Janne Lahtiranta, Eva Collanus, Emilia Kielo-Viljamaa, Antti Tuomisto
In the recent years, co-creation – especially in the form of testbeds – has been more and more utilized in healthcare sector. As is common in the Northern Europe, most of the testbed services are offered by public sector organizations, such as higher education institutes. These kinds of organizations have core functions, that are often defined in the law, and co-creation in one form or another, may not be included in the functions. It follows from this that the operational maturity may differ significantly from one testbed to another. This paper investigates the current state of the Finnish healthcare testbeds, their “good” and the “bad”. The data used in this review was collected during the development of Health Care Testbed Maturity Assessment instrument (HCTM). During the development, a series of so-called friendly audits were performed on Finnish testbeds, during which the testbed operators’ insider views were collected for later use alongside data used for instrument development. This article will summarize these views, provide a current view to the Finnish healthcare testbeds, and conclude with practical remarks on how to develop the maturity of Finnish healthcare testbeds.
{"title":"Current challenges of healthcare co-creation and testbeds","authors":"Janne Lahtiranta, Eva Collanus, Emilia Kielo-Viljamaa, Antti Tuomisto","doi":"10.23996/fjhw.130584","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.130584","url":null,"abstract":"In the recent years, co-creation – especially in the form of testbeds – has been more and more utilized in healthcare sector. As is common in the Northern Europe, most of the testbed services are offered by public sector organizations, such as higher education institutes. These kinds of organizations have core functions, that are often defined in the law, and co-creation in one form or another, may not be included in the functions. It follows from this that the operational maturity may differ significantly from one testbed to another. This paper investigates the current state of the Finnish healthcare testbeds, their “good” and the “bad”. The data used in this review was collected during the development of Health Care Testbed Maturity Assessment instrument (HCTM). During the development, a series of so-called friendly audits were performed on Finnish testbeds, during which the testbed operators’ insider views were collected for later use alongside data used for instrument development. This article will summarize these views, provide a current view to the Finnish healthcare testbeds, and conclude with practical remarks on how to develop the maturity of Finnish healthcare testbeds.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"101 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139146864","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Milla Rosenlund, Virpi Jylhä, A. Vahteristo, Tuuli Turja, Hanna Kuusisto
PROSHADE on Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) vuosille 2021–2026 rahoittama hanke ja osa STN:n LITERACY-ohjelmaa. Hankkeessa tutkitaan ja etsitään monitieteellisesti ratkaisuja tiedon kriittiselle käytölle yhteiskunnassa. PROSHADE tutkii talous- ja vaikuttavuustiedon käyttöä, jaetun päätöksenteon käytäntöjä terveydenhuollossa sekä potilaan tuottaman tiedon hyödyntämistä terveydenhuollon ammattilaisen ja potilaan välisessä päätöksenteossa. Hankkeessa on neljä työpakettia (WP). Tässä esittelyssä kuvataan sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan, neurologian ja sosiaalipsykologian tieteenaloja yhdistävän työpaketin 3 (WP3) tutkimusta tiedon lukutaidosta, kansalaisen ja potilaiden osallisuudesta terveydenhuollossa. Potilaan osallisuus ilmenee käytännössä potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välisessä hoitoa koskevassa jaetussa päätöksenteossa. Potilaan osallisuuden vahvistamisella tavoitellaan muun muassa hoidon onnistumista, vahvempaa hoitoon sitoutumista ja hoitotyytyväisyyttä. Potilaan terveystiedon lukutaidolla (taito tunnistaa, etsiä, arvioida ja tuottaa terveyteen liittyvää tietoa) on merkitystä jaetussa päätöksenteossa. Potilaan tuottama tieto esimerkiksi mahdollistaa potilaan arvojen ja näkemysten huomioimisen paremmin osana hoitoa koskevaa jaettua päätöksentekoa. Tutkimustietoa tarvitaan selvittämään, kuinka jaettua päätöksentekoa ja potilaan ääntä saataisiin vahvistettua terveydenhuollon kohtaamisissa.
{"title":"PROSHADE – Tietoon pohjautuva jaettu päätöksenteko terveydenhuollossa","authors":"Milla Rosenlund, Virpi Jylhä, A. Vahteristo, Tuuli Turja, Hanna Kuusisto","doi":"10.23996/fjhw.126859","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.126859","url":null,"abstract":"PROSHADE on Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) vuosille 2021–2026 rahoittama hanke ja osa STN:n LITERACY-ohjelmaa. Hankkeessa tutkitaan ja etsitään monitieteellisesti ratkaisuja tiedon kriittiselle käytölle yhteiskunnassa. PROSHADE tutkii talous- ja vaikuttavuustiedon käyttöä, jaetun päätöksenteon käytäntöjä terveydenhuollossa sekä potilaan tuottaman tiedon hyödyntämistä terveydenhuollon ammattilaisen ja potilaan välisessä päätöksenteossa.\u0000Hankkeessa on neljä työpakettia (WP). Tässä esittelyssä kuvataan sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan, neurologian ja sosiaalipsykologian tieteenaloja yhdistävän työpaketin 3 (WP3) tutkimusta tiedon lukutaidosta, kansalaisen ja potilaiden osallisuudesta terveydenhuollossa. Potilaan osallisuus ilmenee käytännössä potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välisessä hoitoa koskevassa jaetussa päätöksenteossa. Potilaan osallisuuden vahvistamisella tavoitellaan muun muassa hoidon onnistumista, vahvempaa hoitoon sitoutumista ja hoitotyytyväisyyttä. Potilaan terveystiedon lukutaidolla (taito tunnistaa, etsiä, arvioida ja tuottaa terveyteen liittyvää tietoa) on merkitystä jaetussa päätöksenteossa. Potilaan tuottama tieto esimerkiksi mahdollistaa potilaan arvojen ja näkemysten huomioimisen paremmin osana hoitoa koskevaa jaettua päätöksentekoa. Tutkimustietoa tarvitaan selvittämään, kuinka jaettua päätöksentekoa ja potilaan ääntä saataisiin vahvistettua terveydenhuollon kohtaamisissa.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"116 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-04-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"117181176","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
T. Vehko, Johanna Ikonen, Maiju Kyytsönen, S. Koponen, Ulla-Mari Kinnunen, Kaija Saranto
Tutkimuksessa arvioitiin, missä määrin asiakas- ja potilastietojärjestelmien eri tuotemerkit tukevat lähihoitajien työtä eri toimintaympäristöissä. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 strategian arviointia varten. Tiedonkeruu lähihoitajille toteutettiin keväällä 2022 sähköisenä kyselynä, jonka ammattiliitot (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto) välittivät työikäisille jäsenilleen. Lähihoitajilta kysyttiin arviota tietojärjestelmien tuesta tiedonkululle, arviota tietojärjestelmien hyödyistä, sekä kokemuksia tietojärjestelmien käytöstä. Vastaajia pyydettiin antamaan arvosana pääasialliselle asiakas-/potilastietojärjestelmälle asteikolla 4 (hylätty) - (10) erinomainen. Aineistoa analysoinnissa käytettiin kuvailevia menetelmiä. Kyselyyn vastasi 3 866 lähihoitajaa. Eri tuotemerkeille annettujen arvosanojen keskiarvot vaihtelivat kohtalaisesta (6) hyvään (8). Sosiaalihuollossa DomaCare arvioitiin toimivimmaksi ja Apotti heikoimmaksi käytettyjen väittämien avulla arvioituna. Julkisessa sairaalassa Esko sai parhaat arviot ja Apotti heikoimmat. Terveydenhuollon avopalveluissa Lifecare ja Pegasos pärjäsivät tasaisesti, kun taas yksityisellä Lifecare sai parhaan arvion. Lähihoitajat liittivät tietojärjestelmien hyödyiksi useimmiten hoidon jatkuvuuden ja hoidon laadun tukemisen. Toimintaympäristöstä ja tuotemerkistä riippumaton kokemus oli, että tietojärjestelmät vievät liikaa aikaa asiakkaiden kanssa tehtävästä työstä. Arvio siitä, että sama asia piti kirjata moneen eri paikkaan, oli tavallinen kaikissa toimintaympäristöissä. Noin puolet vastaajista arvioi, että sama asia piti kirjata moneen eri paikkaan: sosiaalihuollossa vaihteluväli oli 51–61 %, julkisessa sairaalassa 61–72 %, terveydenhuollon avopalveluissa 60–73 % ja yksityisellä 47–73 %. Tutkimus tuotti tuotemerkkikohtaista tietoa käyttäjäkokemuksista järjestelmien kehittämistyön tueksi. Kehittämistyössä on tärkeää huomioida eri toimintaympäristöt. Lähihoitajien arviot siitä, että tietojärjestelmät vievät liikaa aikaa asiakastyöstä, tulisi huomioida. Edelleen tulee kehittää sujuvia toimintatapoja, jotka liittyvät niin tietojärjestelmiin kuin työprosesseihin organisaatiossa ja laajemmin hyvinvointialueilla.
{"title":"Tietojärjestelmät lähihoitajien työn tukena eri toimintaympäristöissä: kokemuksia tuotemerkeittäin 2022","authors":"T. Vehko, Johanna Ikonen, Maiju Kyytsönen, S. Koponen, Ulla-Mari Kinnunen, Kaija Saranto","doi":"10.23996/fjhw.125395","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.125395","url":null,"abstract":"Tutkimuksessa arvioitiin, missä määrin asiakas- ja potilastietojärjestelmien eri tuotemerkit tukevat lähihoitajien työtä eri toimintaympäristöissä. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 strategian arviointia varten.\u0000Tiedonkeruu lähihoitajille toteutettiin keväällä 2022 sähköisenä kyselynä, jonka ammattiliitot (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto) välittivät työikäisille jäsenilleen. Lähihoitajilta kysyttiin arviota tietojärjestelmien tuesta tiedonkululle, arviota tietojärjestelmien hyödyistä, sekä kokemuksia tietojärjestelmien käytöstä. Vastaajia pyydettiin antamaan arvosana pääasialliselle asiakas-/potilastietojärjestelmälle asteikolla 4 (hylätty) - (10) erinomainen. Aineistoa analysoinnissa käytettiin kuvailevia menetelmiä. Kyselyyn vastasi 3 866 lähihoitajaa.\u0000Eri tuotemerkeille annettujen arvosanojen keskiarvot vaihtelivat kohtalaisesta (6) hyvään (8). Sosiaalihuollossa DomaCare arvioitiin toimivimmaksi ja Apotti heikoimmaksi käytettyjen väittämien avulla arvioituna. Julkisessa sairaalassa Esko sai parhaat arviot ja Apotti heikoimmat. Terveydenhuollon avopalveluissa Lifecare ja Pegasos pärjäsivät tasaisesti, kun taas yksityisellä Lifecare sai parhaan arvion. Lähihoitajat liittivät tietojärjestelmien hyödyiksi useimmiten hoidon jatkuvuuden ja hoidon laadun tukemisen. Toimintaympäristöstä ja tuotemerkistä riippumaton kokemus oli, että tietojärjestelmät vievät liikaa aikaa asiakkaiden kanssa tehtävästä työstä. Arvio siitä, että sama asia piti kirjata moneen eri paikkaan, oli tavallinen kaikissa toimintaympäristöissä. Noin puolet vastaajista arvioi, että sama asia piti kirjata moneen eri paikkaan: sosiaalihuollossa vaihteluväli oli 51–61 %, julkisessa sairaalassa 61–72 %, terveydenhuollon avopalveluissa 60–73 % ja yksityisellä 47–73 %.\u0000Tutkimus tuotti tuotemerkkikohtaista tietoa käyttäjäkokemuksista järjestelmien kehittämistyön tueksi. Kehittämistyössä on tärkeää huomioida eri toimintaympäristöt. Lähihoitajien arviot siitä, että tietojärjestelmät vievät liikaa aikaa asiakastyöstä, tulisi huomioida. Edelleen tulee kehittää sujuvia toimintatapoja, jotka liittyvät niin tietojärjestelmiin kuin työprosesseihin organisaatiossa ja laajemmin hyvinvointialueilla.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"103 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-04-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"121408397","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Kaija Saranto, Johanna Ikonen, S. Koponen, Maiju Kyytsönen, Ulla-Mari Kinnunen, T. Vehko
Asiakas- ja potilastietojärjestelmien tarjoamaa tukea sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävien suorittamiseen on tutkittu lääkärien, sairaanhoitajien ja sosiaalialan korkeakoulutettujen keskuudessa. Lähihoitajille suunnattu tutkimus on jatkumo näille kyselytutkimuksille. Tutkimustehtävinä oli, miten asiakas- ja potilastietojärjestelmät tukevat lähihoitajien työtehtäviä, yhteistyötä ja tiedonkulkua sekä miten hyödylliseksi lähihoitajat arvioivat nämä tietojärjestelmät työssään. Sähköinen kysely välitettiin Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n jäsenrekisterissä oleville työikäisille lähihoitajille keväällä 2022. Aineistosta laskettiin keskiarvoja ja prosenttiosuuksia. Kyselyyn vastasi 3 866 lähihoitajaa kaikilta hyvinvointialueilta. Vastaajien keski-ikä oli 49 vuotta ja 92,9 % puhui äidinkielenään suomea. Suurin osa lähihoitajista työskenteli sosiaalihuollossa. Kolmanneksella (27,9 %) oli yli 20 vuoden työkokemus. Lähihoitajat arvioivat olevansa kokeneita tietojärjestelmien käyttäjiä ja he kokivat tietojärjestelmät pääasiassa työtään tukeviksi. He kuitenkin raportoivat puutteita tietojärjestelmien yhteenvetonäkymissä. Selvitettäessä tietojärjestelmiin liitettyjä hyötyjä puolet (50‒64 %) lähihoitajista eri toimintaympäristöissä raportoi tietojärjestelmien auttavan heitä turvaamaan hoidon jatkuvuuden. Keskeisenä ongelmana nähtiin, että tietojärjestelmien käyttö vie liian ison osan työajasta asiakkaiden kanssa. Tietojärjestelmät tukivat tiedonvaihtoa omassa organisaatiossa, mutta tiedonvaihdossa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden välillä oli haasteita. Tietojärjestelmien tuki tiedonvaihtoon asiakkaiden tai heidän omaistensa välillä oli heikkoa. Tietojärjestelmien lisäksi tiedonvaihtoon käytettiin puhelinta tai papereita viikoittain. Aluetietojärjestelmät tai Kanta-palvelut eivät olleet lähihoitajien työssä tavallinen tiedonvaihtotapa. Lähihoitajien arviot tietojärjestelmistä olivat melko positiivisia. Tiedonhaun tuki organisaatioiden välisessä tiedonvaihdossa ja kokemus siitä, että yhteenvetonäkymien tulisi tukea työtä nykyistä enemmän, vahvistivat aikaisempia kyselytutkimuksia. Tietojärjestelmien tuki työlle korostuu nykytilanteessa, jossa henkilöstövaje ja kasvava palveluntarve asettavat haasteita uusille hyvinvointialueille.
{"title":"Lähihoitajien kokemukset asiakas- ja potilastietojärjestelmien tuesta työtehtäviin – poikkileikkaustutkimus","authors":"Kaija Saranto, Johanna Ikonen, S. Koponen, Maiju Kyytsönen, Ulla-Mari Kinnunen, T. Vehko","doi":"10.23996/fjhw.125360","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.125360","url":null,"abstract":"Asiakas- ja potilastietojärjestelmien tarjoamaa tukea sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävien suorittamiseen on tutkittu lääkärien, sairaanhoitajien ja sosiaalialan korkeakoulutettujen keskuudessa. Lähihoitajille suunnattu tutkimus on jatkumo näille kyselytutkimuksille. Tutkimustehtävinä oli, miten asiakas- ja potilastietojärjestelmät tukevat lähihoitajien työtehtäviä, yhteistyötä ja tiedonkulkua sekä miten hyödylliseksi lähihoitajat arvioivat nämä tietojärjestelmät työssään. Sähköinen kysely välitettiin Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n jäsenrekisterissä oleville työikäisille lähihoitajille keväällä 2022. Aineistosta laskettiin keskiarvoja ja prosenttiosuuksia.\u0000Kyselyyn vastasi 3 866 lähihoitajaa kaikilta hyvinvointialueilta. Vastaajien keski-ikä oli 49 vuotta ja 92,9 % puhui äidinkielenään suomea. Suurin osa lähihoitajista työskenteli sosiaalihuollossa. Kolmanneksella (27,9 %) oli yli 20 vuoden työkokemus. Lähihoitajat arvioivat olevansa kokeneita tietojärjestelmien käyttäjiä ja he kokivat tietojärjestelmät pääasiassa työtään tukeviksi. He kuitenkin raportoivat puutteita tietojärjestelmien yhteenvetonäkymissä. Selvitettäessä tietojärjestelmiin liitettyjä hyötyjä puolet (50‒64 %) lähihoitajista eri toimintaympäristöissä raportoi tietojärjestelmien auttavan heitä turvaamaan hoidon jatkuvuuden. Keskeisenä ongelmana nähtiin, että tietojärjestelmien käyttö vie liian ison osan työajasta asiakkaiden kanssa.\u0000Tietojärjestelmät tukivat tiedonvaihtoa omassa organisaatiossa, mutta tiedonvaihdossa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden välillä oli haasteita. Tietojärjestelmien tuki tiedonvaihtoon asiakkaiden tai heidän omaistensa välillä oli heikkoa. Tietojärjestelmien lisäksi tiedonvaihtoon käytettiin puhelinta tai papereita viikoittain. Aluetietojärjestelmät tai Kanta-palvelut eivät olleet lähihoitajien työssä tavallinen tiedonvaihtotapa.\u0000Lähihoitajien arviot tietojärjestelmistä olivat melko positiivisia. Tiedonhaun tuki organisaatioiden välisessä tiedonvaihdossa ja kokemus siitä, että yhteenvetonäkymien tulisi tukea työtä nykyistä enemmän, vahvistivat aikaisempia kyselytutkimuksia. Tietojärjestelmien tuki työlle korostuu nykytilanteessa, jossa henkilöstövaje ja kasvava palveluntarve asettavat haasteita uusille hyvinvointialueille.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-04-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"115744226","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä teknologioista on tullut yhä useammalle kansalaiselle arkipäiväistä toimintaa. Kansalaisten valmiudet, kuten osaaminen, taidot, asenteet mukaan lukien luottamus ja motivaatio, määrittävät heidän kykyään hyödyntää hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä teknologioita, kuten erilaisia digitaalisia terveyspalveluja. Suuri osa kansalaisista on kokenut hankaluuksia digitaalisten terveyspalveluiden käytössä. On tärkeää ymmärtää kuinka kansalaiset pystyvät hyödyntämään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä teknologioita ja edelleen, kuinka esimerkiksi digitaalisten palveluiden saavutettavuutta voidaan parantaa luomalla palveluista tarpeita vastaavia. Tähän tarpeeseen vastaa 13 osa-aluetta ja 65 väittämää sisältävä Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien teknologioiden käyttövalmiuksien moniulotteinen mittari (The Multidimensional Readiness and Enablement Index for Health Technology, READHY). Mittari on kansainvälisesti validoitu ja käytetty. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata READHY-FIN käännösprosessin vaiheet ja suomenkielisen mittarin osa-alueet. Mittarin käännöstyö ja validointi eteni kyselyn oikeuksia hallinnoivan Swinburnen yliopiston ohjeistuksen mukaisesti. Siihen kuului kolme vaihetta: 1) kielellinen ja kulttuurinen käännöstyö, 2) kognitiiviset haastattelut ja 3) psykometrinen testaus, joiden eteneminen kuvataan tässä artikkelissa. READHY-FIN -mittari koostuu viidestä osa-alueesta: 1) Käyttäjän ja teknologian vuorovaikutus, 2) Kokemus teknologian käytöstä, 3) Käyttäjän ominaisuudet, 4) Sosiaalinen ympäristö ja 5) Terveydentilan ja tunnereaktioiden hallinta. Kukin osa-alue jakaantuu 2–4 osioon ja kussakin osiossa on 4–6 väittämää, joiden vastausasteikkona on neljäportainen Likert-asteikko. READHY-FIN -mittarin osiot näyttävät vastaavan alkuperäisen mittarin osioita ja osiot näyttävät pääsääntöisesti yhtenäisiltä. Yhteenvetona voidaan todeta, että READHY-FIN on sisällöllisesti merkityksellinen mittari, jolla mitataan ja edistetään valmiutta teknologian käyttöön eri potilasryhmissä teknologian tyypistä riippumatta.
{"title":"Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien teknologioiden käyttövalmiudet: READHY-FIN -mittarin käännösprosessi","authors":"Virpi Jylhä, Tuuli Turja","doi":"10.23996/fjhw.126867","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.126867","url":null,"abstract":"Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä teknologioista on tullut yhä useammalle kansalaiselle arkipäiväistä toimintaa. Kansalaisten valmiudet, kuten osaaminen, taidot, asenteet mukaan lukien luottamus ja motivaatio, määrittävät heidän kykyään hyödyntää hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä teknologioita, kuten erilaisia digitaalisia terveyspalveluja. Suuri osa kansalaisista on kokenut hankaluuksia digitaalisten terveyspalveluiden käytössä. On tärkeää ymmärtää kuinka kansalaiset pystyvät hyödyntämään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä teknologioita ja edelleen, kuinka esimerkiksi digitaalisten palveluiden saavutettavuutta voidaan parantaa luomalla palveluista tarpeita vastaavia. Tähän tarpeeseen vastaa 13 osa-aluetta ja 65 väittämää sisältävä Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien teknologioiden käyttövalmiuksien moniulotteinen mittari (The Multidimensional Readiness and Enablement Index for Health Technology, READHY). Mittari on kansainvälisesti validoitu ja käytetty. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata READHY-FIN käännösprosessin vaiheet ja suomenkielisen mittarin osa-alueet.\u0000Mittarin käännöstyö ja validointi eteni kyselyn oikeuksia hallinnoivan Swinburnen yliopiston ohjeistuksen mukaisesti. Siihen kuului kolme vaihetta: 1) kielellinen ja kulttuurinen käännöstyö, 2) kognitiiviset haastattelut ja 3) psykometrinen testaus, joiden eteneminen kuvataan tässä artikkelissa. READHY-FIN -mittari koostuu viidestä osa-alueesta: 1) Käyttäjän ja teknologian vuorovaikutus, 2) Kokemus teknologian käytöstä, 3) Käyttäjän ominaisuudet, 4) Sosiaalinen ympäristö ja 5) Terveydentilan ja tunnereaktioiden hallinta. Kukin osa-alue jakaantuu 2–4 osioon ja kussakin osiossa on 4–6 väittämää, joiden vastausasteikkona on neljäportainen Likert-asteikko. READHY-FIN -mittarin osiot näyttävät vastaavan alkuperäisen mittarin osioita ja osiot näyttävät pääsääntöisesti yhtenäisiltä. Yhteenvetona voidaan todeta, että READHY-FIN on sisällöllisesti merkityksellinen mittari, jolla mitataan ja edistetään valmiutta teknologian käyttöön eri potilasryhmissä teknologian tyypistä riippumatta.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"116 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-04-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"126713497","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Eira Erola, Johanna Viitanen, Nina Karisalmi, Kaisa Savolainen
eHealth solutions are increasingly being developed to support patient care and improve patients’ experiences (PXs). Recently, the coronavirus disease 2019 (COVID-19) pandemic and the shortage of nurses in several countries, including Finland, have further underscored the need for new digital services. In the context of children’s hospitals, care-supporting services include hospital clowns who work to provide emotional support for children and improve their PXs. Hospital clowns are known to have a positive impact on children’s PX. The Finnish hospital clown organization Sairaalaklovnit ry has published its first mobile application Sairaalaklovnit to provide a digital contact platform to reach patients remotely via messages. The application is mainly targeted at child patients and includes both entertainment and messaging facets for communication between child patients and hospital clowns. The two main user groups for this application can be considered to be child patients and hospital clowns. This article presents the data and results found during a study related to the user experience (UX) of the Sairaalaklovnit application. With the research questions, “Which aspects influence the UX of the hospital clown application?” and more specifically, out of the two user groups, “How do Finnish hospital clowns experience the new hospital clown mobile application?”, this study aims to gain an understanding of how Finnish hospital clowns experience the newly developed application for expanding physical contact with patients into a digital form. The qualitative data used in this article were collected in the summer of 2022 through an online questionnaire (n = 5) and semi-structured interviews (n = 3) with hospital clowns. The hospital clowns were mostly satisfied with the published application, but some deficiencies were mentioned. Most of the complaints were related to technical issues. However, the application was seen as a useful tool that can bridge physical and digital contact with children. The developer has been made aware of the technical issues and fixes expected in the future. For future research, it can be beneficial to rerun the UX study for the hospital clowns and possibly with a larger sample to see whether there have been any changes after the technical issues have been solved. Moreover, studying how child patients, which constitute the other user group, experience the new application, can prove to be beneficial for possible future development.
{"title":"Improving children’s patient experience with a mobile hospital clowning application – Initial user experiences from the clowns’ perspective","authors":"Eira Erola, Johanna Viitanen, Nina Karisalmi, Kaisa Savolainen","doi":"10.23996/fjhw.126855","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.126855","url":null,"abstract":"eHealth solutions are increasingly being developed to support patient care and improve patients’ experiences (PXs). Recently, the coronavirus disease 2019 (COVID-19) pandemic and the shortage of nurses in several countries, including Finland, have further underscored the need for new digital services. In the context of children’s hospitals, care-supporting services include hospital clowns who work to provide emotional support for children and improve their PXs. Hospital clowns are known to have a positive impact on children’s PX.\u0000The Finnish hospital clown organization Sairaalaklovnit ry has published its first mobile application Sairaalaklovnit to provide a digital contact platform to reach patients remotely via messages. The application is mainly targeted at child patients and includes both entertainment and messaging facets for communication between child patients and hospital clowns. The two main user groups for this application can be considered to be child patients and hospital clowns.\u0000This article presents the data and results found during a study related to the user experience (UX) of the Sairaalaklovnit application. With the research questions, “Which aspects influence the UX of the hospital clown application?” and more specifically, out of the two user groups, “How do Finnish hospital clowns experience the new hospital clown mobile application?”, this study aims to gain an understanding of how Finnish hospital clowns experience the newly developed application for expanding physical contact with patients into a digital form. The qualitative data used in this article were collected in the summer of 2022 through an online questionnaire (n = 5) and semi-structured interviews (n = 3) with hospital clowns.\u0000The hospital clowns were mostly satisfied with the published application, but some deficiencies were mentioned. Most of the complaints were related to technical issues. However, the application was seen as a useful tool that can bridge physical and digital contact with children. The developer has been made aware of the technical issues and fixes expected in the future. For future research, it can be beneficial to rerun the UX study for the hospital clowns and possibly with a larger sample to see whether there have been any changes after the technical issues have been solved. Moreover, studying how child patients, which constitute the other user group, experience the new application, can prove to be beneficial for possible future development.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"86 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-04-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"114865660","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Hanna von Gerich, K. Junttila, M. Pasanen, S. Salanterä, Laura-Maria Peltonen
Nursing leaders in charge of operational management in acute care environments need continuous real-time information regarding workflow, human resources, and patient situations to support their immediate decision making. However, nursing leaders report that the current information systems do not provide sufficient support to help their decision making. The aim of this study was to develop an instrument for the evaluation of situational awareness of nursing leaders in operational management into the hospital setting. First, an established situational awareness scale was combined with literature to develop a draft for the instrument. Second, an expert panel assessed the content validity of the instrument, and finally, the psychometric properties of the instrument were evaluated by a cross-sectional online survey. The final version of the instrument consisted of three dimensions: Demands of patient care (5 items), Human resources (5 items) and Materials (6 items). The scale content validity index for all 16 items was 0.88. The instrument was tested with nursing professionals in charge of operational management (n=349). The overall situational awareness was 4.18, the highest dimension was the human resources (mean 4.63), while lowest score was seen for the dimension patient care (mean 3.84). The construct validity and internal consistency of the instrument was deemed good. The instrument may support systematic assessments of situational awareness, pinpointing areas of information management that need improvement. It may support evaluation of development projects, interventions, or implemented information systems. As situational awareness is an integral element of operational management in all health care, future research should explore it in other clinical environments and with other professions.
{"title":"Development and validation of instrument for assessment of situational awareness in operational management of nursing leaders in hospital settings","authors":"Hanna von Gerich, K. Junttila, M. Pasanen, S. Salanterä, Laura-Maria Peltonen","doi":"10.23996/fjhw.126866","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.126866","url":null,"abstract":"Nursing leaders in charge of operational management in acute care environments need continuous real-time information regarding workflow, human resources, and patient situations to support their immediate decision making. However, nursing leaders report that the current information systems do not provide sufficient support to help their decision making. The aim of this study was to develop an instrument for the evaluation of situational awareness of nursing leaders in operational management into the hospital setting. First, an established situational awareness scale was combined with literature to develop a draft for the instrument. Second, an expert panel assessed the content validity of the instrument, and finally, the psychometric properties of the instrument were evaluated by a cross-sectional online survey. The final version of the instrument consisted of three dimensions: Demands of patient care (5 items), Human resources (5 items) and Materials (6 items). The scale content validity index for all 16 items was 0.88. The instrument was tested with nursing professionals in charge of operational management (n=349). The overall situational awareness was 4.18, the highest dimension was the human resources (mean 4.63), while lowest score was seen for the dimension patient care (mean 3.84). The construct validity and internal consistency of the instrument was deemed good. The instrument may support systematic assessments of situational awareness, pinpointing areas of information management that need improvement. It may support evaluation of development projects, interventions, or implemented information systems. As situational awareness is an integral element of operational management in all health care, future research should explore it in other clinical environments and with other professions.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"386 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-04-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"116522261","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Minna Mykkänen, Outi Ahonen, Ulla-Mari Kinnunen, Kaija Saranto
Rakenteisen hoitotyön luokituksen käyttö potilashoidon kirjaamisessa tekee potilaan hoidon läpinäkyväksi. Se mahdollistaa hoidon prosessien ja hoitamisen sisällön kuvaamisen sekä tiedon tuottamisen päätöksentekoa ja johtamista varten. Suomalaisen hoitotyön luokituskokonaisuuden (FinCC) rakenne jäsentää kansallisesti sovittujen hoitotyön keskeisten rakenteisten tietojen kirjaamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida FinCC:n käyttöä potilaan hoidon tarpeiden, hoitotoimien ja hoidon tulosten kirjaamisessa sähköisissä potilaskertomuksissa. Tässä kuvailevassa tutkimuksessa sovellettiin tarkoituksenmukaista otantaa kolmen sairaalan medisiinisten osastojen tietovarastoista. Tutkimusaineisto muodostui anonyymeistä osastotason tiedoista, jotka kerättiin kuuden kuukauden ajalta. Aineisto analysoitiin FinCC:n komponentti-, pää- ja alaluokkatasojen käytön jakaumien mukaan. Tulosten mukaan prosessin vaiheita hoidon tarve, hoitotoimet ja hoidon tulokset käytetään kaikissa sairaaloissa. Kaikkia FinCC:n kolmea tasoa käytettiin hoidon kirjaamiseen. Pääsääntöisesti hoidon tarpeiden ja hoitotoimien kirjaaminen tehtiin pää- ja alaluokkatasoille, lukuun ottamatta yhtä sairaalaa, jossa osa hoidon tarpeista kirjattiin käyttämällä komponenttitasoa. Lisäksi kahdessa sairaalassa hoidon tarvetta kirjattiin suoraan prosessin vaiheeseen hoidon tarve, käyttämättä komponentti-, pää- tai alaluokkatasoa. Kaikissa sairaaloissa käytettiin FinCC:n kaikkia komponentteja kuvattaessa hoidon tarpeita ja hoitotoimia, lukuun ottamatta yhtä sairaalaa, joissa komponenttia Elämänkaari ei käytetty hoitotoimien kirjaamisessa. Rakenteista ja tarkkaa potilaan hoidosta tuotettua tietoa voidaan hyödyntää toissijaisessa käytössä analysoitaessa hoitotyön prosesseja ja hoitotyön käytäntöjä. Tätä tietoa voidaan käyttää muun muassa myös henkilöstön osaamisen johtamisessa.
{"title":"Rakenteisesti kirjatun hoitotyön tiedon vuodeosastotason analyysi – esimerkki FinCC-luokituskokonaisuuden käytöstä","authors":"Minna Mykkänen, Outi Ahonen, Ulla-Mari Kinnunen, Kaija Saranto","doi":"10.23996/fjhw.126067","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.126067","url":null,"abstract":"Rakenteisen hoitotyön luokituksen käyttö potilashoidon kirjaamisessa tekee potilaan hoidon läpinäkyväksi. Se mahdollistaa hoidon prosessien ja hoitamisen sisällön kuvaamisen sekä tiedon tuottamisen päätöksentekoa ja johtamista varten. Suomalaisen hoitotyön luokituskokonaisuuden (FinCC) rakenne jäsentää kansallisesti sovittujen hoitotyön keskeisten rakenteisten tietojen kirjaamista.\u0000Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida FinCC:n käyttöä potilaan hoidon tarpeiden, hoitotoimien ja hoidon tulosten kirjaamisessa sähköisissä potilaskertomuksissa. Tässä kuvailevassa tutkimuksessa sovellettiin tarkoituksenmukaista otantaa kolmen sairaalan medisiinisten osastojen tietovarastoista. Tutkimusaineisto muodostui anonyymeistä osastotason tiedoista, jotka kerättiin kuuden kuukauden ajalta. Aineisto analysoitiin FinCC:n komponentti-, pää- ja alaluokkatasojen käytön jakaumien mukaan.\u0000Tulosten mukaan prosessin vaiheita hoidon tarve, hoitotoimet ja hoidon tulokset käytetään kaikissa sairaaloissa. Kaikkia FinCC:n kolmea tasoa käytettiin hoidon kirjaamiseen. Pääsääntöisesti hoidon tarpeiden ja hoitotoimien kirjaaminen tehtiin pää- ja alaluokkatasoille, lukuun ottamatta yhtä sairaalaa, jossa osa hoidon tarpeista kirjattiin käyttämällä komponenttitasoa. Lisäksi kahdessa sairaalassa hoidon tarvetta kirjattiin suoraan prosessin vaiheeseen hoidon tarve, käyttämättä komponentti-, pää- tai alaluokkatasoa. Kaikissa sairaaloissa käytettiin FinCC:n kaikkia komponentteja kuvattaessa hoidon tarpeita ja hoitotoimia, lukuun ottamatta yhtä sairaalaa, joissa komponenttia Elämänkaari ei käytetty hoitotoimien kirjaamisessa.\u0000Rakenteista ja tarkkaa potilaan hoidosta tuotettua tietoa voidaan hyödyntää toissijaisessa käytössä analysoitaessa hoitotyön prosesseja ja hoitotyön käytäntöjä. Tätä tietoa voidaan käyttää muun muassa myös henkilöstön osaamisen johtamisessa.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"50 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-04-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"123450990","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
A. Värri, Antti Kallonen, Tunç Aşuroğlu, Mark van Gils
The COVend project aims at delivering a new effective therapy, FX06, against the SARS-CoV-2 virus infection for the management of the COVID-19 disease in hospitals. Nine of the 17 partners of the project consortium are hospitals responsible for collecting study subjects and administering the FX06 therapy to the patients. Although the clinical trial (IXION) has the main role in the project, the project has also a work package which develops and applies artificial intelligence (AI) methods to the data collected during the 28-day study period from the patients receiving the therapy. The AI work package applies exploratory data analysis methods to find patterns and profiles of the patients. Combined with the data about treatment methods and patient outcomes, the aim is to provide decision support for the therapy intervention in the later stage of the project.
{"title":"Artificial intelligence research in the COVend COVID-19 clinical trial project","authors":"A. Värri, Antti Kallonen, Tunç Aşuroğlu, Mark van Gils","doi":"10.23996/fjhw.126881","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.126881","url":null,"abstract":"The COVend project aims at delivering a new effective therapy, FX06, against the SARS-CoV-2 virus infection for the management of the COVID-19 disease in hospitals. Nine of the 17 partners of the project consortium are hospitals responsible for collecting study subjects and administering the FX06 therapy to the patients. Although the clinical trial (IXION) has the main role in the project, the project has also a work package which develops and applies artificial intelligence (AI) methods to the data collected during the 28-day study period from the patients receiving the therapy. The AI work package applies exploratory data analysis methods to find patterns and profiles of the patients. Combined with the data about treatment methods and patient outcomes, the aim is to provide decision support for the therapy intervention in the later stage of the project.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"90 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-04-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"114411930","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Sote-alalla tuotetaan, tallennetaan ja hyödynnetään lisääntyvissä määrin tietoa eri toimijoiden yhteistyönä ja tarpeesta. Tietoa tuottavat niin kansalaiset kuin alan ammattilaiset erilaisiin organisaatiotasoisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin järjestelmiin ja rekistereihin. Tiedon laadun merkitys on saanut enenevästi huomiota sote-palveluissa, koska tiedon laatu vaikuttaa yksilöön, organisaatioon ja yhteisöön liittyvään päätöksentekoon. Laadukkaan tiedon muodostumisen edellytyksenä on tiedon tuottajien ymmärrys tiedon merkityksestä ja osaaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittely-yhdistys on järjestänyt tutkimuspäiviä vuodesta 1998 lähtien. Näitä "Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan (SoTeTiTe)" -tutkimuspäiviä pidetään vuosittain ja niissä käsitellään Suomessa toteutettavaa alan monitieteisestä tutkimusta ja kehittämistyötä. Toimivat tietotekniikan ja tiedonhallinnan ratkaisut rakentuvat sote-alalla monialaiselle yhteistyölle, joka edellyttää, että ymmärretään oman asiantuntijuusalueen lisäksi myös muiden asiantuntijuutta. Yhteinen keskustelufoorumi luo mahdollisuuden oppia, jakaa innovaatioita ja keskustella alan vaatimuksista yksilötasosta kansalliseen näkökulmaan asti sekä verkostoitua yhteisön sisällä. Vuoden 2023 tutkimuspäivillä käsitellään tiedon laatua ja sen merkitystä sote-palveluiden kokonaisuudessa. Tässä FinJeHeW-lehden numerossa julkaistaan vuoden 2023 SoTeTiTe-tutkimuspäivillä esitetyt tieteelliset tutkimukset ja hankkeet
{"title":"Tiedon laatu johtajan, sote-asiakastyön tekijän ja asiakkaan näkökulmista","authors":"Laura-Maria Peltonen, Virpi Jylhä, Juha Mykkänen","doi":"10.23996/fjhw.128910","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.128910","url":null,"abstract":"Sote-alalla tuotetaan, tallennetaan ja hyödynnetään lisääntyvissä määrin tietoa eri toimijoiden yhteistyönä ja tarpeesta. Tietoa tuottavat niin kansalaiset kuin alan ammattilaiset erilaisiin organisaatiotasoisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin järjestelmiin ja rekistereihin. Tiedon laadun merkitys on saanut enenevästi huomiota sote-palveluissa, koska tiedon laatu vaikuttaa yksilöön, organisaatioon ja yhteisöön liittyvään päätöksentekoon. Laadukkaan tiedon muodostumisen edellytyksenä on tiedon tuottajien ymmärrys tiedon merkityksestä ja osaaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittely-yhdistys on järjestänyt tutkimuspäiviä vuodesta 1998 lähtien. Näitä \"Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan (SoTeTiTe)\" -tutkimuspäiviä pidetään vuosittain ja niissä käsitellään Suomessa toteutettavaa alan monitieteisestä tutkimusta ja kehittämistyötä. Toimivat tietotekniikan ja tiedonhallinnan ratkaisut rakentuvat sote-alalla monialaiselle yhteistyölle, joka edellyttää, että ymmärretään oman asiantuntijuusalueen lisäksi myös muiden asiantuntijuutta. Yhteinen keskustelufoorumi luo mahdollisuuden oppia, jakaa innovaatioita ja keskustella alan vaatimuksista yksilötasosta kansalliseen näkökulmaan asti sekä verkostoitua yhteisön sisällä. Vuoden 2023 tutkimuspäivillä käsitellään tiedon laatua ja sen merkitystä sote-palveluiden kokonaisuudessa. Tässä FinJeHeW-lehden numerossa julkaistaan vuoden 2023 SoTeTiTe-tutkimuspäivillä esitetyt tieteelliset tutkimukset ja hankkeet","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"65 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-04-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"121647224","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：