Margareta Salonen, Elisa Kannasto, Laura Paatelainen
Societal discussions flow on social media platforms that are studied by researchers in multiple ways and through various kinds of data sets that are extracted from them. In the studies of these discussions, multimodality unravels the semiotic modes that are communication resources through which meanings are socially and culturally created and expressed. In addition, the viewpoint of affordances can be used for viewing the functions of social media platforms and their discussions. Furthermore, this review was conducted to better understand how social media comments are researched from the perspective of multimodality in the context of digital journalism and political communication. A systematic literature review and qualitative content analysis were used as methods. The review discovered that the studies under review were not that high in multimodality and that text as an individual mode was the most common one. Furthermore, Twitter was the most researched platform and the one where the use of modes was more thoroughly explained.
{"title":"Sosiaalisen median kommenttien analyysi multimodaalisesta näkökulmasta digitaalisen journalismin ja poliittisen viestinnän tutkimuksessa","authors":"Margareta Salonen, Elisa Kannasto, Laura Paatelainen","doi":"10.23978/inf.111071","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.111071","url":null,"abstract":"Societal discussions flow on social media platforms that are studied by researchers in multiple ways and through various kinds of data sets that are extracted from them. In the studies of these discussions, multimodality unravels the semiotic modes that are communication resources through which meanings are socially and culturally created and expressed. In addition, the viewpoint of affordances can be used for viewing the functions of social media platforms and their discussions. Furthermore, this review was conducted to better understand how social media comments are researched from the perspective of multimodality in the context of digital journalism and political communication. A systematic literature review and qualitative content analysis were used as methods. The review discovered that the studies under review were not that high in multimodality and that text as an individual mode was the most common one. Furthermore, Twitter was the most researched platform and the one where the use of modes was more thoroughly explained.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"13 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"76679632","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Erno Liukkonen, Liisa Näpärä, Tuula Pääkkönen, Juha Rautiainen
Artikkelissamme tarkastelemme Kansalliskirjaston datapakettien ja rajapintojen tutkijakäytön mahdollisuuksia ja rajoitteita vertailemalla niitä muiden kirjastojen tekemiin ratkaisuihin. Tutkijoiden digitaalisten aineistojen käyttötarpeet ovat erilaisia riippuen tutkimusasetelmasta, tutkimusalasta, käytettävistä menetelmistä ja kunkin teknisestä osaamisesta. Tutkijat lähestyvät Kansalliskirjaston aineistoja ja dataa tutkimustarpeidensa ohjaamina. He toivovat saavansa Kansalliskirjastosta tutkimuskirjallisuutta ja lähdeaineistoja. Kansalliskirjasto puolestaan tarjoaa tutkijoille aineistoa ja dataa kirjaston kokoelmista, joita on digitoitu valikoiden ja muunnettu datapaketeiksi tutkijoiden käyttötarpeiden ja -pyyntöjen perusteella sekä muiden kriteerien perusteella. Lisäksi data on tarjolla avointen ohjelmistorajapintojen kautta. Tässä artikkelissa datapaketilla tarkoitetaan digitoiduista aineistoista tiettyjen periaatteiden mukaan suuriksi valmiiksi datakokonaisuuksiksi luotuja sisältöjä, jotka ovat avoimesti saatavilla. Datapaketit ja rajapinnat soveltuvat käytettäviksi esimerkiksi digitaalisiin ihmistieteisiin, joissa pyritään kehittämään uusia menetelmiä ja tekniikoita. Nykykäytössä datapaketit ja rajapinnat ovat kuitenkin Kansalliskirjaston keräämän aineiston mukaan vielä alikäytettyjä, ja ne näyttäytyvät perinteiselle humanistitutkijalle vaikeasti lähestyttävinä. Sekä tutkijoiden omat taidot, asenteet ja ymmärrys rajapinnoista että rajapintojen käyttöön liittyvät ongelmat ovat niiden käyttöä rajoittavia tekijöitä. Esimerkiksi rajapintojen dokumentaation taso, dokumentaation sisältämät esimerkit ja dokumentaation näkyvyys verkkosivuilla, eivät välttämättä vastaa tutkijoiden odotuksia. Eri maiden kansalliskirjastoissa on toteutettu työkaluja, joiden avulla rajapintojen käyttöä on pyritty opastamaan ja helpottamaan.
{"title":"Aineistopaketit ja rajapinnat tutkijoiden työkaluna Kansalliskirjastossa: mahdollisuudet ja rajoitteet","authors":"Erno Liukkonen, Liisa Näpärä, Tuula Pääkkönen, Juha Rautiainen","doi":"10.23978/inf.107887","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.107887","url":null,"abstract":"Artikkelissamme tarkastelemme Kansalliskirjaston datapakettien ja rajapintojen tutkijakäytön mahdollisuuksia ja rajoitteita vertailemalla niitä muiden kirjastojen tekemiin ratkaisuihin. Tutkijoiden digitaalisten aineistojen käyttötarpeet ovat erilaisia riippuen tutkimusasetelmasta, tutkimusalasta, käytettävistä menetelmistä ja kunkin teknisestä osaamisesta. Tutkijat lähestyvät Kansalliskirjaston aineistoja ja dataa tutkimustarpeidensa ohjaamina. He toivovat saavansa Kansalliskirjastosta tutkimuskirjallisuutta ja lähdeaineistoja. Kansalliskirjasto puolestaan tarjoaa tutkijoille aineistoa ja dataa kirjaston kokoelmista, joita on digitoitu valikoiden ja muunnettu datapaketeiksi tutkijoiden käyttötarpeiden ja -pyyntöjen perusteella sekä muiden kriteerien perusteella. Lisäksi data on tarjolla avointen ohjelmistorajapintojen kautta. Tässä artikkelissa datapaketilla tarkoitetaan digitoiduista aineistoista tiettyjen periaatteiden mukaan suuriksi valmiiksi datakokonaisuuksiksi luotuja sisältöjä, jotka ovat avoimesti saatavilla.\u0000Datapaketit ja rajapinnat soveltuvat käytettäviksi esimerkiksi digitaalisiin ihmistieteisiin, joissa pyritään kehittämään uusia menetelmiä ja tekniikoita. Nykykäytössä datapaketit ja rajapinnat ovat kuitenkin Kansalliskirjaston keräämän aineiston mukaan vielä alikäytettyjä, ja ne näyttäytyvät perinteiselle humanistitutkijalle vaikeasti lähestyttävinä. Sekä tutkijoiden omat taidot, asenteet ja ymmärrys rajapinnoista että rajapintojen käyttöön liittyvät ongelmat ovat niiden käyttöä rajoittavia tekijöitä. Esimerkiksi rajapintojen dokumentaation taso, dokumentaation sisältämät esimerkit ja dokumentaation näkyvyys verkkosivuilla, eivät välttämättä vastaa tutkijoiden odotuksia. Eri maiden kansalliskirjastoissa on toteutettu työkaluja, joiden avulla rajapintojen käyttöä on pyritty opastamaan ja helpottamaan.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"38 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"81658307","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Voting advice applications (VAAs) seek to strengthen democracy by assisting voters in voting-related decision-making. VAAs have become popular tools across many European democracies and their usage has been linked to real life electoral consequences. As VAA usage has become more prominent, this has also sparked research interest toward VAA design. However, most of the VAA design research has been conducted on party-based VAAs, whereas candidate-based VAAs that are in use in countries such as Finland, Denmark and Switzerland have been largely ignored. Moreover, research on overall VAA designs, in comparison to individual VAA design elements, is non-existent. This article discusses interdependencies of VAA design choices and proposes overall VAA designs that can improve existing Finnish candidate-based VAA designs, encouraging Finnish VAA developers to update their designs. Future research should develop and test the suggested designs, as more research on the topic is needed, especially regarding VAA user experiences.
{"title":"Improving candidate-based voting advice application design","authors":"Veikko Isotalo","doi":"10.23978/inf.107215","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.107215","url":null,"abstract":"Voting advice applications (VAAs) seek to strengthen democracy by assisting voters in voting-related decision-making. VAAs have become popular tools across many European democracies and their usage has been linked to real life electoral consequences. As VAA usage has become more prominent, this has also sparked research interest toward VAA design. However, most of the VAA design research has been conducted on party-based VAAs, whereas candidate-based VAAs that are in use in countries such as Finland, Denmark and Switzerland have been largely ignored. Moreover, research on overall VAA designs, in comparison to individual VAA design elements, is non-existent. This article discusses interdependencies of VAA design choices and proposes overall VAA designs that can improve existing Finnish candidate-based VAA designs, encouraging Finnish VAA developers to update their designs. Future research should develop and test the suggested designs, as more research on the topic is needed, especially regarding VAA user experiences.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"82223532","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
E. Hyvönen, Petri Leskinen, Minna Tamper, H. Rantala, E. Ikkala, Jouni Tuominen, Kirsi Keravuori
Informaatiotutkimuksen tavoitteena on kehittää uusia tapoja tuottaa, organisoida ja käyttää tietoa sekä yksilöiden että organisaatioiden näkökulmasta. Tässä katsauksessa esitellään kulttuurihistoriallisen tiedon tuottajia ja käyttäjiä palvelevan ns. Sampo-mallin sovellus Biografiasampo kansalaisille, digitaalisten ihmistieteiden tutkijoille ja uusien sovellusten kehittäjille. Biografiasammon kunnianhimoisena tavoitteena on käynnistää uusi aikakausi elämäkertakokoelmien julkaisemisessa ja käyttämisessä verkossa semanttisen webin teknologioita ja linkitetyn avoimen datan julkaisuperiaatteita hyödyntäen. Innovaationa on luoda kieliteknologian, tekoälyn ja semanttisen webin teknologioiden avulla elämäkertojen teksteistä ja niihin eri lähteissä liittyvistä tietokannoista tietämysverkko (knowledge graph) osana kansallista tietoinfrastruktuuria. Sovelluksen ydinaineistona ovat Kansallisbiografia ja muut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimittamat ja julkaisemat pienoiselämäkerrat, yhteensä 13 100 elämäntarinaa, joita on kirjoittanut 980 suomalaista tutkijaa maamme suurimmaksi sanotussa historiantutkimuksen hankkeessa. Elämäkerroista louhittua dataa on rikastettu automaattisen loogisen päättelyn avulla ja linkittämällä sitä 16 muuhun tietolähteeseen. Tietämysverkko on julkaistu linkitetyn avoimen datan Linked Data Finland -palvelussa. Datapalvelun avulla on toteutettu seitsemästä sovellusnäkymästä koostuva älykäs, avoin ja maksuton verkkopalvelu biografiasampo.fi, jolla on ollut noin 50 000 käyttäjää. Sekä järjestelmän elämäkerrat että niistä louhittu data ovat avoimesti käytettävissä datapalveluna Linked Data Finland -alustalla.
{"title":"Biografiasampo yhdistää ja rikastaa suomalaiset elämäkerrat linkitettynä datana semanttisessa webissä","authors":"E. Hyvönen, Petri Leskinen, Minna Tamper, H. Rantala, E. Ikkala, Jouni Tuominen, Kirsi Keravuori","doi":"10.23978/inf.107948","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.107948","url":null,"abstract":"Informaatiotutkimuksen tavoitteena on kehittää uusia tapoja tuottaa, organisoida ja käyttää tietoa sekä yksilöiden että organisaatioiden näkökulmasta. Tässä katsauksessa esitellään kulttuurihistoriallisen tiedon tuottajia ja käyttäjiä palvelevan ns. Sampo-mallin sovellus Biografiasampo kansalaisille, digitaalisten ihmistieteiden tutkijoille ja uusien sovellusten kehittäjille. Biografiasammon kunnianhimoisena tavoitteena on käynnistää uusi aikakausi elämäkertakokoelmien julkaisemisessa ja käyttämisessä verkossa semanttisen webin teknologioita ja linkitetyn avoimen datan julkaisuperiaatteita hyödyntäen. Innovaationa on luoda kieliteknologian, tekoälyn ja semanttisen webin teknologioiden avulla elämäkertojen teksteistä ja niihin eri lähteissä liittyvistä tietokannoista tietämysverkko (knowledge graph) osana kansallista tietoinfrastruktuuria. Sovelluksen ydinaineistona ovat Kansallisbiografia ja muut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimittamat ja julkaisemat pienoiselämäkerrat, yhteensä 13 100 elämäntarinaa, joita on kirjoittanut 980 suomalaista tutkijaa maamme suurimmaksi sanotussa historiantutkimuksen hankkeessa. Elämäkerroista louhittua dataa on rikastettu automaattisen loogisen päättelyn avulla ja linkittämällä sitä 16 muuhun tietolähteeseen. Tietämysverkko on julkaistu linkitetyn avoimen datan Linked Data Finland -palvelussa. Datapalvelun avulla on toteutettu seitsemästä sovellusnäkymästä koostuva älykäs, avoin ja maksuton verkkopalvelu biografiasampo.fi, jolla on ollut noin 50 000 käyttäjää. Sekä järjestelmän elämäkerrat että niistä louhittu data ovat avoimesti käytettävissä datapalveluna Linked Data Finland -alustalla.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"23 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"84728162","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Vuosi 2021 – lehden 40. juhlavuosi ja Tutkitun tiedon teemavuosi","authors":"Mikael Laakso","doi":"10.23978/inf.100477","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.100477","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"58 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2020-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"88037881","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Anna-Kaarina Linna, Mika Holopainen, Arto Ikonen, Irene Ylönen
This study examines open access availability and self-archiving policies of 336 Finnish peer reviewed journals and serials which are classified at levels 1 to 3 in national Publication Forum. The study concludes that 53 % of Finnish peer reviewed publication channels are open access and 12 % of non-open access publication channels have defined their green open access policy to allow self-archiving. 6 % of publications practice delayed open access model and 2 % hybrid model. The study also concludes that only a small group of Finnish peer reviewed journals meet the focal Plan S requirements.
{"title":"Kotimaiset tieteelliset julkaisut ja avoimuus","authors":"Anna-Kaarina Linna, Mika Holopainen, Arto Ikonen, Irene Ylönen","doi":"10.23978/inf.98656","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.98656","url":null,"abstract":"This study examines open access availability and self-archiving policies of 336 Finnish peer reviewed journals and serials which are classified at levels 1 to 3 in national Publication Forum. The study concludes that 53 % of Finnish peer reviewed publication channels are open access and 12 % of non-open access publication channels have defined their green open access policy to allow self-archiving. 6 % of publications practice delayed open access model and 2 % hybrid model. The study also concludes that only a small group of Finnish peer reviewed journals meet the focal Plan S requirements.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"409 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2020-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"84878064","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Markus Rytinki, Katariina Ala-Rämi, Riitta Forsten-Astikainen, Heli Kurikkala, Santeri Halonen
{"title":"Mikroyritysten sosiaalisen median kanavat","authors":"Markus Rytinki, Katariina Ala-Rämi, Riitta Forsten-Astikainen, Heli Kurikkala, Santeri Halonen","doi":"10.23978/inf.99139","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.99139","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"81 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2020-10-28","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"74054520","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Preliminary investigation of individuals as information sources among two language minorities during COVID-19 pandemic in Finland","authors":"Anu Ojaranta, Hamed Ahmadinia, Eeva-Liisa Eskola","doi":"10.23978/inf.99084","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.99084","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"409 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2020-10-28","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"79838192","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Participant observation approach to study refugees’ information practices","authors":"K. Khan","doi":"10.23978/inf.99073","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.99073","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2020-10-28","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"88593543","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Tämä artikkeli on suomenkielinen lyhennelmä Salton-palkinnon (http://sigir.org/awards/gerard-salton-awards/) vastaanottopuheesta, jonka professori (emer.) Kalervo Järvelin piti 41. ACM SIGIR –konferenssin yhteydessä 9. heinäkuuta 2018 Ann Arborissa (MI) USA:ssa. Aluksi tekijä kertoo taustastaan ja tarkastelee sitten joitakin tiedon hankinnan ja haun osa-alueita, jotka ovat olleet keskeisiä tekijän tutkimustyössä. Näihin kuuluvat tehtäväperusteinen tiedon hankinta ja informaatiovuorovaikutus, luonnollisen kielen käsittely yksi- ja monikielistä tiedonhakua varten ja tiedonhaun evaluointimetriikat. Lopuksi tekijä luonnostelee lähestymistavan informaatiovuorovaikutusta koskevan tutkimuksen organisointiin. Puhe on julkaistu englanniksi kokonaan SIGIR Forum verkkolehdessä, vol. 52 no. 2 (http://sigir.org/wp-content/uploads/2019/01/p052.pdf).
{"title":"Informaatiovuorovaikutus kontekstissa","authors":"Kalervo Järvelin","doi":"10.23978/inf.87043","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.87043","url":null,"abstract":"Tämä artikkeli on suomenkielinen lyhennelmä Salton-palkinnon (http://sigir.org/awards/gerard-salton-awards/) vastaanottopuheesta, jonka professori (emer.) Kalervo Järvelin piti 41. ACM SIGIR –konferenssin yhteydessä 9. heinäkuuta 2018 Ann Arborissa (MI) USA:ssa. \u0000Aluksi tekijä kertoo taustastaan ja tarkastelee sitten joitakin tiedon hankinnan ja haun osa-alueita, jotka ovat olleet keskeisiä tekijän tutkimustyössä. Näihin kuuluvat tehtäväperusteinen tiedon hankinta ja informaatiovuorovaikutus, luonnollisen kielen käsittely yksi- ja monikielistä tiedonhakua varten ja tiedonhaun evaluointimetriikat. Lopuksi tekijä luonnostelee lähestymistavan informaatiovuorovaikutusta koskevan tutkimuksen organisointiin. \u0000Puhe on julkaistu englanniksi kokonaan SIGIR Forum verkkolehdessä, vol. 52 no. 2 (http://sigir.org/wp-content/uploads/2019/01/p052.pdf).","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"19 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2019-11-08","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"90972331","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：