Ihmisoikeuksien kritiikki on yleistynyt poliittisessa keskustelussa viime vuosina. Tässä artikkelissa analysoidaan, miten ihmisoikeuksien kriittisen historian esiinnousu sai vastaanottavaisen yleisön äärinationalistisesta oikeistosta ja kuinka se loi puolestaan älyllisen perustan viimeaikaiselle ihmisoikeuksien vastustukselle. Samalla seurataan, kuinka ajatus ihmisoikeuksien länsimaisuudesta on otettu merkiksi siitä, että antiikista alkanut sivistyksen jatkumo muodostaa suljetun yhteisön, jonka arvoihin, kuten ihmisoikeuksiin, muukalaiset eivät pysty sopeutumaan. 1990-luvulta alkaen Lynn Huntin ja Samuel Moynin teosten innoittama ihmisoikeushistoria kasvoi räjähdysmäisesti yhdessä ihmisoikeuksien yleisen merkityksen kanssa. Tämä uudenlainen historiankirjoitus halusi kritisoida niin sanottua oppikirjanarratiivia ihmisoikeuksien suoraviivaisesta historiasta. Ihmisoikeuksien syntyhistorian selvittäminen antoi kuitenkin myös aineksia ihmisoikeuksien kritiikkiin näyttämällä, miten ne olivat pohjimmiltaan länsimainen projekti. Konservatiiviset kommentaattorit tarttuivat tähän ajatukseen ihmisoikeuksien kulttuurisidonnaisuudesta ja länsimaisuudesta aina antiikista lähtien, mutta tulkiten sen päinvastaisesti, länsimaisen kulttuurin ylistyksenä. Muukalaisvihamieliset ryhmät ja poliitikot ovat etenkin vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen nähneet maahanmuuton ongelmat osoituksena siitä, että muukalaiset olivat kulttuurillisesti kykenemättömiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Samalla ihmisoikeuksien universaalisuuden sijasta heräteltiin fasismin aatehistoriasta löytyneitä käsitteitä työn ja työläisten kunniasta ihmisoikeuksien korvaajina ja antiikin sivistyksestä osoituksena länsimaisen kulttuurin ylivertaisuudesta. Artikkeli nostaa esiin paitsi tätä ihmisoikeushistorian poliittista käyttöä ja vaikeasti ennakoitavia käänteitä, myös siihen sisältyviä taustaoletuksia yhteisöstä ja sen arvoista sekä identiteetistä ja kuulumisesta. Asiasanat: ihmisoikeudet, ihmisoikeushistoria, äärioikeisto, krittinen historiankirjoitus, yhteisö
{"title":"Antiikin perintö, ihmisoikeudet ja äärinationalismi","authors":"Kaius Tuori","doi":"10.54331/haik.113154","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.113154","url":null,"abstract":"Ihmisoikeuksien kritiikki on yleistynyt poliittisessa keskustelussa viime vuosina. Tässä artikkelissa analysoidaan, miten ihmisoikeuksien kriittisen historian esiinnousu sai vastaanottavaisen yleisön äärinationalistisesta oikeistosta ja kuinka se loi puolestaan älyllisen perustan viimeaikaiselle ihmisoikeuksien vastustukselle. Samalla seurataan, kuinka ajatus ihmisoikeuksien länsimaisuudesta on otettu merkiksi siitä, että antiikista alkanut sivistyksen jatkumo muodostaa suljetun yhteisön, jonka arvoihin, kuten ihmisoikeuksiin, muukalaiset eivät pysty sopeutumaan. 1990-luvulta alkaen Lynn Huntin ja Samuel Moynin teosten innoittama ihmisoikeushistoria kasvoi räjähdysmäisesti yhdessä ihmisoikeuksien yleisen merkityksen kanssa. Tämä uudenlainen historiankirjoitus halusi kritisoida niin sanottua oppikirjanarratiivia ihmisoikeuksien suoraviivaisesta historiasta. Ihmisoikeuksien syntyhistorian selvittäminen antoi kuitenkin myös aineksia ihmisoikeuksien kritiikkiin näyttämällä, miten ne olivat pohjimmiltaan länsimainen projekti. Konservatiiviset kommentaattorit tarttuivat tähän ajatukseen ihmisoikeuksien kulttuurisidonnaisuudesta ja länsimaisuudesta aina antiikista lähtien, mutta tulkiten sen päinvastaisesti, länsimaisen kulttuurin ylistyksenä. Muukalaisvihamieliset ryhmät ja poliitikot ovat etenkin vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen nähneet maahanmuuton ongelmat osoituksena siitä, että muukalaiset olivat kulttuurillisesti kykenemättömiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Samalla ihmisoikeuksien universaalisuuden sijasta heräteltiin fasismin aatehistoriasta löytyneitä käsitteitä työn ja työläisten kunniasta ihmisoikeuksien korvaajina ja antiikin sivistyksestä osoituksena länsimaisen kulttuurin ylivertaisuudesta. Artikkeli nostaa esiin paitsi tätä ihmisoikeushistorian poliittista käyttöä ja vaikeasti ennakoitavia käänteitä, myös siihen sisältyviä taustaoletuksia yhteisöstä ja sen arvoista sekä identiteetistä ja kuulumisesta. Asiasanat: ihmisoikeudet, ihmisoikeushistoria, äärioikeisto, krittinen historiankirjoitus, yhteisö","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"18 7","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351623","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Historian käyttö on saanut 2010-luvulla lisää näkyvyyttä suomalaisissa perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmissa.
2010 年代，历史在芬兰基础教育和高中课程中的应用越来越引人注目。
{"title":"Millainen historian opetus tukisi ymmärrystä historian käytöstä paremmin?","authors":"Jan Löfström","doi":"10.54331/haik.113159","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.113159","url":null,"abstract":"Historian käyttö on saanut 2010-luvulla lisää näkyvyyttä suomalaisissa perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmissa.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"45 3","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351895","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Erityisesti Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi marraskuussa 2016 herätti henkiin aiemmin 1930-luvulla yhdysvaltalaisessa julkisuudessa laajasti esillä olleet vaihtoehtohistorialliset esitykset – romaanit ja elokuvat – joissa Yhdysvallat liukui Euroopan vanavedessä erityisen amerikkalaisen fasismin tai autoritäärisyyden hallintaan. Myös #MeToo- ja Black Lives Matter -identiteettipolitiikkaan kytkeytynyt liikehdintä väritti vahvasti aikalaiskokemusta, joka kiinnittyi Yhdysvaltain historian traumaattisiin muistoihin. Kesäkuussa 2016 toteutunut Brexit-äänestys, joka johti Britannian eroamiseen Euroopan unionista, synnytti vastaavaa poliittista ja kulttuurista liikehdintää Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Vaihtoehtohistorioista on kasvanut osa tämän päivän ”vaihtoehtoista ymmärrystä”, jossa asiantuntijuus ja faktat eivät enää välttämättä ole historiaa koskevien määrittelyjen keskiössä. Tämä artikkeli keskittyy erityisesti neljään fasismia sen eri muodoissa tarkastelevaan vaihtoehtohistorialliseen prestiisitelevisiosarjaan, The Man in the High Castle (2015–), SS-GB (2017), The Plot Against America (2020) ja The Handmaid’s Tale (2017–), joissa historiallisia tapahtumia muokataan eri suuntiin, sekä näiden sarjojen näkymiseen 2010-luvun ruohonjuuritason politiikassa. Artikkelissa tarkastellaan sarjojen vaikutushistoriallista kontekstia, audiovisuaalista estetiikkaa, historiakulttuurista dynamiikkaa sekä niiden vaihtoehtohistoriallisten spekulaatioiden näkymistä niin uuspopulististien kuin kansalaisoikeus- ja identiteettipolitiikkaan kiinnittyvien ryhmittymien toiminnassa.
{"title":"Viihdettä vai valistusta?","authors":"Kari Kallioniemi, Kimi Kärki","doi":"10.54331/haik.113158","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.113158","url":null,"abstract":"Erityisesti Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi marraskuussa 2016 herätti henkiin aiemmin 1930-luvulla yhdysvaltalaisessa julkisuudessa laajasti esillä olleet vaihtoehtohistorialliset esitykset – romaanit ja elokuvat – joissa Yhdysvallat liukui Euroopan vanavedessä erityisen amerikkalaisen fasismin tai autoritäärisyyden hallintaan. Myös #MeToo- ja Black Lives Matter -identiteettipolitiikkaan kytkeytynyt liikehdintä väritti vahvasti aikalaiskokemusta, joka kiinnittyi Yhdysvaltain historian traumaattisiin muistoihin. Kesäkuussa 2016 toteutunut Brexit-äänestys, joka johti Britannian eroamiseen Euroopan unionista, synnytti vastaavaa poliittista ja kulttuurista liikehdintää Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Vaihtoehtohistorioista on kasvanut osa tämän päivän ”vaihtoehtoista ymmärrystä”, jossa asiantuntijuus ja faktat eivät enää välttämättä ole historiaa koskevien määrittelyjen keskiössä. Tämä artikkeli keskittyy erityisesti neljään fasismia sen eri muodoissa tarkastelevaan vaihtoehtohistorialliseen prestiisitelevisiosarjaan, The Man in the High Castle (2015–), SS-GB (2017), The Plot Against America (2020) ja The Handmaid’s Tale (2017–), joissa historiallisia tapahtumia muokataan eri suuntiin, sekä näiden sarjojen näkymiseen 2010-luvun ruohonjuuritason politiikassa. Artikkelissa tarkastellaan sarjojen vaikutushistoriallista kontekstia, audiovisuaalista estetiikkaa, historiakulttuurista dynamiikkaa sekä niiden vaihtoehtohistoriallisten spekulaatioiden näkymistä niin uuspopulististien kuin kansalaisoikeus- ja identiteettipolitiikkaan kiinnittyvien ryhmittymien toiminnassa.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"59 12","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349345","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Artikkeli käsittelee professori Gunnar Landtmanin toimintaa 1930-luvulla käydyssä keskustelussa kuolemanrangaistuksen käyttämisestä. Esitän Landtmanin toimineen akateemisena julkisena intellektuellina, joka hyödynsi tieteenalansa tietoa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Landtmanin sosiologiset tutkimukset tarjosivat hänelle välineen argumentoida lehtikirjoituksissa kuolemanrangaistuksen käyttämistä vastaan. Hänen mukaansa, sivilisoituneen yhteiskunnan ei pitäisi palata primitiivisiin käytänteisiin käyttämällä kuolemanrangaistusta. Sellainen heikentäisi koko yhteisöä. Lehtikirjoitusten lisäksi Landtman oli mukana kuolemanrangaistusta vastustaneessa komiteassa ja perustamassa Ihmisoikeuksien liittoa.
{"title":"Kuolemanrangaistusta vastaan","authors":"Jouni Ahmajärvi","doi":"10.54331/haik.115469","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.115469","url":null,"abstract":"Artikkeli käsittelee professori Gunnar Landtmanin toimintaa 1930-luvulla käydyssä keskustelussa kuolemanrangaistuksen käyttämisestä. Esitän Landtmanin toimineen akateemisena julkisena intellektuellina, joka hyödynsi tieteenalansa tietoa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Landtmanin sosiologiset tutkimukset tarjosivat hänelle välineen argumentoida lehtikirjoituksissa kuolemanrangaistuksen käyttämistä vastaan. Hänen mukaansa, sivilisoituneen yhteiskunnan ei pitäisi palata primitiivisiin käytänteisiin käyttämällä kuolemanrangaistusta. Sellainen heikentäisi koko yhteisöä. Lehtikirjoitusten lisäksi Landtman oli mukana kuolemanrangaistusta vastustaneessa komiteassa ja perustamassa Ihmisoikeuksien liittoa.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"17 8","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351633","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Artikkeli käsittelee vuonna 1577 tataarien hyökkäystä jään yli Tallinnasta Uudenmaan rannikolle. Vihollinen ryösti Helsingin ja Sipoon kyliä vieden mukanaan viljaa, tavaraa, karjaa ja 240 ihmistä. Hyökkäys oli osa Ruotsin ja Venäjän välistä 25-vuotista sotaa. Artikkeli osoittaa, ettei hyökkäys ollut vain satunnainen ryöstöretki jäätyneen meren yli, vaan osa laajempaa aikaudelle tyypillistä strategista ajattelua, jossa keskeisenä tavoitteena oli vihollisen sotatoimien tukialueen ja sen asukkaiden veronmaksukyvyn heikentäminen. Taustalla oli Ruotsin Viron ja Liivinmaan sotatoimien huolto Uudenmaan rannikolta ja Helsingistä käsin. Tärkeässä osassa oli Narvan saarto (1561–1581) ja Helsingin rooli sen tukikohtana. Kaapparilaivasto on aiemmassa tutkimuksessa jäänyt olemattoman vähälle huomiolle. Ruotsilla oli näihin aikoihin yksi maailman suurimmista laivastosta, josta suuri osa oli 1570-luvulla Helsingissä. Laivasto sai muonituksensa Helsingin ja Sipoon maaseudulta talonpoikien päivätöinä tekeminä kuljetuksina. Uudellamaalla oli myös merkittävää telakkatoimintaa. Rannikon laivureilla oli tärkeä rooli sotamiesten, hevosten, muonan ja aseiden kuljetuksessa Viroon. Tämä kaikki teki Uudenmaan rannikosta viholliskohteen, jonne tataarien ryöstöretki kohdistui. Vihollisen silmissä Helsinki oli kaapparikaupunki, joka oli sitä ympäröivän maaseudun huollon ja työvoiman varassa. Asiasanat: 25-vuotinen sota, Suomenlahti ja Helsinki, laivat ja laivanrakennus, sodan logistiikka ja takamaastot, autioituminen ja sodan tuhot, Narvan saarto
{"title":"Hyökkäys rannikolle","authors":"Mikko Huhtamies","doi":"10.54331/haik.115370","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.115370","url":null,"abstract":"Artikkeli käsittelee vuonna 1577 tataarien hyökkäystä jään yli Tallinnasta Uudenmaan rannikolle. Vihollinen ryösti Helsingin ja Sipoon kyliä vieden mukanaan viljaa, tavaraa, karjaa ja 240 ihmistä. Hyökkäys oli osa Ruotsin ja Venäjän välistä 25-vuotista sotaa. Artikkeli osoittaa, ettei hyökkäys ollut vain satunnainen ryöstöretki jäätyneen meren yli, vaan osa laajempaa aikaudelle tyypillistä strategista ajattelua, jossa keskeisenä tavoitteena oli vihollisen sotatoimien tukialueen ja sen asukkaiden veronmaksukyvyn heikentäminen. Taustalla oli Ruotsin Viron ja Liivinmaan sotatoimien huolto Uudenmaan rannikolta ja Helsingistä käsin. Tärkeässä osassa oli Narvan saarto (1561–1581) ja Helsingin rooli sen tukikohtana. Kaapparilaivasto on aiemmassa tutkimuksessa jäänyt olemattoman vähälle huomiolle. Ruotsilla oli näihin aikoihin yksi maailman suurimmista laivastosta, josta suuri osa oli 1570-luvulla Helsingissä. Laivasto sai muonituksensa Helsingin ja Sipoon maaseudulta talonpoikien päivätöinä tekeminä kuljetuksina. Uudellamaalla oli myös merkittävää telakkatoimintaa. Rannikon laivureilla oli tärkeä rooli sotamiesten, hevosten, muonan ja aseiden kuljetuksessa Viroon. Tämä kaikki teki Uudenmaan rannikosta viholliskohteen, jonne tataarien ryöstöretki kohdistui. Vihollisen silmissä Helsinki oli kaapparikaupunki, joka oli sitä ympäröivän maaseudun huollon ja työvoiman varassa. Asiasanat: 25-vuotinen sota, Suomenlahti ja Helsinki, laivat ja laivanrakennus, sodan logistiikka ja takamaastot, autioituminen ja sodan tuhot, Narvan saarto","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"46 4","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351888","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Eija Jämbäckin väitöskirjatutkimus Siveellisemmän Suomen puolesta: Tilma Hainari uskonnollisena moraalireformistina ja rotuhygienian edistäjänä 1904–1934 osoittaa, miten laajalle huoli tulevien sukupolvien laadusta oli 1900-luvun alkupuolella levinnyt
{"title":"Siveellisemmän Suomen puolesta","authors":"Marjatta Hietala","doi":"10.54331/haik.112855","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.112855","url":null,"abstract":"Eija Jämbäckin väitöskirjatutkimus Siveellisemmän Suomen puolesta: Tilma Hainari uskonnollisena moraalireformistina ja rotuhygienian edistäjänä 1904–1934 osoittaa, miten laajalle huoli tulevien sukupolvien laadusta oli 1900-luvun alkupuolella levinnyt","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"49 3","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136352033","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Arvio teoksesta: Janne Lahti & Rebecca Weaver-Hightower (toim.): Cinematic Settlers. The Settler Colonial World in Film. Routledge 2020. 218 s. ISBN 978-0-367-50383-3.
Arvio teoksesta: Janne Lahti &;丽贝卡·韦弗-海托华:电影移民。电影中的移民殖民世界。劳特利奇2020。218年代。ISBN 978-0-367-50383-3。
{"title":"Asutuskolonialismin kirjoa elokuvissa","authors":"Raita Merivirta","doi":"10.54331/haik.131332","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131332","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Janne Lahti & Rebecca Weaver-Hightower (toim.): Cinematic Settlers. The Settler Colonial World in Film. Routledge 2020. 218 s. ISBN 978-0-367-50383-3.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"47 6","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136352042","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Arvio teoksesta: Mats Fridlund, Mila Oiva ja Petri Paju (toim.): Digital Histories. Emergent Approaches within the New Digital History. Helsinki University Press 2020. 382 s. ISBN (PDF) PDF 978-952-369-021-9. https://doi.org/10.33134/HUP-5.
Arvio teoksesta: Mats Fridlund, Mila Oiva ja Petri Paju (toim.):数字历史。新数字历史中的新兴方法。赫尔辛基大学出版社2020年。382年代。Isbn (pdf) pdf 978-952-369-021-9。https://doi.org/10.33134/HUP-5。
{"title":"Digitaalinen historia: Katsaus menneeseen, nykyisyyteen ja tulevaisuuden näkymiin","authors":"Saara Kekki","doi":"10.54331/haik.131426","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131426","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Mats Fridlund, Mila Oiva ja Petri Paju (toim.): Digital Histories. Emergent Approaches within the New Digital History. Helsinki University Press 2020. 382 s. ISBN (PDF) PDF 978-952-369-021-9. https://doi.org/10.33134/HUP-5.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"52 4","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136348900","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Luimme monien muiden ohella hämmästyneinä VTT Tapio Tervamäen kirjastamme Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta: Kiista Suomen asemasta Saksan ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä (Docendo 2019) esittämän arvion Historiallisessa Aikakauskirjassa 4/2021. Siinä annetaan vinoutunut kuva sisällöstä alkaen heti otsikosta ”Diktaattori valkopesussa”. Koska aihe on tärkeä, haluamme tässä selvittää tutkimuksellisia periaatteitamme ja tuoda esille tärkeimmät dokumentit avainkohtineen.
在众多评论中，我们惊讶地看到 VTT Tapio Tervamäki 在《历史评论》第 4/2021 期上对我们的著作《希特勒和斯大林的芬兰贸易：芬兰在德苏势力范围内的地位之争》（Docendo 2019）的评论，该评论从 "粉饰中的独裁者 "这一标题开始，对内容进行了歪曲。鉴于该主题的重要性，我们希望在此阐明我们的研究原则，并强调主要文件及其要点。
{"title":"Hitlerin ja Stalinin neuvotteluista on päteviä dokumentteja","authors":"Eino Murtorinne, Pekka Visuri","doi":"10.54331/haik.131345","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131345","url":null,"abstract":"Luimme monien muiden ohella hämmästyneinä VTT Tapio Tervamäen kirjastamme Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta: Kiista Suomen asemasta Saksan ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä (Docendo 2019) esittämän arvion Historiallisessa Aikakauskirjassa 4/2021. Siinä annetaan vinoutunut kuva sisällöstä alkaen heti otsikosta ”Diktaattori valkopesussa”. Koska aihe on tärkeä, haluamme tässä selvittää tutkimuksellisia periaatteitamme ja tuoda esille tärkeimmät dokumentit avainkohtineen.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"56 12","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349034","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：