Eija Jämbäckin väitöskirjatutkimus Siveellisemmän Suomen puolesta: Tilma Hainari uskonnollisena moraalireformistina ja rotuhygienian edistäjänä 1904–1934 osoittaa, miten laajalle huoli tulevien sukupolvien laadusta oli 1900-luvun alkupuolella levinnyt
{"title":"Siveellisemmän Suomen puolesta","authors":"Marjatta Hietala","doi":"10.54331/haik.112855","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.112855","url":null,"abstract":"Eija Jämbäckin väitöskirjatutkimus Siveellisemmän Suomen puolesta: Tilma Hainari uskonnollisena moraalireformistina ja rotuhygienian edistäjänä 1904–1934 osoittaa, miten laajalle huoli tulevien sukupolvien laadusta oli 1900-luvun alkupuolella levinnyt","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"49 3","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136352033","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Arvio teoksesta: Janne Lahti & Rebecca Weaver-Hightower (toim.): Cinematic Settlers. The Settler Colonial World in Film. Routledge 2020. 218 s. ISBN 978-0-367-50383-3.
Arvio teoksesta: Janne Lahti &;丽贝卡·韦弗-海托华:电影移民。电影中的移民殖民世界。劳特利奇2020。218年代。ISBN 978-0-367-50383-3。
{"title":"Asutuskolonialismin kirjoa elokuvissa","authors":"Raita Merivirta","doi":"10.54331/haik.131332","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131332","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Janne Lahti & Rebecca Weaver-Hightower (toim.): Cinematic Settlers. The Settler Colonial World in Film. Routledge 2020. 218 s. ISBN 978-0-367-50383-3.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"47 6","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136352042","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Tarkastelemme artikkelissa rahvaan parissa suositun riimillisen laulun asemaa sekä arvostuksen puutetta pitkällä 1800-luvulla. Riimillisen kansanlaulun ongelmallisuutta käsitellään sekä kansanrunojen julkaisu- ja keruutoiminnassa että kansallisessa projektissa, jossa tarkoituksena oli ohjata rahvasta siveellisiin tapoihin. Osoitamme, ettäsivistyneistö arvosti riimillisen laulun melodioita, mutta väheksyi laulun sanoituksia ja esitystapaa. Riimillinenlauluperinne oli 1700-luvulla ollut vahvasti sidoksissa ruotsinkielisiin sävelmä- ja käännöslainoihin, ja osa sivistyneistöstä suhtautui riimilliseen lauluun vieraana, ei-suomalaisena. Erilaisia riimillisen laulun julkaisusuunnitelmia kuitenkin esiintyi esimerkiksi Elias Lönnrotilla, H. A. Reinholmilla ja Lauri Soinilla, mutta nämä hankkeet eivät laajamittaisesti toteutuneet. Esitämme, että kattavan riimillistä laulua sisältävän kansanrunokokoelman puute on heikentänyt perinteenlajin arvostusta entisestään. Lisäksi osoitamme, että riimillisen lauluperinteen hahmottamisella vain musiikillisten ominaisuuksiensakautta on pitkät juuret. Riimillistä lauluperinnettä ovatkin tutkineet pääasiassa kansanmusiikintutkijat, vaikka kyseinen lauluperinne oli 1800-luvulla vallitseva rahvaan lyyrisen itseilmaisun muoto. Aineistona käytetään kansanrunokokoelmien esipuheita, kirjeitä, tieteellisiä tekstejä sekä muuta riimilliseen lauluun liittyvää keskustelua aikakaus- ja sanomalehdissä 1810-luvulta 1920-luvulle. Artikkelin näkökulma on reseptiohistoriallinen.
Asiasanat: Suullinen perinne, riimillinen laulu, väheksytty perinne, 1800-luku, arvostus, julkaisut
{"title":"Riimillisen laulun asema pitkällä 1800-luvulla","authors":"Niina Hämäläinen, Hanna Karhu","doi":"10.54331/haik.112074","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.112074","url":null,"abstract":"Tarkastelemme artikkelissa rahvaan parissa suositun riimillisen laulun asemaa sekä arvostuksen puutetta pitkällä 1800-luvulla. Riimillisen kansanlaulun ongelmallisuutta käsitellään sekä kansanrunojen julkaisu- ja keruutoiminnassa että kansallisessa projektissa, jossa tarkoituksena oli ohjata rahvasta siveellisiin tapoihin. Osoitamme, ettäsivistyneistö arvosti riimillisen laulun melodioita, mutta väheksyi laulun sanoituksia ja esitystapaa. Riimillinenlauluperinne oli 1700-luvulla ollut vahvasti sidoksissa ruotsinkielisiin sävelmä- ja käännöslainoihin, ja osa sivistyneistöstä suhtautui riimilliseen lauluun vieraana, ei-suomalaisena. Erilaisia riimillisen laulun julkaisusuunnitelmia kuitenkin esiintyi esimerkiksi Elias Lönnrotilla, H. A. Reinholmilla ja Lauri Soinilla, mutta nämä hankkeet eivät laajamittaisesti toteutuneet. Esitämme, että kattavan riimillistä laulua sisältävän kansanrunokokoelman puute on heikentänyt perinteenlajin arvostusta entisestään. Lisäksi osoitamme, että riimillisen lauluperinteen hahmottamisella vain musiikillisten ominaisuuksiensakautta on pitkät juuret. Riimillistä lauluperinnettä ovatkin tutkineet pääasiassa kansanmusiikintutkijat, vaikka kyseinen lauluperinne oli 1800-luvulla vallitseva rahvaan lyyrisen itseilmaisun muoto. Aineistona käytetään kansanrunokokoelmien esipuheita, kirjeitä, tieteellisiä tekstejä sekä muuta riimilliseen lauluun liittyvää keskustelua aikakaus- ja sanomalehdissä 1810-luvulta 1920-luvulle. Artikkelin näkökulma on reseptiohistoriallinen.
 Asiasanat: Suullinen perinne, riimillinen laulu, väheksytty perinne, 1800-luku, arvostus, julkaisut","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"8 5","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"134993026","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Arvio teoksesta: Barta Róbert: A magyarság vonzásában. Válogatás Carlile Aylmer Macartney írásaiból és beszédeiből. Kapitális Kft. Debrecen, 2021. 228 s. ISBN 978-963-490-207-2.
作品评论 Barta, Róbert Barta: A magyarság vonzásában.Barta Róta Róta: The Hungarianness of Hungary.Carlileartney Macartney's Carlileartney's Carlileartney's Carlileartney's Carlileartney's Carlileartney's Carlileartney's Carlileartney's Carlileartney's Carlileartney's Carlileartney's Carlileartney's Carlileartney's Carlileartney'.228 p. ISBN 978-963-490-207-2。
{"title":"Unkariin kiintynyt diplomaatti","authors":"Anssi Halmesvirta","doi":"10.54331/haik.131433","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131433","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Barta Róbert: A magyarság vonzásában. Válogatás Carlile Aylmer Macartney írásaiból és beszédeiből. Kapitális Kft. Debrecen, 2021. 228 s. ISBN 978-963-490-207-2.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"44 3","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351900","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Arvio teoksesta: Petteri Impola, Pirita Frigren, Petri Karonen, Matti Roitto & Antti Räihä (toim.): Vanhojen käsialojen lukuopas. Gaudeamus 2021. 355 s. ISBN 978-952-345-106-3.
Petteri Impola、Pirita Frigren、Petri Karonen、Matti Roitto & Antti Räihä（编辑）的作品评论：佩蒂-柯蒂、彼得和佩蒂-里帕、安蒂-里帕、彼得和佩蒂-里帕。Gaudeamus 2021. 355 p. ISBN 978-952-345-106-3。
{"title":"Lukuopas tutustuttaa lähdeaineistoihin","authors":"Jenni Merovuo","doi":"10.54331/haik.131337","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131337","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Petteri Impola, Pirita Frigren, Petri Karonen, Matti Roitto & Antti Räihä (toim.): Vanhojen käsialojen lukuopas. Gaudeamus 2021. 355 s. ISBN 978-952-345-106-3.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"44 2","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351901","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Artikkelissamme pohdimme historioitsijoille mahdollisia tapoja toisin katsoa queer-sensitiivisesti 1800-luvun suomenruotsalaisen, yhteiskunnallisesti aktiivin ja kosmopoliitin eliitin jälkeensä jättämiä aineistoja. Ensimmäinen aineisto koostuu vapaaherra ja harrastelijataiteilija August Mannerheimin (1805–1876) kolmesta 1830–1850-luvuille sijoittuvasta seksuaalisviritteisestä karikatyyristä. Osoitamme, että Mannerheimin työt linkittyvät eurooppalaiseen perinteeseen, jossa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus on vahvasti läsnä. Toinen aineisto käsittää naimattomina pysyneiden naisasianainen ja filantrooppi Cely Mechelinin (1866–1950) ja ranskalaisen opettajan Marie de Verneuil’n (1859–1897) välisen tunteikkaan kirjeenvaihdon 1880–1890-luvuilla. Analysoimme Mechelinin ja Verneuil’n suhdetta 1800-luvun lopun aseksuaalin naisihanteen ja -roolin kautta pohtien, loivatko ne naisille sallitun kulttuurisen tilan toteuttaa intensiivisiä suhteita. Samalla puretaan myös aiemman tutkimuksen suhdenormatiivisuutta. Asiasanat: Queer-historia, August Mannerheim, Cely Mechelin, Marie de Verneuil, karikatyyrit, kirjeet, 1800-luku
{"title":"Kuinka nähdä ja puhua seksuaalisuuden, sukupuolen ja suhteiden moninaisuudesta historiassa?","authors":"Rose-Marie Peake, Saara Hilpinen","doi":"10.54331/haik.114896","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.114896","url":null,"abstract":"Artikkelissamme pohdimme historioitsijoille mahdollisia tapoja toisin katsoa queer-sensitiivisesti 1800-luvun suomenruotsalaisen, yhteiskunnallisesti aktiivin ja kosmopoliitin eliitin jälkeensä jättämiä aineistoja. Ensimmäinen aineisto koostuu vapaaherra ja harrastelijataiteilija August Mannerheimin (1805–1876) kolmesta 1830–1850-luvuille sijoittuvasta seksuaalisviritteisestä karikatyyristä. Osoitamme, että Mannerheimin työt linkittyvät eurooppalaiseen perinteeseen, jossa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus on vahvasti läsnä. Toinen aineisto käsittää naimattomina pysyneiden naisasianainen ja filantrooppi Cely Mechelinin (1866–1950) ja ranskalaisen opettajan Marie de Verneuil’n (1859–1897) välisen tunteikkaan kirjeenvaihdon 1880–1890-luvuilla. Analysoimme Mechelinin ja Verneuil’n suhdetta 1800-luvun lopun aseksuaalin naisihanteen ja -roolin kautta pohtien, loivatko ne naisille sallitun kulttuurisen tilan toteuttaa intensiivisiä suhteita. Samalla puretaan myös aiemman tutkimuksen suhdenormatiivisuutta. Asiasanat: Queer-historia, August Mannerheim, Cely Mechelin, Marie de Verneuil, karikatyyrit, kirjeet, 1800-luku","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"48 4","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136352038","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Arvio teoksesta: Anna-Liisa Haavikko: Kaari. Kirjailija Kaari Utrion elämä. Siltala 2021. 512 s. ISBN 978-952-234-571-4.
安娜-丽莎-哈维科（Anna-Liisa Haavikko）作品评论：《卡里》。作者 Kaari Utrio 的生平。512 p. ISBN 978-952-234-571-4。
{"title":"”Tuo Kaari on kyllä ihan mahdoton fantasiapakkaus!”– Menestyskirjailijan muotokuva","authors":"Anna Niiranen, Pirita Frigren","doi":"10.54331/haik.131434","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131434","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Anna-Liisa Haavikko: Kaari. Kirjailija Kaari Utrion elämä. Siltala 2021. 512 s. ISBN 978-952-234-571-4.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"53 4","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136348895","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Artikkelissa analysoidaan, millä tavoin Pohjois-Suomen varhaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa vuosina 1967–1987 tulkittiin Pohjois-Suomeen syntymisen merkitystä ihmisen elämänkululle. Tiedonkeruu lähti liikkeelle pohjoissuomalaisia vaivanneiden terveydellisten ongelmien syiden selvittämishalusta. Ajan kuluessa syntymäkohorttidatasta on muodostunut tutkimusaineisto, jota hyödynnetään eri alojen tutkimuksessa merkittävästi. Kaikkiaan Pohjois-Suomen syntymäkohorttidatan pohjalta on julkaistu yli 1 600 tieteellistä tutkimusta ja määrä kasvaa yhä. Tavoitteena on havainnollistaa syntymäkohorttitutkimuksen ja epidemiologian historiaa sekä ajanjaksoa, jolloin sosiaalilääketieteen asema oli Suomessa vahva. Vaikka alueellisen painotuksen merkitys tutkimuksessa väheni 1980-luvulle tultaessa, sosiaalilääketieteellinen näkemys pysyi. Tutkimus siis täydentää kuvaa suomalaisenlääketieteen painopisteiden historiasta ja erityisesti sosiaalilääketieteen historian kukoistuskaudesta, joka ajoittuu 1960-luvulta 1980-luvulle.
Asiasanat: syntymäkohorttitutkimus, epidemiologia, lääketieteen historia, terveyshistoria, Pohjois-Suomi
{"title":"Kohti tasa-arvoisia terveyspalveluja","authors":"Katariina Parhi","doi":"10.54331/haik.112080","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.112080","url":null,"abstract":"Artikkelissa analysoidaan, millä tavoin Pohjois-Suomen varhaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa vuosina 1967–1987 tulkittiin Pohjois-Suomeen syntymisen merkitystä ihmisen elämänkululle. Tiedonkeruu lähti liikkeelle pohjoissuomalaisia vaivanneiden terveydellisten ongelmien syiden selvittämishalusta. Ajan kuluessa syntymäkohorttidatasta on muodostunut tutkimusaineisto, jota hyödynnetään eri alojen tutkimuksessa merkittävästi. Kaikkiaan Pohjois-Suomen syntymäkohorttidatan pohjalta on julkaistu yli 1 600 tieteellistä tutkimusta ja määrä kasvaa yhä. Tavoitteena on havainnollistaa syntymäkohorttitutkimuksen ja epidemiologian historiaa sekä ajanjaksoa, jolloin sosiaalilääketieteen asema oli Suomessa vahva. Vaikka alueellisen painotuksen merkitys tutkimuksessa väheni 1980-luvulle tultaessa, sosiaalilääketieteellinen näkemys pysyi. Tutkimus siis täydentää kuvaa suomalaisenlääketieteen painopisteiden historiasta ja erityisesti sosiaalilääketieteen historian kukoistuskaudesta, joka ajoittuu 1960-luvulta 1980-luvulle.
 Asiasanat: syntymäkohorttitutkimus, epidemiologia, lääketieteen historia, terveyshistoria, Pohjois-Suomi","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"57 3","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349031","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Historiandidaktisia väitöstutkimuksia ei ilmesty Suomessa kovin usein. Vielä harvemmin niitä julkaistaan epämuodikkaan monografian muodossa. Olli Suomisen tutkimus Identifying History in Servitude on tästä poikkeus. Kun tarkastelun kohteena on vielä historiandidaktiikassa harvinaislaatuinen vertaileva tutkimus, ansaitsee teos tulla esitellyksi alan tiedelehdessä.
{"title":"Historiapolitiikkaa kouluopetuksessa","authors":"Jukka Rantala","doi":"10.54331/haik.113162","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.113162","url":null,"abstract":"Historiandidaktisia väitöstutkimuksia ei ilmesty Suomessa kovin usein. Vielä harvemmin niitä julkaistaan epämuodikkaan monografian muodossa. Olli Suomisen tutkimus Identifying History in Servitude on tästä poikkeus. Kun tarkastelun kohteena on vielä historiandidaktiikassa harvinaislaatuinen vertaileva tutkimus, ansaitsee teos tulla esitellyksi alan tiedelehdessä.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"55 8","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349046","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Sodat, konfliktit ja valtataistelut vaativat tavallisesti välittömiä uhreja, taistelukentällä kaatuneita sotilaita ja sotatoimien uhreiksi jääneitä siviilejä. Varsinkin pitkään kestävät taistelut ja varustelu heijastuvat sitäkin laajemmin koko yhteiskuntaan, talouteen, kulttuuriin ja ruokatuotantoon. Kuten totesimme hiljattain ilmestyneessä teoksessa Civilians and Military Supply in Early Modern Finland, sotatalouden vaikutus siviilien elämään, hintoihin, veroihin ja tuotantoon tuntuu laajasti, kaukana sotatoimialueista.
{"title":"Kylmää kyytiä ja kovaa työtä","authors":"Anu Lahtinen","doi":"10.54331/haik.131348","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131348","url":null,"abstract":"Sodat, konfliktit ja valtataistelut vaativat tavallisesti välittömiä uhreja, taistelukentällä kaatuneita sotilaita ja sotatoimien uhreiksi jääneitä siviilejä. Varsinkin pitkään kestävät taistelut ja varustelu heijastuvat sitäkin laajemmin koko yhteiskuntaan, talouteen, kulttuuriin ja ruokatuotantoon. Kuten totesimme hiljattain ilmestyneessä teoksessa Civilians and Military Supply in Early Modern Finland, sotatalouden vaikutus siviilien elämään, hintoihin, veroihin ja tuotantoon tuntuu laajasti, kaukana sotatoimialueista.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"58 11","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349172","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：