{"title":"Sähköisten palveluiden käytön leviäminen vaatii asiakkaiden osaamista ja toimintaprosessien uudistamista","authors":"Kristiina Häyrinen","doi":"10.23996/fjhw.122737","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.122737","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"38 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-11-07","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"116199017","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Sosiaali- ja terveyshuollon digitalisaatiokehityksen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on nimetty osallisuuden edistäminen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden, työntekijöiden ja johtajien käsityksiä asiakkaiden osallistumisesta digitaalisiin palveluihin. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä asiakasosallisuuden ja digitalisaation välisestä suhteesta sekä siihen liitettyjen käsitysten yhteneväisyyksistä ja eroavaisuuksista asiakkaiden ja ammattilaisten keskuudessa. Tutkimusaineistona ovat 86 henkilön teemahaastattelut viidessä julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Menetelmänä on laadullinen, teoriaohjautuva sisällönanalyysi. Käsitykset asiakasosallisuudesta digitaalisissa palveluissa jäsentyivät viideksi luokaksi: asiakas palveluiden piiriin kuuluvana, asiakas palautteen antajana, asiakas vuorovaikutuskumppanina, asiakas itsenäisenä toimijana vastaanottojen ulkopuolella ja asiakas kehittäjänä. Analyysi toi esille jännitteisyyden luokkien sisällä: kuhunkin luokkaan kytkeytyi digitalisaatiokehityksen mukanaan tuomat mahdollisuudet asiakkaiden osallistumisen ideaaleista sekä toisaalta digitalisaatiokehityksen esteet, realiteetit ja sen mukanaan tuomat uudenlaiset haasteet. Erityisesti asiakkaat korostivat digipalveluihin liittyviä huolia: pelkoa taitojen ja tuen riittävyydestä sekä vuorovaikutuksen kaventumisesta. Johtajat korostivat digitalisaation mahdollisuuksia erityisesti yhteydenpidossa, palautteen antamisessa sekä palveluiden kehittämisessä. Työntekijät toivat esille sekä esteitä että mahdollisuuksia, korostaen erityisesti palveluiden piiriin pääsemistä, palautteen antamista ja etävastaanottoja. Digitaalisissa palveluissa asiakkaan rooli itsenäisenä toimijana ja tiedonhakijana korostuu. Samalla asiakkaan tekemät valinnat ja päätökset jäävät helposti ammattilaisilta piiloon ja dialogi asiakkaan ja ammattilaisen välillä vähäiseksi. Tähän liittyy monenlaisia huolia niin asiakkaiden kuin ammattilaisten keskuudessa. Eri osapuolten osallisuuskäsitysten ymmärtäminen onkin tärkeää, kun suunnitellaan ja kehitetään digitaalisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.
{"title":"Osallisuutta vai eriarvoisuutta? Sote-toimijoiden käsityksiä asiakasosallisuudesta digitalisoituvissa sosiaali- ja terveyspalveluissa","authors":"Elina Weiste, Vilja Rydman, Anna-Leena Kurki","doi":"10.23996/fjhw.112893","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.112893","url":null,"abstract":"Sosiaali- ja terveyshuollon digitalisaatiokehityksen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on nimetty osallisuuden edistäminen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden, työntekijöiden ja johtajien käsityksiä asiakkaiden osallistumisesta digitaalisiin palveluihin. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä asiakasosallisuuden ja digitalisaation välisestä suhteesta sekä siihen liitettyjen käsitysten yhteneväisyyksistä ja eroavaisuuksista asiakkaiden ja ammattilaisten keskuudessa. Tutkimusaineistona ovat 86 henkilön teemahaastattelut viidessä julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Menetelmänä on laadullinen, teoriaohjautuva sisällönanalyysi.\u0000Käsitykset asiakasosallisuudesta digitaalisissa palveluissa jäsentyivät viideksi luokaksi: asiakas palveluiden piiriin kuuluvana, asiakas palautteen antajana, asiakas vuorovaikutuskumppanina, asiakas itsenäisenä toimijana vastaanottojen ulkopuolella ja asiakas kehittäjänä. Analyysi toi esille jännitteisyyden luokkien sisällä: kuhunkin luokkaan kytkeytyi digitalisaatiokehityksen mukanaan tuomat mahdollisuudet asiakkaiden osallistumisen ideaaleista sekä toisaalta digitalisaatiokehityksen esteet, realiteetit ja sen mukanaan tuomat uudenlaiset haasteet. Erityisesti asiakkaat korostivat digipalveluihin liittyviä huolia: pelkoa taitojen ja tuen riittävyydestä sekä vuorovaikutuksen kaventumisesta. Johtajat korostivat digitalisaation mahdollisuuksia erityisesti yhteydenpidossa, palautteen antamisessa sekä palveluiden kehittämisessä. Työntekijät toivat esille sekä esteitä että mahdollisuuksia, korostaen erityisesti palveluiden piiriin pääsemistä, palautteen antamista ja etävastaanottoja.\u0000Digitaalisissa palveluissa asiakkaan rooli itsenäisenä toimijana ja tiedonhakijana korostuu. Samalla asiakkaan tekemät valinnat ja päätökset jäävät helposti ammattilaisilta piiloon ja dialogi asiakkaan ja ammattilaisen välillä vähäiseksi. Tähän liittyy monenlaisia huolia niin asiakkaiden kuin ammattilaisten keskuudessa. Eri osapuolten osallisuuskäsitysten ymmärtäminen onkin tärkeää, kun suunnitellaan ja kehitetään digitaalisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"68 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-11-07","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"130915369","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Suomi tavoittelee digitalisaation edelläkävijyyttä uudistamalla julkisten palvelujen prosesseja ja sähköistämällä palveluja. Terveydenhuollossa sähköisten asiointipalvelujen käyttöönotolla tavoitellaan yhä parempia terveydenhuollon palveluita ja kustannushyötyjä. Sähköisten asiointipalveluiden käyttö on viime vuosina lisääntynyt, mutta käyttömäärä on edelleen alhainen digitalisaation toteutumiseksi. Sähköisten asiointipalveluiden käytön lisääntymisen yhdeksi haasteeksi on havainnoitu hoitoprosessien uudistamattomuus. Etelä-Pohjanmaan sähköisten asiointipalveluiden parantamiseksi, tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten terveydenhuollon hoitoprosessit huomioidaan sähköisten asiointipalveluiden kehittämistyössä Etelä-Pohjanmaalla. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkittiin, millaisia sähköisiä asiointipalveluja terveydenhuollossa on käytössä ja kehitteillä, millaiseksi sähköisten asiointipalveluiden käytön yleisyys arvioidaan, millainen sähköisten asiointipalveluiden ja terveydenhuollon hoitoprosessien yhteenliittymä on, millä tavoin sähköisten asiointipalveluiden kehittämistyötä toteutetaan ja mitkä ovat Covid-19-pandemian vaikutukset sähköisiin asiointipalveluihin terveydenhuollossa. Tutkimuksen lähtökohta kuvattiin kirjallisuuskatsauksella, jossa haettiin tietoa terveydenhuollon sähköisistä palveluista Pohjoismaista. Tiedot terveydenhuollon hoitoprosessien huomioimisesta sähköisten asiointipalveluiden kehittämistyössä kerättiin terveydenhuollon ja tietohallinnon ammattilaisten haastatteluista. Terveydenhuollossa on käytössä erilaisia sähköisiä asiointipalveluja, joita on tarpeen kehittää sujuvamman asiointikokemuksen mahdollistamiseksi. Sähköisten asiointipalveluiden käyttöönottojen yhteydessä tehdään muutoksia hoitoprosesseihin, mutta prosesseja ei uudisteta suunnittelemalla, miten sähköisten palvelujen hyödyt saavutetaan. Sähköisten asiointipalveluiden kehittämistyötä toivottiin edistettävän ja sisällyttämään työhön prosessisuunnittelu entistä vahvemmin. Sähköisten palveluiden ja prosessien muotoilulle yhtenäiseksi kokonaisuudeksi on olemassa hyvät edellytykset. Tulevaisuudessa on tärkeää määritellä sähköisten asiointipalveluiden hyötytavoitteet ja tehdä strategia niiden saavuttamiseksi. Sähköisten asiointipalveluiden hyödyt konkretisoituvat, kun määritellyt prosessivaiheet digitalisoidaan siten, että ne ovat osa työkäytänteitä ja kansalaisten asiointia.
{"title":"Hoitoprosessien uudistamattomuus haastaa terveydenhuollon digitalisaatiota","authors":"Minna Koivuluoma, Jari Haverinen, Jarmo Reponen","doi":"10.23996/fjhw.111788","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.111788","url":null,"abstract":"Suomi tavoittelee digitalisaation edelläkävijyyttä uudistamalla julkisten palvelujen prosesseja ja sähköistämällä palveluja. Terveydenhuollossa sähköisten asiointipalvelujen käyttöönotolla tavoitellaan yhä parempia terveydenhuollon palveluita ja kustannushyötyjä. Sähköisten asiointipalveluiden käyttö on viime vuosina lisääntynyt, mutta käyttömäärä on edelleen alhainen digitalisaation toteutumiseksi. Sähköisten asiointipalveluiden käytön lisääntymisen yhdeksi haasteeksi on havainnoitu hoitoprosessien uudistamattomuus.\u0000Etelä-Pohjanmaan sähköisten asiointipalveluiden parantamiseksi, tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten terveydenhuollon hoitoprosessit huomioidaan sähköisten asiointipalveluiden kehittämistyössä Etelä-Pohjanmaalla. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkittiin, millaisia sähköisiä asiointipalveluja terveydenhuollossa on käytössä ja kehitteillä, millaiseksi sähköisten asiointipalveluiden käytön yleisyys arvioidaan, millainen sähköisten asiointipalveluiden ja terveydenhuollon hoitoprosessien yhteenliittymä on, millä tavoin sähköisten asiointipalveluiden kehittämistyötä toteutetaan ja mitkä ovat Covid-19-pandemian vaikutukset sähköisiin asiointipalveluihin terveydenhuollossa.\u0000Tutkimuksen lähtökohta kuvattiin kirjallisuuskatsauksella, jossa haettiin tietoa terveydenhuollon sähköisistä palveluista Pohjoismaista. Tiedot terveydenhuollon hoitoprosessien huomioimisesta sähköisten asiointipalveluiden kehittämistyössä kerättiin terveydenhuollon ja tietohallinnon ammattilaisten haastatteluista.\u0000Terveydenhuollossa on käytössä erilaisia sähköisiä asiointipalveluja, joita on tarpeen kehittää sujuvamman asiointikokemuksen mahdollistamiseksi. Sähköisten asiointipalveluiden käyttöönottojen yhteydessä tehdään muutoksia hoitoprosesseihin, mutta prosesseja ei uudisteta suunnittelemalla, miten sähköisten palvelujen hyödyt saavutetaan. Sähköisten asiointipalveluiden kehittämistyötä toivottiin edistettävän ja sisällyttämään työhön prosessisuunnittelu entistä vahvemmin. Sähköisten palveluiden ja prosessien muotoilulle yhtenäiseksi kokonaisuudeksi on olemassa hyvät edellytykset. Tulevaisuudessa on tärkeää määritellä sähköisten asiointipalveluiden hyötytavoitteet ja tehdä strategia niiden saavuttamiseksi. Sähköisten asiointipalveluiden hyödyt konkretisoituvat, kun määritellyt prosessivaiheet digitalisoidaan siten, että ne ovat osa työkäytänteitä ja kansalaisten asiointia.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"24 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-11-07","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"114715518","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
The use of electronic services has increased in social and health care services during COVID-19 pandemic but overall usage is still low. According to research conducted during the COVID-19 pandemic by Vehko et al. the use of electronic services in health care among the working-age population was 32% and among retired age population 10%. The use of electronic service was more common in urban areas compared to sparsely populated rural areas. Respondents who had used social and health care services electronically mostly stated that the electronic service use replaced the faceto-face visit. For many the use of electronic services has become everyday life. Some of the social and healthcare services can be organized electronically, and at best, electronic transactions bring the services close to users, even in sparsely populated areas. Limiting electronic services to those situations for which they are suitable is important. Challenges include how to keep the instruments accessible to everyone, how to improve skills and how to support the use of electronic services
{"title":"The spread of the use of electronic services requires the know-how of customers and the renewal of care processes","authors":"K. Häyrinen","doi":"10.23996/fjhw.122764","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.122764","url":null,"abstract":"The use of electronic services has increased in social and health care services during COVID-19 pandemic but overall usage is still low. According to research conducted during the COVID-19 pandemic by Vehko et al. the use of electronic services in health care among the working-age population was 32% and among retired age population 10%. The use of electronic service was more common in urban areas compared to sparsely populated rural areas. Respondents who had used social and health care services electronically mostly stated that the electronic service use replaced the faceto-face visit. For many the use of electronic services has become everyday life. Some of the social and healthcare services can be organized electronically, and at best, electronic transactions bring the services close to users, even in sparsely populated areas. Limiting electronic services to those situations for which they are suitable is important. Challenges include how to keep the instruments accessible to everyone, how to improve skills and how to support the use of electronic services","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"10 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-11-07","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"125196643","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Tiina Vuohijoki, T. Ihalainen, S. Merilampi, J. Virkki
Limitations in physical and cognitive functioning are common among elderly people. Due to these limitations, activities of daily living, such as dressing, can be difficult, even with the help of another person. The limitations may also challenge using the assistive tools meant to support the independent living of elderly people. One significant assistive tool is a nurse call -button whose aim is to support the elder’s independent living and ensure the assistance of others when needed. In severe cases, using of such assistive tools is entirely prevented because of the user’s limited abilities. The purpose of this study was to create a solution for the above-mentioned challenges with smart clothing. The objectives of this study were to design a Smart Jacket that 1) is easy to put on and 2) includes an easy-to-use nurse call button. The product development utilized design thinking through four different Smart Jacket versions, three of which were evaluated in multidisciplinary design workshops. The newly designed and created upper-body garment with assistive zippers in the sleeves can be put on when assistance is available without any movement of the user’s upper limbs. Further, the developed passive RFID (radiofrequency identification)-based jacket with integrated nurse call -button is functional without an on-jacket energy -source and is thus maintenance free. The nurse call -button is functional more than four meters from an RFID reader antenna. Based on the initial expert evaluations, the developed Smart Jacket could operate as part of a bigger safety system, for example in an elderly care unit or domestic care, bringing a needed new alternative as merged nurse call -button and assistive cloth.
{"title":"Multidisciplinary development of Smart Jacket for elder care","authors":"Tiina Vuohijoki, T. Ihalainen, S. Merilampi, J. Virkki","doi":"10.23996/fjhw.112214","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.112214","url":null,"abstract":"Limitations in physical and cognitive functioning are common among elderly people. Due to these limitations, activities of daily living, such as dressing, can be difficult, even with the help of another person. The limitations may also challenge using the assistive tools meant to support the independent living of elderly people. One significant assistive tool is a nurse call -button whose aim is to support the elder’s independent living and ensure the assistance of others when needed. In severe cases, using of such assistive tools is entirely prevented because of the user’s limited abilities. The purpose of this study was to create a solution for the above-mentioned challenges with smart clothing. The objectives of this study were to design a Smart Jacket that 1) is easy to put on and 2) includes an easy-to-use nurse call button. The product development utilized design thinking through four different Smart Jacket versions, three of which were evaluated in multidisciplinary design workshops. The newly designed and created upper-body garment with assistive zippers in the sleeves can be put on when assistance is available without any movement of the user’s upper limbs. Further, the developed passive RFID (radiofrequency identification)-based jacket with integrated nurse call -button is functional without an on-jacket energy -source and is thus maintenance free. The nurse call -button is functional more than four meters from an RFID reader antenna. Based on the initial expert evaluations, the developed Smart Jacket could operate as part of a bigger safety system, for example in an elderly care unit or domestic care, bringing a needed new alternative as merged nurse call -button and assistive cloth.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"221 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-11-07","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"128830068","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
A. Värri, H. Nieminen, Nina Helander, Mark van Gils
The DiHECO project aims at studying the role and potential of digital healthcare platforms in the European, mostly publicly arranged, healthcare service ecosystem. The project, divided into a few subprojects, tries to identify areas of research that can grow into impactful larger European projects with industry co-operation. DiHECO aims also at further developing the capacity of participants, particularly the Kaunas University of Technology, to perform relevant research in this area. In its first year, the project has made progress according to plan through joint research activities and networking events. These include the digital health tracks of the researcher and industry forum of the ICTE 2021 conference and two grant writing workshops and a scientific writing workshop.
{"title":"DiHECO – Digital healthcare ecosystem research and networking","authors":"A. Värri, H. Nieminen, Nina Helander, Mark van Gils","doi":"10.23996/fjhw.114944","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.114944","url":null,"abstract":"The DiHECO project aims at studying the role and potential of digital healthcare platforms in the European, mostly publicly arranged, healthcare service ecosystem. The project, divided into a few subprojects, tries to identify areas of research that can grow into impactful larger European projects with industry co-operation. DiHECO aims also at further developing the capacity of participants, particularly the Kaunas University of Technology, to perform relevant research in this area. In its first year, the project has made progress according to plan through joint research activities and networking events. These include the digital health tracks of the researcher and industry forum of the ICTE 2021 conference and two grant writing workshops and a scientific writing workshop.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"57 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-05-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"132521607","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Sotetite-tutkimuspäivät tutkijan ja tutkimusryhmän näkökulmasta","authors":"Virpi Jylhä, Juha Mykkänen, Alpo Värri","doi":"10.23996/fjhw.117854","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.117854","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"17 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-05-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"115699234","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Terveydenhuollon henkilöstön tietosuojaosaamisen tutkimus on toistaiseksi rajoittunut tarkastelemaan vain yhtä osa-aluetta kerrallaan, ilman moniulotteista kokonaiskuvan hahmotusta. Terveydenhuollossa tietosuojaosaaminen toteutuu tietosuojakäyttäytymisenä. Tietosuojaosaaminen ilmenee kykynä käsitellä henkilötietoja hyvin. Tietosuojaosaamisen ytimessä toimii oikein toteutettu hyvä tiedonhallinta, oikein käsitellyt henkilötiedot ja hallitut tietovarannot. Varmistamalla tietosuojaosaaminen ja toimintatapojen oikea toteutus voidaan välttää pahimmat tietosuojariskit, sekä tehostaa organisaatioiden ja työntekijöiden toimintaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata oppimisen teorian ulottuvuuksien ilmenemistä vankiterveydenhuollon ammattilaisten tietosuoja- ja tietoturvaosaamisessa. Tutkimuksessa hyödynnetään koko Vankiterveydenhuollon henkilöstölle tehtyä tietosuojaosaamista koskevaa poikkileikkaavaa kyselytutkimusta. Tutkimuksen tulokset kuvataan Knud Illeriksen oppimisen teorian ulottuvuuksia hyödyntäen. Tietosuoja- ja tietoturvaosaamisen merkitys vankiterveydenhuollossa korostuu, sillä vankiterveydenhuollossa potilas- ja henkilötietojen käsittelyä ohjaavat terveydenhuollon lainsäädännön lisäksi laki vankiterveydenhuollon yksiköstä, joka määrittää poikkeavuudet potilaan tietojenluovutukseen. Tutkimuksen tuloksista heijastuu terveydenhuollon henkilöstön tietosuojaosaamisen moniulotteisuus. Tietosuojaosaamisen ja tietoturvakäyttäytymisen toteutuminen terveydenhuollossa ei ole riippuvaista vain yksilön käymistä koulutuksista, vaan toimintaympäristöllä ja kohdennetulla ohjeistuksella on merkittävä vaikutus tietosuojan toteutumiseen. Aikaisempien tutkimusten perusteella terveydenhuollon tietosuojaosaamisen tutkiminen on painottunut työympäristön ja yksilön sisäisten kannustimien tarkasteluun, sekä tietosuojarikkeisiin vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen. Tämä tutkimus tukee näkemystä tietosuojaosaamisen moniulotteisuudesta ja aiheen kansallisesta ja kansainvälisestä tutkimusaukosta.
{"title":"Vankiterveydenhuollon ammattilaisten tietosuoja- ja turvaosaaminen: kansallinen kyselytutkimus","authors":"Anni Taanila, Virpi Jylhä","doi":"10.23996/fjhw.109920","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.109920","url":null,"abstract":"Terveydenhuollon henkilöstön tietosuojaosaamisen tutkimus on toistaiseksi rajoittunut tarkastelemaan vain yhtä osa-aluetta kerrallaan, ilman moniulotteista kokonaiskuvan hahmotusta. Terveydenhuollossa tietosuojaosaaminen toteutuu tietosuojakäyttäytymisenä. Tietosuojaosaaminen ilmenee kykynä käsitellä henkilötietoja hyvin. Tietosuojaosaamisen ytimessä toimii oikein toteutettu hyvä tiedonhallinta, oikein käsitellyt henkilötiedot ja hallitut tietovarannot. Varmistamalla tietosuojaosaaminen ja toimintatapojen oikea toteutus voidaan välttää pahimmat tietosuojariskit, sekä tehostaa organisaatioiden ja työntekijöiden toimintaa.\u0000Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata oppimisen teorian ulottuvuuksien ilmenemistä vankiterveydenhuollon ammattilaisten tietosuoja- ja tietoturvaosaamisessa. Tutkimuksessa hyödynnetään koko Vankiterveydenhuollon henkilöstölle tehtyä tietosuojaosaamista koskevaa poikkileikkaavaa kyselytutkimusta. Tutkimuksen tulokset kuvataan Knud Illeriksen oppimisen teorian ulottuvuuksia hyödyntäen. Tietosuoja- ja tietoturvaosaamisen merkitys vankiterveydenhuollossa korostuu, sillä vankiterveydenhuollossa potilas- ja henkilötietojen käsittelyä ohjaavat terveydenhuollon lainsäädännön lisäksi laki vankiterveydenhuollon yksiköstä, joka määrittää poikkeavuudet potilaan tietojenluovutukseen.\u0000Tutkimuksen tuloksista heijastuu terveydenhuollon henkilöstön tietosuojaosaamisen moniulotteisuus. Tietosuojaosaamisen ja tietoturvakäyttäytymisen toteutuminen terveydenhuollossa ei ole riippuvaista vain yksilön käymistä koulutuksista, vaan toimintaympäristöllä ja kohdennetulla ohjeistuksella on merkittävä vaikutus tietosuojan toteutumiseen. Aikaisempien tutkimusten perusteella terveydenhuollon tietosuojaosaamisen tutkiminen on painottunut työympäristön ja yksilön sisäisten kannustimien tarkasteluun, sekä tietosuojarikkeisiin vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen. Tämä tutkimus tukee näkemystä tietosuojaosaamisen moniulotteisuudesta ja aiheen kansallisesta ja kansainvälisestä tutkimusaukosta.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-05-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"129310511","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Kaisu-Leena Mäkelä, J. Kylmä, Eija Noppari, Tiina Hakala, M. Koivunen
The aim of this study was to measure the effectiveness of a web-based education program for nurses’ self-assessed skills concerning the care of alcohol-intoxicated patients in an emergency department. A quasi-experimental design with an intervention and comparison group was used. A quantitative approach was utilized to describe the nurses’ self-assessed skills before and after a web-based education program. Within the resources of the organization that participated in this study, it was possible to deliver the intervention to 20 nurses during one year. All ninety nurses working in the emergency department of one central hospital in Finland were randomly assigned to either the intervention group (n=20) or comparison group (n=25); in both groups, baseline (November 2017) and follow-up (December 2018) surveys were conducted before and after the intervention. The intervention group members showed a statistically significant increase in their self-assessed skills in several sections of the competence scale that was used. This may indicate that the web-based education program had a positive effect on the intervention group’s knowledge and improved their skills to care for alcohol-intoxicated patients.
{"title":"The effectiveness of a web-based education program for nurses’ self-assessed skills concerning the care of alcohol-intoxicated patients in an emergency department","authors":"Kaisu-Leena Mäkelä, J. Kylmä, Eija Noppari, Tiina Hakala, M. Koivunen","doi":"10.23996/fjhw.113450","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.113450","url":null,"abstract":"The aim of this study was to measure the effectiveness of a web-based education program for nurses’ self-assessed skills concerning the care of alcohol-intoxicated patients in an emergency department. A quasi-experimental design with an intervention and comparison group was used. A quantitative approach was utilized to describe the nurses’ self-assessed skills before and after a web-based education program. Within the resources of the organization that participated in this study, it was possible to deliver the intervention to 20 nurses during one year. All ninety nurses working in the emergency department of one central hospital in Finland were randomly assigned to either the intervention group (n=20) or comparison group (n=25); in both groups, baseline (November 2017) and follow-up (December 2018) surveys were conducted before and after the intervention. The intervention group members showed a statistically significant increase in their self-assessed skills in several sections of the competence scale that was used. This may indicate that the web-based education program had a positive effect on the intervention group’s knowledge and improved their skills to care for alcohol-intoxicated patients.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"10 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-05-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"124242148","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Tämän kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli koota tutkimusnäyttöä terveyspalveluiden digitaalisten tietojärjestelmien vaikuttavuudesta hoitohenkilöstöön ja potilastuloksiin. Sisäänottokriteerit olivat: tutkimus käsittelee terveydenhuollon digitaalista tietojärjestelmää, joka on käytössä kliinisessä työssä sekä sen vaikutusta hoidon laatuun, hoitohenkilöstön tai potilaiden tyytyväisyyteen, toiminnan tehokkuuteen, hoidon tuloksiin, työn prosessiin tai hoidon kustannuksiin. Pois jätettiin viivakodin lukijat, johtamisen tietojärjestelmät ja mobiililaitteita käsittelevät tutkimukset, sekä tekoälyyn, herätteisiin, asioiden internetiin ja robotiikkaan pohjautuvat tutkimukset. Tiedonhaussa käytettiin neljää tietokantaa: CINAHL, Cochrane Library, PubMed ja Web of Science. Tuloksena löytyi 2400 artikkelia, joista 16 otettiin mukaan tutkimukseen. Artikkelit oli julkaistu vuosina 1995–2020. Tulokset analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä. Neljä tukimusta oli tehty kokeellisella asetelmalla ja 12 oli tehty kvasikokeellisella asetelmalla. Tutkimusten laatupisteet olivat keskinkertaisia. Tietojärjestelmistä käytetyt termit muodostivat yläkategoriat: Potilasasiakirja, lääkehoidon prosessi, tiedon automaattinen tallennus sekä potilasportaali. Suurin osa tutkimuksista keskittyi potilasasiakirjoihin. Järjestelmien päätehtäviä olivat lääkehoidon prosessin tukeminen ja digitaalinen hoitotyön kirjaus. Digitaalisia tietojärjestelmiä verrattiin paperisiin järjestelmiin ja dataa kerättiin kyselylomakkeilla tai aika- ja liikeanalyysin avulla. Hoitohenkilöstön tuloksiin liittyen tutkituimpia aiheita olivat ajankäyttö ja tyytyväisyys, joiden suhteen tulokset jäivät ristiriitaisiksi. Potilastulokset eivät tulleet aineistossa esiin laajasti. Neljässä potilastuloksia koskevassa tutkimuksessa havaittiin kuitenkin niin positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia. Tulosten perusteella voidaan todeta, että näyttö digitaalisen tietojärjestelmien vaikutuksesta henkilöstöön ja potilastuloksiin on vielä vähäistä ja digitaalisten tietojärjestelmien terminologia ja määritelmät ovat hajanaisia. Korkeatasoista näyttöä vaikuttavuudesta käytännön ympäristössä tarvitaan enemmän erityisesti siitä, miten tietojärjestelmät vaikuttavat potilastuloksiin.
{"title":"Terveydenhuollon digitaalisten tietojärjestelmien vaikutus hoitohenkilöstöön ja potilastuloksiin: Kartoittava kirjallisuuskatsaus hoitotyön näkökulmasta","authors":"E. Valkeapää, Laura-Maria Peltonen","doi":"10.23996/fjhw.110621","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.110621","url":null,"abstract":"Tämän kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli koota tutkimusnäyttöä terveyspalveluiden digitaalisten tietojärjestelmien vaikuttavuudesta hoitohenkilöstöön ja potilastuloksiin. Sisäänottokriteerit olivat: tutkimus käsittelee terveydenhuollon digitaalista tietojärjestelmää, joka on käytössä kliinisessä työssä sekä sen vaikutusta hoidon laatuun, hoitohenkilöstön tai potilaiden tyytyväisyyteen, toiminnan tehokkuuteen, hoidon tuloksiin, työn prosessiin tai hoidon kustannuksiin. Pois jätettiin viivakodin lukijat, johtamisen tietojärjestelmät ja mobiililaitteita käsittelevät tutkimukset, sekä tekoälyyn, herätteisiin, asioiden internetiin ja robotiikkaan pohjautuvat tutkimukset. Tiedonhaussa käytettiin neljää tietokantaa: CINAHL, Cochrane Library, PubMed ja Web of Science. Tuloksena löytyi 2400 artikkelia, joista 16 otettiin mukaan tutkimukseen. Artikkelit oli julkaistu vuosina 1995–2020. Tulokset analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä.\u0000Neljä tukimusta oli tehty kokeellisella asetelmalla ja 12 oli tehty kvasikokeellisella asetelmalla. Tutkimusten laatupisteet olivat keskinkertaisia. Tietojärjestelmistä käytetyt termit muodostivat yläkategoriat: Potilasasiakirja, lääkehoidon prosessi, tiedon automaattinen tallennus sekä potilasportaali. Suurin osa tutkimuksista keskittyi potilasasiakirjoihin. Järjestelmien päätehtäviä olivat lääkehoidon prosessin tukeminen ja digitaalinen hoitotyön kirjaus. Digitaalisia tietojärjestelmiä verrattiin paperisiin järjestelmiin ja dataa kerättiin kyselylomakkeilla tai aika- ja liikeanalyysin avulla. Hoitohenkilöstön tuloksiin liittyen tutkituimpia aiheita olivat ajankäyttö ja tyytyväisyys, joiden suhteen tulokset jäivät ristiriitaisiksi. Potilastulokset eivät tulleet aineistossa esiin laajasti. Neljässä potilastuloksia koskevassa tutkimuksessa havaittiin kuitenkin niin positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia.\u0000Tulosten perusteella voidaan todeta, että näyttö digitaalisen tietojärjestelmien vaikutuksesta henkilöstöön ja potilastuloksiin on vielä vähäistä ja digitaalisten tietojärjestelmien terminologia ja määritelmät ovat hajanaisia. Korkeatasoista näyttöä vaikuttavuudesta käytännön ympäristössä tarvitaan enemmän erityisesti siitä, miten tietojärjestelmät vaikuttavat potilastuloksiin.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"13 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-05-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"126658324","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：