linjaukset ja suositukset avoimista oppimateriaaleista ovat toistaiseksi avoimen oppimisen suosituksista valmiimpia. Luomme kuitenkin lopussa myös silmäyksen avoimen oppimisen palveluiden laajempiin tulevaisuudennäkymiin.","PeriodicalId":30491,"journal":{"name":"Signum Estudos da Linguagem","volume":"81 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-06-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"76941177","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Datanhallinta on vielä uusi asia tutkimuksen arjessa, ja siihen liittyvät tukipalvelut ovat monessa organisaatiossa vasta muotoutumassa. Itä-Suomen yliopistossa datatuen palveluiden kehittämiseen avuksi otettiin palvelumuotoilun menetelmät. Palvelumuotoilu on yhteiskehittämistä hyödyntävä prosessi, joka lähtee käyttäjien tarpeista. Persoonien ja palvelupolkujen kautta saatiin vahva käyttäjäymmärrys, jonka avulla luotiin Itä-Suomen yliopiston datatuen palvelukonsepti.
{"title":"Palvelumuotoilulla parempaa datatukea","authors":"Anne Karhapää, Niina Nurmi, Manna Satama","doi":"10.25033/sig.119834","DOIUrl":"https://doi.org/10.25033/sig.119834","url":null,"abstract":"Datanhallinta on vielä uusi asia tutkimuksen arjessa, ja siihen liittyvät tukipalvelut ovat monessa organisaatiossa vasta muotoutumassa. Itä-Suomen yliopistossa datatuen palveluiden kehittämiseen avuksi otettiin palvelumuotoilun menetelmät. Palvelumuotoilu on yhteiskehittämistä hyödyntävä prosessi, joka lähtee käyttäjien tarpeista. Persoonien ja palvelupolkujen kautta saatiin vahva käyttäjäymmärrys, jonka avulla luotiin Itä-Suomen yliopiston datatuen palvelukonsepti.","PeriodicalId":30491,"journal":{"name":"Signum Estudos da Linguagem","volume":"10 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-06-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"73330206","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
ihmiskunta on käynyt läpi kolme tiedon vallankumousta, joista jokainen on muuttanut ihmisyhteisön kulttuuria ja kehityksen suuntaa perusteellisesti. Tiedon ensimmäinen vallankumous syntyi, kun keksimme kirjoitustaidon. Ihmisestä tuli ainoa eläinlaji, joka osaa siirtää tietoa yli sukupolven muussa kuin geneettisessä muodossa. Kirjoitustaito ratkaisi muistin ja ajan ongelman.
{"title":"Tiedon vallankumoukset ja kirjasto","authors":"Löytönen Markku","doi":"10.25033/sig.119860","DOIUrl":"https://doi.org/10.25033/sig.119860","url":null,"abstract":"ihmiskunta on käynyt läpi kolme tiedon vallankumousta, joista jokainen on muuttanut ihmisyhteisön kulttuuria ja kehityksen suuntaa perusteellisesti. Tiedon ensimmäinen vallankumous syntyi, kun keksimme kirjoitustaidon. Ihmisestä tuli ainoa eläinlaji, joka osaa siirtää tietoa yli sukupolven muussa kuin geneettisessä muodossa. Kirjoitustaito ratkaisi muistin ja ajan ongelman.","PeriodicalId":30491,"journal":{"name":"Signum Estudos da Linguagem","volume":"56 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-06-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"80460297","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Bibliothecarii Medicinae Fenniae ry on lääke- ja terveystieteiden sekä lähialojen kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten yhdistys, joka on perustettu vuonna 1980. Yhdistys auttaa jäseniään luomaan ammatillisia verkostoja ja kehittämään ammattitaitoaan. Se järjestää myös koulutusta ja ylläpitää kansainvälisiä yhteyksiä. Jäsenet pääsevät seuraamaan lääke- ja terveystieteelliselle tiedolle ominaista nopeaa kansainvälistä kehitystä. Yhdistys järjestää kotimaisia ja kansainvälisiä seminaareja ja jäsenten kanssa käydään yhteisillä tutustumis- ja opintomatkoilla.
{"title":"BMF ry – yhdistystoiminta virkistää ja opettaa!","authors":"Signumin Toimitus","doi":"10.25033/sig.119832","DOIUrl":"https://doi.org/10.25033/sig.119832","url":null,"abstract":"Bibliothecarii Medicinae Fenniae ry on lääke- ja terveystieteiden sekä lähialojen kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten yhdistys, joka on perustettu vuonna 1980. Yhdistys auttaa jäseniään luomaan ammatillisia verkostoja ja kehittämään ammattitaitoaan. Se järjestää myös koulutusta ja ylläpitää kansainvälisiä yhteyksiä. Jäsenet pääsevät seuraamaan lääke- ja terveystieteelliselle tiedolle ominaista nopeaa kansainvälistä kehitystä. Yhdistys järjestää kotimaisia ja kansainvälisiä seminaareja ja jäsenten kanssa käydään yhteisillä tutustumis- ja opintomatkoilla.","PeriodicalId":30491,"journal":{"name":"Signum Estudos da Linguagem","volume":"33 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-06-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"75484920","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Kesä on taas kunnolla alkamassa. Viileän kevään jälkeen se tarjoaa toivottavasti sopivasti lämpöä ja mahdollisuuksia rentoutumiseen. Kesällä voi olla enemmän aikaa myös lukea ja päivittää niin ammatillista kuin muutakin tietämystään – tai lukea muuten vain, omaksi huvikseen.
{"title":"Kauas historiaan ja pitkälle tulevaisuuteen – nykypäivää unohtamatta","authors":"Mika Holopainen","doi":"10.25033/sig.119828","DOIUrl":"https://doi.org/10.25033/sig.119828","url":null,"abstract":"Kesä on taas kunnolla alkamassa. Viileän kevään jälkeen se tarjoaa toivottavasti sopivasti lämpöä ja mahdollisuuksia rentoutumiseen. Kesällä voi olla enemmän aikaa myös lukea ja päivittää niin ammatillista kuin muutakin tietämystään – tai lukea muuten vain, omaksi huvikseen.","PeriodicalId":30491,"journal":{"name":"Signum Estudos da Linguagem","volume":"17 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-06-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"75517883","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}