Digitalisaatiolla pyritään vastaamaan terveydenhuollon haasteisiin, kuten resurssien riittävyyteen ja kustannusten nousuun. Digitalisaatio edellyttää innovatiivisia ja systemaattisia muutoksia organisaatiossa sekä erityisesti huomion kiinnittämistä työhyvinvoinnin edistämiseen, jotta työn mahdollisesti lisääntyviä kuormitustekijöitä voidaan tunnistaa ja ehkäistä jo muutoksen aikana. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata johtajien ja ammattilaisten näkemyksiä digitalisaation mahdollisuuksista työhyvinvoinnin edistämisessä yliopistosairaalassa. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla fokusryhmä- ja yksilöhaastatteluilla yhden yliopistosairaalan johtajilta (n=20) ja ammattilaisilta (n=22) etäyhteydellä kesäkuun 2021 ja toukokuun 2022 välisenä aikana. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan digitalisaation mahdollisuuksia työhyvinvoinnin edistämisessä yliopistosairaalassa kuvasivat: työnteon mielekkyyden lisääntyminen, työnteon tehokkuuden parantuminen, työhyvinvointia edistävät digitaaliset ratkaisut ja palvelut, osaamisen edistäminen ja mahdollistavan toimintaympäristön luominen. Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan edistää työntekoa sujuvammaksi ja mahdollistaa yksilöllisempi työnkuva. Työhyvinvointia voidaan edistää digitaalisilla ratkaisuilla, jotka tukevat ja seuraavat työstä palautumista ja hyvinvointia työssä. Digitalisaation hyödyntäminen työhyvinvoinnin edistämiseksi edellyttää osaamisen varmistamista, digitalisaatiota tukevaa työilmapiiriä ja työympäristöä sekä muutoksen johtamista. Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia työhyvinvoinnin edistämiseen vaikuttamalla työnteon mielekkyyteen ja tehokkuuteen, työhyvinvointia edistäviin digitaalisiin ratkaisuihin ja palveluihin, osaamisen edistämiseen ja mahdollistavan toimintaympäristön luomiseen. Terveyden edistämisen näkökulma on tärkeä huomioida digitaalisten ratkaisujen suunnittelussa ja käyttöönotossa. Keskeistä on osallistava kehittäminen, jossa esihenkilöillä on tärkeä rooli muutoksen mahdollistamisessa. Kiinnittämällä huomiota työhyvinvointiin digitalisoituvassa terveydenhuollossa, voidaan lisätä alan veto- ja pitovoimaa.
{"title":"Digitalisaation mahdollisuudet työhyvinvoinnin edistämisessä yliopistosairaalassa: haastattelututkimus johtajille ja ammattilaisille","authors":"Heidi Hänninen, Mira Hammarén, O. Kanste","doi":"10.23996/fjhw.131382","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.131382","url":null,"abstract":"Digitalisaatiolla pyritään vastaamaan terveydenhuollon haasteisiin, kuten resurssien riittävyyteen ja kustannusten nousuun. Digitalisaatio edellyttää innovatiivisia ja systemaattisia muutoksia organisaatiossa sekä erityisesti huomion kiinnittämistä työhyvinvoinnin edistämiseen, jotta työn mahdollisesti lisääntyviä kuormitustekijöitä voidaan tunnistaa ja ehkäistä jo muutoksen aikana. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata johtajien ja ammattilaisten näkemyksiä digitalisaation mahdollisuuksista työhyvinvoinnin edistämisessä yliopistosairaalassa. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla fokusryhmä- ja yksilöhaastatteluilla yhden yliopistosairaalan johtajilta (n=20) ja ammattilaisilta (n=22) etäyhteydellä kesäkuun 2021 ja toukokuun 2022 välisenä aikana. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan digitalisaation mahdollisuuksia työhyvinvoinnin edistämisessä yliopistosairaalassa kuvasivat: työnteon mielekkyyden lisääntyminen, työnteon tehokkuuden parantuminen, työhyvinvointia edistävät digitaaliset ratkaisut ja palvelut, osaamisen edistäminen ja mahdollistavan toimintaympäristön luominen. Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan edistää työntekoa sujuvammaksi ja mahdollistaa yksilöllisempi työnkuva. Työhyvinvointia voidaan edistää digitaalisilla ratkaisuilla, jotka tukevat ja seuraavat työstä palautumista ja hyvinvointia työssä. Digitalisaation hyödyntäminen työhyvinvoinnin edistämiseksi edellyttää osaamisen varmistamista, digitalisaatiota tukevaa työilmapiiriä ja työympäristöä sekä muutoksen johtamista. Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia työhyvinvoinnin edistämiseen vaikuttamalla työnteon mielekkyyteen ja tehokkuuteen, työhyvinvointia edistäviin digitaalisiin ratkaisuihin ja palveluihin, osaamisen edistämiseen ja mahdollistavan toimintaympäristön luomiseen. Terveyden edistämisen näkökulma on tärkeä huomioida digitaalisten ratkaisujen suunnittelussa ja käyttöönotossa. Keskeistä on osallistava kehittäminen, jossa esihenkilöillä on tärkeä rooli muutoksen mahdollistamisessa. Kiinnittämällä huomiota työhyvinvointiin digitalisoituvassa terveydenhuollossa, voidaan lisätä alan veto- ja pitovoimaa.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"131 3","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139146419","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Suurten tietomassojen käyttöä kohtaan on merkittäviä odotuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tiedon jalostamisen kautta pyritään tuottamaan uudenlaista ymmärrystä palveluiden kehittämiseksi mm. tutkimuksen, innovaatiotoiminnan ja tietojohtamisen keinoin. Käsiteltäessä henkilötietoja on kuitenkin huomioitava rekisteröidyn oikeudet ja henkilötietojen käsittelyä koskevat säädökset. Tämä korostuu erityisesti tilanteissa, joissa käsittelyn kohteena on arkaluontoiset tiedot, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvät asiakastiedot. Massadata-arkkitehtuureja suunniteltaessa on huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käsittelyä ohjaavan lainsäädännön lisäksi tiedonhallintaa ohjaava yleislainsäädäntö eli EU:n yleinen tietosuoja-asetus, tiedonhallintalaki, julkisuuslaki, arkistolaki ja tietosuojalaki. Aiemmassa tutkimuksessa ei ole käsitelty näiden muodostamaa kokonaisuutta massadatatoteutusten näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli tunnistaa tiedonhallinnan yleislainsäädännöstä seuraavat vaatimukset massadata-arkkitehtuureille erityisesti henkilötietojen käsittelyn näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksena lainsäädännöstä seuraavat vaatimukset ryhmiteltiin viiteen luokkaan: 1) hallinnolliset vaatimukset, 2) henkilötietojen suojaaminen, 3) tiedonhallinta ja tietoturva, 4) rekisteröidyn oikeudet ja läpinäkyvyys sekä 5) tiedonsiirrot. Lisäksi tunnistettiin lainsäädännön vaatimusten vaikutukset massadata-arkkitehtuurin toimijoihin. Tyypillisten massadata-arkkitehtuurien ja lainsäädännön yhteensovittaminen ei ole ongelmatonta. Jännitteisyyttä liittyy erityisesti käyttötarkoitussidonnaisuuden huomiointiin, tietojen käsittelyn rajaamisen vain välttämättömään eli miniminointiperiaatteen toteutumiseen, tiedon oikeellisuuden varmistamiseen ja säilytyksen rajoittamiseen sekä tiedonkäsittelyn läpinäkyvyyden toteuttamiseen. Näissä kohdissa lainsäädännön soveltaminen vaatii erityistä huolellisuutta. Sekä tietosuoja-asetus, että tiedonhallintalaki korostavat organisaatioiden johdon viime kätistä vastuuta rekisteröityjen oikeuksien suojaamisessa sekä hyvän hallinnon vaatimusten toteutumisessa viranomaisen tiedonhallinnassa. Riskien hallitsemiseksi, sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan sekä hyvän tiedonhallintatavan toteutumiseksi olennaisia välineitä ovat lakisääteiset tietosuojavaikutusten arvioinnit sekä tiedonhallinnan muutosvaikutusten arvioinnit sekä tiedonhallintayksikön antamat ohjeet, koulutus sekä sisäinen valvonta. Sovellettavan lainsäädännön kokonaisuuden monimutkaisuuden vuoksi aihetta käsittelevä viranomaisohjeistus tai viranomaisille suunnattu kansallinen massadataviitearkkitehtuuri olisi hyödyllinen. Aihepiriä koskevalle empiiriselle ja lainopilliselle lisätutkimukselle olisi tarvetta.
{"title":"Massadata-arkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa: Tiedonhallinnan yleislainsäädännöstä seuraavat vaatimukset henkilötietojen käsittelylle","authors":"Mikko Huovila","doi":"10.23996/fjhw.137963","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.137963","url":null,"abstract":"Suurten tietomassojen käyttöä kohtaan on merkittäviä odotuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tiedon jalostamisen kautta pyritään tuottamaan uudenlaista ymmärrystä palveluiden kehittämiseksi mm. tutkimuksen, innovaatiotoiminnan ja tietojohtamisen keinoin. Käsiteltäessä henkilötietoja on kuitenkin huomioitava rekisteröidyn oikeudet ja henkilötietojen käsittelyä koskevat säädökset. Tämä korostuu erityisesti tilanteissa, joissa käsittelyn kohteena on arkaluontoiset tiedot, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvät asiakastiedot. Massadata-arkkitehtuureja suunniteltaessa on huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käsittelyä ohjaavan lainsäädännön lisäksi tiedonhallintaa ohjaava yleislainsäädäntö eli EU:n yleinen tietosuoja-asetus, tiedonhallintalaki, julkisuuslaki, arkistolaki ja tietosuojalaki. Aiemmassa tutkimuksessa ei ole käsitelty näiden muodostamaa kokonaisuutta massadatatoteutusten näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli tunnistaa tiedonhallinnan yleislainsäädännöstä seuraavat vaatimukset massadata-arkkitehtuureille erityisesti henkilötietojen käsittelyn näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksena lainsäädännöstä seuraavat vaatimukset ryhmiteltiin viiteen luokkaan: 1) hallinnolliset vaatimukset, 2) henkilötietojen suojaaminen, 3) tiedonhallinta ja tietoturva, 4) rekisteröidyn oikeudet ja läpinäkyvyys sekä 5) tiedonsiirrot. Lisäksi tunnistettiin lainsäädännön vaatimusten vaikutukset massadata-arkkitehtuurin toimijoihin. Tyypillisten massadata-arkkitehtuurien ja lainsäädännön yhteensovittaminen ei ole ongelmatonta. Jännitteisyyttä liittyy erityisesti käyttötarkoitussidonnaisuuden huomiointiin, tietojen käsittelyn rajaamisen vain välttämättömään eli miniminointiperiaatteen toteutumiseen, tiedon oikeellisuuden varmistamiseen ja säilytyksen rajoittamiseen sekä tiedonkäsittelyn läpinäkyvyyden toteuttamiseen. Näissä kohdissa lainsäädännön soveltaminen vaatii erityistä huolellisuutta. Sekä tietosuoja-asetus, että tiedonhallintalaki korostavat organisaatioiden johdon viime kätistä vastuuta rekisteröityjen oikeuksien suojaamisessa sekä hyvän hallinnon vaatimusten toteutumisessa viranomaisen tiedonhallinnassa. Riskien hallitsemiseksi, sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan sekä hyvän tiedonhallintatavan toteutumiseksi olennaisia välineitä ovat lakisääteiset tietosuojavaikutusten arvioinnit sekä tiedonhallinnan muutosvaikutusten arvioinnit sekä tiedonhallintayksikön antamat ohjeet, koulutus sekä sisäinen valvonta. Sovellettavan lainsäädännön kokonaisuuden monimutkaisuuden vuoksi aihetta käsittelevä viranomaisohjeistus tai viranomaisille suunnattu kansallinen massadataviitearkkitehtuuri olisi hyödyllinen. Aihepiriä koskevalle empiiriselle ja lainopilliselle lisätutkimukselle olisi tarvetta.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":" 10","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139144267","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
T. Ihalainen, Saara Törmä, Erja Sipilä, K. Palovuori, Tiina Vuohijoki, Johanna Virkki
Swallowing difficulty, also known as dysphagia, is a fairly common symptom that may lead to malnutrition, dehydration, pulmonary complications, and a reduced quality of life. Currently, a swallowing evaluation requires a hospital environment, skilled personnel, and expensive devices. Thus, it is important to develop a successful method for evaluating swallowing in an everyday environment. This study developed a textile-based solution that resembles a neck gaiter. Wireless accelerometer and gyroscope sensors embedded inside the gaiter were used to detect swallowing movements. The recognition of swallows was achieved through cervical auscultation and video footage, and this data was subsequently compared with the information obtained from wireless accelerometer and gyroscope sensors. Based on the measurement results for 17 adults without dysphagia, the developed neck gaiter can identify individual swallows of 5 sips of water (with a 97 % identification success rate) and consecutive swallows of 100 ml of water (98 % identification success rate). However, we were not able to recognize swallowing movements from speaking, chewing and head movements. Future research is now needed to develop a prototype to differentiate swallowing movements from other movements, such as chewing and speaking.
{"title":"The challenges of developing a textile-based device for recognizing swallowing movements during different swallowing tasks","authors":"T. Ihalainen, Saara Törmä, Erja Sipilä, K. Palovuori, Tiina Vuohijoki, Johanna Virkki","doi":"10.23996/fjhw.127314","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.127314","url":null,"abstract":"Swallowing difficulty, also known as dysphagia, is a fairly common symptom that may lead to malnutrition, dehydration, pulmonary complications, and a reduced quality of life. Currently, a swallowing evaluation requires a hospital environment, skilled personnel, and expensive devices. Thus, it is important to develop a successful method for evaluating swallowing in an everyday environment. This study developed a textile-based solution that resembles a neck gaiter. Wireless accelerometer and gyroscope sensors embedded inside the gaiter were used to detect swallowing movements. The recognition of swallows was achieved through cervical auscultation and video footage, and this data was subsequently compared with the information obtained from wireless accelerometer and gyroscope sensors. Based on the measurement results for 17 adults without dysphagia, the developed neck gaiter can identify individual swallows of 5 sips of water (with a 97 % identification success rate) and consecutive swallows of 100 ml of water (98 % identification success rate). However, we were not able to recognize swallowing movements from speaking, chewing and head movements. Future research is now needed to develop a prototype to differentiate swallowing movements from other movements, such as chewing and speaking.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":" 30","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139143829","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Arkkitehtuurista uusien innovaatioiden kehittämiseen ja testaukseen – käyttäjäkokemukset keskiössä","authors":"Pia Liljamo, Miia Jansson","doi":"10.23996/fjhw.142302","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.142302","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":" 3","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139144381","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Sosiaalityötä sääteleviin lakeihin perustuva suunnitelmallisuus kehystää ammatillista työskentelyä, ohjaa asiakkaan asian käsittelyä ja kattaa useita vaiheita alkuarvioinnista työskentelyvaiheeseen ja prosessin päättämiseen. Suunnitelmallisen sosiaalityön välineenä toimiva dokumentaatio tukee asiakkaan tilanteen hahmottamista, laadukasta työtä ja monialaista yhteistyötä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Artikkelissa suunnitelmallista sosiaalityötä lähestytään tietojärjestelmien näkökulmasta ja tarkastellaan tietojärjestelmien toimivuutta suunnitelmallisen sosiaalityön tukena. Tutkimuksessa kysyttiin, miten hyvin asiakastietojärjestelmät tukevat suunnitelmallista sosiaalityötä. Aineistona hyödynnettiin kansallisessa STePS 3.0 -hankkeessa syksyllä 2020 kerättyä kyselyaineistoa, joista tutkimukseen valittiin laillistettujen sosiaalityöntekijöiden vastaukset (N=429). Aineistoa analysoitiin kuvailevilla menetelmillä ja rakentamalla summamuuttujia aineistoa tiivistäen. Määrällistä analyysiä täydennettiin hyödyntämällä avovastauksista muodostettua laadullista aineistoa (3706 sanaa). Tulosten mukaan sosiaalityöntekijät arvioivat tietojärjestelmien tiedon laadun pääosin hyväksi, mutta olennaisen ja tarpeellisen tiedon hahmottaminen on useimmille haastavaa. Enemmistö sosiaalityöntekijöistä koki, ettei tietojärjestelmä tue riittävästi laadukasta työtä eikä dokumentaatiota. Lähes puolet arvioi myös työn hallinnan ja asiakkaan tilanteen hahmottamisen tuen olevan huonoa. Sosiaalityöntekijöiden tyytymättömyys oli suurinta koskien tietojärjestelmän tarjoamaa tukea asiakkaan ja ammattilaisen väliselle, monialaiselle sekä organisaatioiden väliselle yhteistyölle ja tiedonkululle. Tutkimus nostaa tietääksemme ensimmäistä kertaa suunnitelmallisen sosiaalityön tietojärjestelmiä tarkastelevan tutkimuksen keskiöön. Tuloksia voidaan hyödyntää tietojärjestelmien kehittämistyössä ja hyvinvointialueilla, joissa monialainen yhteistyö ja sujuva tiedonkulku korostuvat. Sosiaalityöntekijöiden luottamus tietojärjestelmien tiedon laatuun luo hyvät edellytykset tiedon hyödyntämiselle, mutta kehittämistä tarvitaan tiedon hyödyntämisen toteutumiseksi suunnitelmallisen sosiaalityön käytännössä.
{"title":"Tietojärjestelmät suunnitelmallisen sosiaalityön tukena","authors":"Jenni Toikkanen, Samuel Salovaara, J. Lindh","doi":"10.23996/fjhw.131044","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.131044","url":null,"abstract":"Sosiaalityötä sääteleviin lakeihin perustuva suunnitelmallisuus kehystää ammatillista työskentelyä, ohjaa asiakkaan asian käsittelyä ja kattaa useita vaiheita alkuarvioinnista työskentelyvaiheeseen ja prosessin päättämiseen. Suunnitelmallisen sosiaalityön välineenä toimiva dokumentaatio tukee asiakkaan tilanteen hahmottamista, laadukasta työtä ja monialaista yhteistyötä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Artikkelissa suunnitelmallista sosiaalityötä lähestytään tietojärjestelmien näkökulmasta ja tarkastellaan tietojärjestelmien toimivuutta suunnitelmallisen sosiaalityön tukena. Tutkimuksessa kysyttiin, miten hyvin asiakastietojärjestelmät tukevat suunnitelmallista sosiaalityötä. Aineistona hyödynnettiin kansallisessa STePS 3.0 -hankkeessa syksyllä 2020 kerättyä kyselyaineistoa, joista tutkimukseen valittiin laillistettujen sosiaalityöntekijöiden vastaukset (N=429). Aineistoa analysoitiin kuvailevilla menetelmillä ja rakentamalla summamuuttujia aineistoa tiivistäen. Määrällistä analyysiä täydennettiin hyödyntämällä avovastauksista muodostettua laadullista aineistoa (3706 sanaa). Tulosten mukaan sosiaalityöntekijät arvioivat tietojärjestelmien tiedon laadun pääosin hyväksi, mutta olennaisen ja tarpeellisen tiedon hahmottaminen on useimmille haastavaa. Enemmistö sosiaalityöntekijöistä koki, ettei tietojärjestelmä tue riittävästi laadukasta työtä eikä dokumentaatiota. Lähes puolet arvioi myös työn hallinnan ja asiakkaan tilanteen hahmottamisen tuen olevan huonoa. Sosiaalityöntekijöiden tyytymättömyys oli suurinta koskien tietojärjestelmän tarjoamaa tukea asiakkaan ja ammattilaisen väliselle, monialaiselle sekä organisaatioiden väliselle yhteistyölle ja tiedonkululle. Tutkimus nostaa tietääksemme ensimmäistä kertaa suunnitelmallisen sosiaalityön tietojärjestelmiä tarkastelevan tutkimuksen keskiöön. Tuloksia voidaan hyödyntää tietojärjestelmien kehittämistyössä ja hyvinvointialueilla, joissa monialainen yhteistyö ja sujuva tiedonkulku korostuvat. Sosiaalityöntekijöiden luottamus tietojärjestelmien tiedon laatuun luo hyvät edellytykset tiedon hyödyntämiselle, mutta kehittämistä tarvitaan tiedon hyödyntämisen toteutumiseksi suunnitelmallisen sosiaalityön käytännössä.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"4 2","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139148236","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Tiedon tarpeisiin vastaaminen on merkittävä keino parantaa potilaan ja hänen omaistensa onnistunutta kotiutusta sairaalasta ja siten osa mahdollisimman hyvää loppuelämän hoitoa. Palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden määrä lisääntyy ja ohjauksen kehittäminen on olennaista hoidon laadun turvaamiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden ja heidän omaistensa tiedonsaantia ja -tarpeita sairaalasta kotiutumisen yhteydessä ja sen jälkeen. Menetelmänä oli kartoittava kirjallisuuskatsaus. Systemaattinen tiedonhaku tehtiin kahteen tietokantaan (PubMed ja CINAHL) syyskuussa 2021 ja haut päivitettiin elokuussa 2022 ja syyskuussa 2023. Hakuja täydennettiin manuaalisesti. Hakutuloksia oli yhteensä 1 132, joista mukaanotto- ja poissulkukriteerien jälkeen tutkimukseen valittiin mukaan 14 artikkelia. Suurin osa tutkimuksista oli laadullisia (12). Lisäksi yksi oli monimenetelmätutkimus ja yksi määrällinen tutkimus. Palliatiivisessa hoidossa olevat potilaat ja heidän omaisensa kokivat saaneensa sairaalasta tietoa sairaudesta ja ohjeita kotona selviytymiseen. Tiedontarpeet liittyivät sairauden ennusteeseen, oireisiin ja hoitoon, terveydenhuollon palveluihin, kotona selviytymiseen ja tiedonkulkuun. Potilailla ja omaisilla oli erilaisia tiedontarpeita. Potilaat ja omaiset ovat tuoneet esille tiedontarpeiden olevan yksilöllisiä. Tietoa tulisi saada toistettuna ja ymmärrettävästi kotitutumisen hetkellä ja sen jälkeen. Omaisten ja potilaiden erilliset tiedon tarpeet tulisi tunnistaa ja huomioida ohjauksessa. Hoidon jatkuvuus tulisi turvata ammattilaisten välisellä yhteistyöllä ja hyödyntämällä erilaisia tiedonsiirron menetelmiä.
{"title":"Palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden ja omaisten tiedonsaanti – ja tarpeet sairaalasta kotiutuessa","authors":"M. Mäkelä, Maija Hupli, Anna-Riikka Kuusisto","doi":"10.23996/fjhw.126953","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.126953","url":null,"abstract":"Tiedon tarpeisiin vastaaminen on merkittävä keino parantaa potilaan ja hänen omaistensa onnistunutta kotiutusta sairaalasta ja siten osa mahdollisimman hyvää loppuelämän hoitoa. Palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden määrä lisääntyy ja ohjauksen kehittäminen on olennaista hoidon laadun turvaamiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden ja heidän omaistensa tiedonsaantia ja -tarpeita sairaalasta kotiutumisen yhteydessä ja sen jälkeen. Menetelmänä oli kartoittava kirjallisuuskatsaus. Systemaattinen tiedonhaku tehtiin kahteen tietokantaan (PubMed ja CINAHL) syyskuussa 2021 ja haut päivitettiin elokuussa 2022 ja syyskuussa 2023. Hakuja täydennettiin manuaalisesti. Hakutuloksia oli yhteensä 1 132, joista mukaanotto- ja poissulkukriteerien jälkeen tutkimukseen valittiin mukaan 14 artikkelia. Suurin osa tutkimuksista oli laadullisia (12). Lisäksi yksi oli monimenetelmätutkimus ja yksi määrällinen tutkimus. Palliatiivisessa hoidossa olevat potilaat ja heidän omaisensa kokivat saaneensa sairaalasta tietoa sairaudesta ja ohjeita kotona selviytymiseen. Tiedontarpeet liittyivät sairauden ennusteeseen, oireisiin ja hoitoon, terveydenhuollon palveluihin, kotona selviytymiseen ja tiedonkulkuun. Potilailla ja omaisilla oli erilaisia tiedontarpeita. Potilaat ja omaiset ovat tuoneet esille tiedontarpeiden olevan yksilöllisiä. Tietoa tulisi saada toistettuna ja ymmärrettävästi kotitutumisen hetkellä ja sen jälkeen. Omaisten ja potilaiden erilliset tiedon tarpeet tulisi tunnistaa ja huomioida ohjauksessa. Hoidon jatkuvuus tulisi turvata ammattilaisten välisellä yhteistyöllä ja hyödyntämällä erilaisia tiedonsiirron menetelmiä.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":" 9","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139145265","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Eva Collanus, Emilia Kielo-Viljamaa, Janne Lahtiranta, Antti Tuomisto
High-quality testbed services play a key role in the development and testing of new innovations for health care. To ensure that the development and testing process is valid and reliable, the testbed itself should fulfil a certain maturity level. The objectives of this study were to develop and pilot a new maturity assessment instrument for health care testbeds and to assess the maturity level of participating testbeds using self-assessment auditing. The data were collected in 2022 from 11 health care testbeds in Finland using the developed Health Care Testbed Maturity Assessment (HCTM) instrument in the form of auditing. The data were analysed using descriptive statistical analysis. According to the study results, the average maturity level of the participating testbeds was 51%. The developed instrument indicated preliminary feasibility for assessing the maturity of health care testbeds. Further development and validation of the instrument are warranted.
{"title":"Development and pilot testing of a maturity assessment instrument for testbeds in health care","authors":"Eva Collanus, Emilia Kielo-Viljamaa, Janne Lahtiranta, Antti Tuomisto","doi":"10.23996/fjhw.135932","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.135932","url":null,"abstract":"High-quality testbed services play a key role in the development and testing of new innovations for health care. To ensure that the development and testing process is valid and reliable, the testbed itself should fulfil a certain maturity level. The objectives of this study were to develop and pilot a new maturity assessment instrument for health care testbeds and to assess the maturity level of participating testbeds using self-assessment auditing. The data were collected in 2022 from 11 health care testbeds in Finland using the developed Health Care Testbed Maturity Assessment (HCTM) instrument in the form of auditing. The data were analysed using descriptive statistical analysis. According to the study results, the average maturity level of the participating testbeds was 51%. The developed instrument indicated preliminary feasibility for assessing the maturity of health care testbeds. Further development and validation of the instrument are warranted.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"93 6","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139147340","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
The purpose of this study is to explore health information environment and behaviours of Persian-speaking immigrants in Finland during the COVID-19 pandemic, utilising information chaos framework. Between January to March 2022, semi-structured interviews were conducted with a sample of 18 participants, using an adapted framework of information chaos and previous research as a guide for the interview questions. The study found that participants relied on interpersonal connections, news outlets, and social media to stay informed on current news and health-related information, with messaging apps being particularly popular due to their convenience and ability to connect with friends and family in their home countries. While most participants were satisfied with the amount of information they received, some encountered inaccurate pandemic information. The study also identified significant obstacles related to information scatter and conflict. Participants employed various methods, including verifying with official sources and interpersonal networks, to assess the reliability of their information. Credible health information led to changes in behaviour and lifestyle. The study's findings offer practical implications for health authorities and policymakers to address the health information needs of Persian-speaking immigrants during public health crises. The use of an information-chaos framework could be beneficial in identifying challenges related to channelling accurate and reliable health information among minorities through different information sources. Such initiatives can bridge the gap between the health information needs of immigrants and the available health information, ultimately reducing health disparities and improving health outcomes. This study represents one of the pioneering works exploring the information environment during a pandemic and the strategies adopted by the Persian-speaking minority to address the dissemination of false information during a health crisis. These findings shed light on the complex interplay of individual and health information environments that influence adhering to safety protocols and adopting healthy behaviours in this population.
{"title":"Navigating health information chaos: Perspectives from Persian-speaking immigrants in Finland","authors":"Sara Arzideh, Hamed Ahmadinia","doi":"10.23996/fjhw.127704","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.127704","url":null,"abstract":"The purpose of this study is to explore health information environment and behaviours of Persian-speaking immigrants in Finland during the COVID-19 pandemic, utilising information chaos framework. Between January to March 2022, semi-structured interviews were conducted with a sample of 18 participants, using an adapted framework of information chaos and previous research as a guide for the interview questions. The study found that participants relied on interpersonal connections, news outlets, and social media to stay informed on current news and health-related information, with messaging apps being particularly popular due to their convenience and ability to connect with friends and family in their home countries. While most participants were satisfied with the amount of information they received, some encountered inaccurate pandemic information. The study also identified significant obstacles related to information scatter and conflict. Participants employed various methods, including verifying with official sources and interpersonal networks, to assess the reliability of their information. Credible health information led to changes in behaviour and lifestyle. The study's findings offer practical implications for health authorities and policymakers to address the health information needs of Persian-speaking immigrants during public health crises. The use of an information-chaos framework could be beneficial in identifying challenges related to channelling accurate and reliable health information among minorities through different information sources. Such initiatives can bridge the gap between the health information needs of immigrants and the available health information, ultimately reducing health disparities and improving health outcomes. This study represents one of the pioneering works exploring the information environment during a pandemic and the strategies adopted by the Persian-speaking minority to address the dissemination of false information during a health crisis. These findings shed light on the complex interplay of individual and health information environments that influence adhering to safety protocols and adopting healthy behaviours in this population.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":" 11","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139143790","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Ali Nadeem, K. Palovuori, Anneli Kylliäinen, T. Helminen, Johanna Virkki
This study presents a developmental solution for annotating events, eye-contact, in live interaction scenarios, such as autism research. The approach involves prototyping infrared light emitting diodes (IR LEDs) integrated into both a smart shirt and smart carpets. Leveraging the imperceptibility of IR LEDs to the human eye ensures minimal disturbance to the individuals under surveillance. During video analysis, researchers can identify instances of eye-contact through the activation of IR LEDs, aiding in the recognition of corresponding events. The prototyped smart shirt features a necklace-type design with embedded IR LEDs, while two distinct designs of smart carpets incorporate IR LEDs at varying vision angles and positions. Validation of the prototypes includes laboratory testing and real-world evaluations with the researchers. The assessment encompasses the observation of IR LEDs on the smart shirt and carpets from diverse perspectives, evaluating their light intensity, and assessing their operational synchronization. The findings contribute to the advancement of technology-assisted methodologies in capturing and analyzing interpersonal interactions, particularly in the context of autism research.
本研究提出了一种开发性解决方案，用于在自闭症研究等现场交互场景中注释眼部接触事件。该方法包括将红外发光二极管（IR LED）原型集成到智能衬衫和智能地毯中。利用红外发光二极管不易被人眼察觉的特性，可将对被监控者的干扰降至最低。在视频分析过程中，研究人员可以通过激活红外 LED 来识别目光接触的情况，从而帮助识别相应的事件。智能衬衫原型采用了嵌入式红外发光二极管的项链式设计，而两种不同设计的智能地毯则在不同的视觉角度和位置嵌入了红外发光二极管。原型验证包括实验室测试和研究人员的实际评估。评估包括从不同角度观察智能衬衫和地毯上的红外 LED，评估其光照强度，以及评估其运行同步性。这些研究成果有助于推动技术辅助方法在捕捉和分析人际互动方面的发展，尤其是在自闭症研究方面。
{"title":"Smart shirt and carpet for annotating child behaviour in autism research","authors":"Ali Nadeem, K. Palovuori, Anneli Kylliäinen, T. Helminen, Johanna Virkki","doi":"10.23996/fjhw.121481","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.121481","url":null,"abstract":"This study presents a developmental solution for annotating events, eye-contact, in live interaction scenarios, such as autism research. The approach involves prototyping infrared light emitting diodes (IR LEDs) integrated into both a smart shirt and smart carpets. Leveraging the imperceptibility of IR LEDs to the human eye ensures minimal disturbance to the individuals under surveillance. During video analysis, researchers can identify instances of eye-contact through the activation of IR LEDs, aiding in the recognition of corresponding events. The prototyped smart shirt features a necklace-type design with embedded IR LEDs, while two distinct designs of smart carpets incorporate IR LEDs at varying vision angles and positions. Validation of the prototypes includes laboratory testing and real-world evaluations with the researchers. The assessment encompasses the observation of IR LEDs on the smart shirt and carpets from diverse perspectives, evaluating their light intensity, and assessing their operational synchronization. The findings contribute to the advancement of technology-assisted methodologies in capturing and analyzing interpersonal interactions, particularly in the context of autism research.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":" 23","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139144501","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：