Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten kokemuksia kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa osana valtakunnallista Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi (STePS 3.0) -hanketta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa Sote-tieto hyötykäyttöön -strategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumisesta sosiaalialan ammattilaisten osalta. Tutkimuksessa kysyttyiin, miten kokeneita ja osaavia sosiaalialan ammattilaiset ovat tietojärjestelmien käyttäjinä, miten tietojärjestelmät tukevat sosiaalialan ammattilaisten tiedonhakua ja -vaihtoa ja miten hyvin asiakastietojärjestelmät tukevat sosiaalialan ammattilaisten työtä. Tutkimusaineisto muodostui sähköiseen kyselylomakkeeseen syys-lokakuussa 2020 vastanneiden 990 sosiaalialan ammattilaisen vastauksista, jotka työskentelivät julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla moninaisissa sosiaalialan työtehtävissä. Tulosten mukaan sosiaalialan korkeakoulutetut ammattilaiset ovat kokeneita tietojärjestelmien käyttäjiä, mutta järjestelmien tarjoama tuki työlle on paikoitellen heikkoa. Julkisella sektorilla työskentelevien sosiaalialan ammattilaisten arviot tietojärjestelmien tarjoamasta tuesta työlle olivat kriittisempiä muihin sektoreihin verrattuna. Tietojärjestelmiä hyödynnetään tiedonhaussa pääasiallisena asiakastiedon lähteenä, mutta edelleen turvaudutaan myös vanhanaikaisiin ja tietoturvaltaan heikkoihin tiedon haun menetelmiin. Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoa ei vielä juurikaan hyödynnetä sosiaalialalla tiedonhaussa. Tutkimus nostaa esiin tarpeen tunnistaa tietojärjestelmien hyödyntämistä vaikeuttavat esteet sekä huomioida sosiaalialan vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin verkostoihin kiinnittyvä käytäntö sekä erilaisiin ammatillisiin työtehtäviin liittyvät tarpeet paremmin tietojärjestelmien kehityksessä, jotta tietojärjestelmät voisivat jatkossa paremmin tukea sosiaalialan ammattilaisia heidän päivittäisessä työssään.
{"title":"Sosiaalialan ammattilaisten kyvykkyys tietojärjestelmien käyttäjinä ja kokemukset tietojärjestelmien tuesta työlle","authors":"Samuel Salovaara, S. Hautala, Marianne Silén","doi":"10.23996/fjhw.110119","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.110119","url":null,"abstract":"Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten kokemuksia kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa osana valtakunnallista Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi (STePS 3.0) -hanketta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa Sote-tieto hyötykäyttöön -strategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumisesta sosiaalialan ammattilaisten osalta. Tutkimuksessa kysyttyiin, miten kokeneita ja osaavia sosiaalialan ammattilaiset ovat tietojärjestelmien käyttäjinä, miten tietojärjestelmät tukevat sosiaalialan ammattilaisten tiedonhakua ja -vaihtoa ja miten hyvin asiakastietojärjestelmät tukevat sosiaalialan ammattilaisten työtä.\u0000Tutkimusaineisto muodostui sähköiseen kyselylomakkeeseen syys-lokakuussa 2020 vastanneiden 990 sosiaalialan ammattilaisen vastauksista, jotka työskentelivät julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla moninaisissa sosiaalialan työtehtävissä. Tulosten mukaan sosiaalialan korkeakoulutetut ammattilaiset ovat kokeneita tietojärjestelmien käyttäjiä, mutta järjestelmien tarjoama tuki työlle on paikoitellen heikkoa. Julkisella sektorilla työskentelevien sosiaalialan ammattilaisten arviot tietojärjestelmien tarjoamasta tuesta työlle olivat kriittisempiä muihin sektoreihin verrattuna. Tietojärjestelmiä hyödynnetään tiedonhaussa pääasiallisena asiakastiedon lähteenä, mutta edelleen turvaudutaan myös vanhanaikaisiin ja tietoturvaltaan heikkoihin tiedon haun menetelmiin. Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoa ei vielä juurikaan hyödynnetä sosiaalialalla tiedonhaussa. Tutkimus nostaa esiin tarpeen tunnistaa tietojärjestelmien hyödyntämistä vaikeuttavat esteet sekä huomioida sosiaalialan vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin verkostoihin kiinnittyvä käytäntö sekä erilaisiin ammatillisiin työtehtäviin liittyvät tarpeet paremmin tietojärjestelmien kehityksessä, jotta tietojärjestelmät voisivat jatkossa paremmin tukea sosiaalialan ammattilaisia heidän päivittäisessä työssään.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"32 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-05-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"121248856","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Sosiaali- ja terveydenhuollon päätehtävänä on edistää kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä hoitaa sairauksia mahdollisimman hyvin. Tämä tavoitetaan oikea-aikaisilla ja oikeilla päätöksillä, hyvällä hoidolla sekä diagnostiikalla. Tiedonhallintaan tarkoitetuilla asiakas- ja potilastietojärjestelmillä on merkittävä rooli edellä mainittujen päätehtävien toteutumisessa ja toiminnan mahdollistamisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien tulisi tukea ammattilaisten työprosesseja ja työnkulkuja. Alan monimuotoisuuden vuoksi loppukäyttäjien rooli kehitystyössä näyttäytyy eri tavalla, kuin monella muulla alalla. Tietojärjestelmien kehittämistarpeita määriteltäessä tulisi ottaa mukaan laaja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista koostuva käyttäjäkunta. Ammattilaiset ovat halukkaita osallistumaan kehittämiseen mutta he kokevat, ettei loppukäyttäjien kokemuksia oteta huomioon riittävällä tavalla. Asiakas- ja potilastietojärjestelmissä havaitut ongelmat ja teknologian aiheuttamat virheet ovat johtaneet myös potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä kehittävien ohjelmistokehittäjien kokemuksia ja näkemyksiä käyttäjien osallistumisesta kehittämiseen. Osallistumiseen liittyviä tekijöitä tarkasteltiin ja tunnistettiin sosioteknisen mallin valittujen ulottuvuuksien kautta. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka tuloksia analysoitiin kvantitatiivisesti. Aineistonkeruu tapahtui sähköisellä kyselylomakkeella, joka toteutettiin suomeksi ja englanniksi ja se välitettiin Valviran tietojärjestelmärekisterissä (päivitetty 9/2019) oleville A-luokan tietojärjestelmätoimittajille. Kyselylomakkeen linkkiä jaettiin myös sosiaalisen median kautta. Aineisto koostuu 87 vastauksesta. Tutkimustulosten mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäjät haluavat työskennellä aktiivisesti yhteistyössä loppukäyttäjien kanssa ja he kokevat hyötyvänsä käyttäjien antamasta palautteesta. Vakiintuneet menetelmät sekä tarvittavat resurssit yhteistyön mahdollistamiseksi kuitenkin puuttuvat. Kehittäjä- ja käyttäjäorganisaatioiden tuleekin ohjata enemmän resursseja yhteistyön mahdollistamiseksi. Käyttäjiltä saatavan tiedon merkitys kehitystyössä toimii edellytyksenä onnistuneen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmän kehityksessä.
{"title":"Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkehittäjien kokemuksia yhteistyöstä käyttäjien kanssa","authors":"Jenni Rytkönen, Ulla-Mari Kinnunen, Susanna Martikainen","doi":"10.23996/fjhw.109908","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.109908","url":null,"abstract":"Sosiaali- ja terveydenhuollon päätehtävänä on edistää kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä hoitaa sairauksia mahdollisimman hyvin. Tämä tavoitetaan oikea-aikaisilla ja oikeilla päätöksillä, hyvällä hoidolla sekä diagnostiikalla. Tiedonhallintaan tarkoitetuilla asiakas- ja potilastietojärjestelmillä on merkittävä rooli edellä mainittujen päätehtävien toteutumisessa ja toiminnan mahdollistamisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien tulisi tukea ammattilaisten työprosesseja ja työnkulkuja. Alan monimuotoisuuden vuoksi loppukäyttäjien rooli kehitystyössä näyttäytyy eri tavalla, kuin monella muulla alalla. Tietojärjestelmien kehittämistarpeita määriteltäessä tulisi ottaa mukaan laaja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista koostuva käyttäjäkunta. Ammattilaiset ovat halukkaita osallistumaan kehittämiseen mutta he kokevat, ettei loppukäyttäjien kokemuksia oteta huomioon riittävällä tavalla. Asiakas- ja potilastietojärjestelmissä havaitut ongelmat ja teknologian aiheuttamat virheet ovat johtaneet myös potilasturvallisuuden vaarantumiseen.\u0000Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä kehittävien ohjelmistokehittäjien kokemuksia ja näkemyksiä käyttäjien osallistumisesta kehittämiseen. Osallistumiseen liittyviä tekijöitä tarkasteltiin ja tunnistettiin sosioteknisen mallin valittujen ulottuvuuksien kautta.\u0000Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka tuloksia analysoitiin kvantitatiivisesti. Aineistonkeruu tapahtui sähköisellä kyselylomakkeella, joka toteutettiin suomeksi ja englanniksi ja se välitettiin Valviran tietojärjestelmärekisterissä (päivitetty 9/2019) oleville A-luokan tietojärjestelmätoimittajille. Kyselylomakkeen linkkiä jaettiin myös sosiaalisen median kautta. Aineisto koostuu 87 vastauksesta.\u0000Tutkimustulosten mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäjät haluavat työskennellä aktiivisesti yhteistyössä loppukäyttäjien kanssa ja he kokevat hyötyvänsä käyttäjien antamasta palautteesta. Vakiintuneet menetelmät sekä tarvittavat resurssit yhteistyön mahdollistamiseksi kuitenkin puuttuvat. Kehittäjä- ja käyttäjäorganisaatioiden tuleekin ohjata enemmän resursseja yhteistyön mahdollistamiseksi. Käyttäjiltä saatavan tiedon merkitys kehitystyössä toimii edellytyksenä onnistuneen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmän kehityksessä.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"32 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-05-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"123551772","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
The demographic change in Finnish population has forced us to develop digital solutions to meet health care requirements. To respond to the need, we designed and piloted a one-day Multidisciplinary Digital Clinic (MDC) education for medical and nursing students. In this report, we describe our project of the one-day MDC education of digital solutions in primary care for medical and nursing students, and their learning experiences. Additionally, we describe the realization of the intended learning outcomes. The MDC education was conducted by flipped learning method with pre-studying materials. The MDC day was divided into three topical workshops: Remote Care, Digital Symptoms and Health care assessment, and Assessment of Need for care. Students formed three multidisciplinary teams. The students (N=108) valued the opportunity to train with modern technological equipment. Learning in the multidisciplinary teams enabled their knowledge and expertise sharing beyond study field limits, and provided a unique opportunity to discuss together, and thus, helped generate future-proof cooperation skills. The MDC training improved students' understanding of digitally enhanced health care services and increased their understanding of the automated digitalized service pathways, and the continuity of care. In conclusion, the students described MDC as a unique opportunity, and future oriented education. The MDC encouraged students to get involved in the digitally and technologically enhanced health care eco-system in their professional careers.
{"title":"Medical and nursing students’ co-learning in digitalized health care eco-system","authors":"Nina Smolander, T. Koskela, Ilona Jylhäsalo, Taru Manner, Mervi Kautto, Riikka Riihimies","doi":"10.23996/fjhw.114942","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.114942","url":null,"abstract":"The demographic change in Finnish population has forced us to develop digital solutions to meet health care requirements. To respond to the need, we designed and piloted a one-day Multidisciplinary Digital Clinic (MDC) education for medical and nursing students.\u0000In this report, we describe our project of the one-day MDC education of digital solutions in primary care for medical and nursing students, and their learning experiences. Additionally, we describe the realization of the intended learning outcomes. The MDC education was conducted by flipped learning method with pre-studying materials. The MDC day was divided into three topical workshops: Remote Care, Digital Symptoms and Health care assessment, and Assessment of Need for care. Students formed three multidisciplinary teams.\u0000The students (N=108) valued the opportunity to train with modern technological equipment. Learning in the multidisciplinary teams enabled their knowledge and expertise sharing beyond study field limits, and provided a unique opportunity to discuss together, and thus, helped generate future-proof cooperation skills. The MDC training improved students' understanding of digitally enhanced health care services and increased their understanding of the automated digitalized service pathways, and the continuity of care.\u0000In conclusion, the students described MDC as a unique opportunity, and future oriented education. The MDC encouraged students to get involved in the digitally and technologically enhanced health care eco-system in their professional careers.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"20 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-05-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"124844259","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Sini Hölsä, Paula Valkonen, J. Viitanen, Virpi Rauta
Uuden kotidialyysihoidon sähköisen palvelun tavoitteena on sujuvoittaa ja tukea potilaiden hoitoa. Palvelun loppukäyttäjien huomioiminen ja osallistaminen kehittämistyöhön on tärkeää, jotta palvelu voidaan ottaa laajasti käyttöön ja se koetaan hyödylliseksi. Tässä artikkelissa kuvataan tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää kotidialyysipotilaiden ja heitä hoitavien ammattilaisten tarpeita ja kokemuksia uudelle kehitettävälle sähköiselle ratkaisulle, joka sisältää sovelluksen ja erilaisia mittareita. Tutkimus on osa monialaista ’Terveysteknologia predialyysi- ja kotidialyysihoidossa’ -tutkimushanketta. Tutkimusaineisto kerättiin kahdesta etäjärjestelyin toteutetusta työpajasta, joihin osallistui vuoden 2021 lopussa yhteensä viisi potilasta ja neljä ammattilaista. Työpajojen suunnittelussa hyödynnettiin tutkimusprojektissa aiemmin kerättyä laajaa haastattelu- ja arviointitutkimusaineistoa. Työpaja-aineistot analysoitiin laadullisin menetelmin. Potilailla oli jonkin verran käyttökokemusta uudesta kotidialyysin sähköisestä ratkaisusta. Potilaat näkivät mittareista ja sovelluksesta koostuvassa kokonaisuudessa paljon potentiaalia. He kokivat tärkeänä mahdollisuudet omien mittaustulosten seurantaan ja tietoperusteiseen hoitoon liittyvään päätöksentekoon. Potilaiden mielestä jatkuva mittaaminen ja kyselyiden täyttäminen oli kuitenkin ajoittain raskasta. Lisäksi he kokivat älyrannekkeen käytettävyyden heikoksi. Ammattilaiset olivat tietoisia uudesta sähköisestä ratkaisusta, mutta heillä ei vielä ollut kokemusta sen käytöstä. Ammattilaisten näkökulmasta uuden ratkaisun tulee istua osaksi nykyistä teknistä työskentely-ympäristöä. Ratkaisun potentiaalisina hyötyinä nähtiin erityisesti potilaan kokonaiskuvan hahmottaminen ja potilaiden tilan seuraaminen yhdessä potilaiden kanssa. Ammattilaiset toivoivat käyttöönoton tueksi lisäresursseja ja opastusta. Kehitettävässä kotidialyysin sähköisessä palvelussa nähdään olevan potentiaalia, mutta sen laajempaan käyttöön liittyen on tärkeää suunnitella ja sopia toimintatavat ammattilaisten ja potilaiden välillä. Palvelun jatkokehityksessä tulee kiinnittää huomioita käytettävyyteen ja yhteentoimivuuteen nykyisten sovellusten ja järjestelmien kanssa, jotta uuden palvelun käyttö on sujuva ja luonteva osa hoitoa sekä potilaiden että ammattilaisten näkökulmasta. Tulevaisuudessa sähköisten palveluiden avulla voidaan rohkaista useampia potilaita valitsemaan kotihoito kalliimman ja vähemmän yksilöidyn sairaalahoidon sijaan.
{"title":"Kohti käyttäjälähtöisiä kotidialyysin sähköisiä terveyspalveluita: Potilaskokemus ja ammattilaisten tarpeet suunnittelun lähtökohtana","authors":"Sini Hölsä, Paula Valkonen, J. Viitanen, Virpi Rauta","doi":"10.23996/fjhw.114929","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.114929","url":null,"abstract":"Uuden kotidialyysihoidon sähköisen palvelun tavoitteena on sujuvoittaa ja tukea potilaiden hoitoa. Palvelun loppukäyttäjien huomioiminen ja osallistaminen kehittämistyöhön on tärkeää, jotta palvelu voidaan ottaa laajasti käyttöön ja se koetaan hyödylliseksi.\u0000Tässä artikkelissa kuvataan tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää kotidialyysipotilaiden ja heitä hoitavien ammattilaisten tarpeita ja kokemuksia uudelle kehitettävälle sähköiselle ratkaisulle, joka sisältää sovelluksen ja erilaisia mittareita. Tutkimus on osa monialaista ’Terveysteknologia predialyysi- ja kotidialyysihoidossa’ -tutkimushanketta. Tutkimusaineisto kerättiin kahdesta etäjärjestelyin toteutetusta työpajasta, joihin osallistui vuoden 2021 lopussa yhteensä viisi potilasta ja neljä ammattilaista. Työpajojen suunnittelussa hyödynnettiin tutkimusprojektissa aiemmin kerättyä laajaa haastattelu- ja arviointitutkimusaineistoa. Työpaja-aineistot analysoitiin laadullisin menetelmin.\u0000Potilailla oli jonkin verran käyttökokemusta uudesta kotidialyysin sähköisestä ratkaisusta. Potilaat näkivät mittareista ja sovelluksesta koostuvassa kokonaisuudessa paljon potentiaalia. He kokivat tärkeänä mahdollisuudet omien mittaustulosten seurantaan ja tietoperusteiseen hoitoon liittyvään päätöksentekoon. Potilaiden mielestä jatkuva mittaaminen ja kyselyiden täyttäminen oli kuitenkin ajoittain raskasta. Lisäksi he kokivat älyrannekkeen käytettävyyden heikoksi.\u0000Ammattilaiset olivat tietoisia uudesta sähköisestä ratkaisusta, mutta heillä ei vielä ollut kokemusta sen käytöstä. Ammattilaisten näkökulmasta uuden ratkaisun tulee istua osaksi nykyistä teknistä työskentely-ympäristöä. Ratkaisun potentiaalisina hyötyinä nähtiin erityisesti potilaan kokonaiskuvan hahmottaminen ja potilaiden tilan seuraaminen yhdessä potilaiden kanssa. Ammattilaiset toivoivat käyttöönoton tueksi lisäresursseja ja opastusta.\u0000Kehitettävässä kotidialyysin sähköisessä palvelussa nähdään olevan potentiaalia, mutta sen laajempaan käyttöön liittyen on tärkeää suunnitella ja sopia toimintatavat ammattilaisten ja potilaiden välillä. Palvelun jatkokehityksessä tulee kiinnittää huomioita käytettävyyteen ja yhteentoimivuuteen nykyisten sovellusten ja järjestelmien kanssa, jotta uuden palvelun käyttö on sujuva ja luonteva osa hoitoa sekä potilaiden että ammattilaisten näkökulmasta. Tulevaisuudessa sähköisten palveluiden avulla voidaan rohkaista useampia potilaita valitsemaan kotihoito kalliimman ja vähemmän yksilöidyn sairaalahoidon sijaan.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"5 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-05-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"117326271","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Sari Palojoki, Noora Skants, Eveliina Reponen, A. Vakkuri, Kaija Saranto, Riikka Vuokko
Vaaratapahtumien raportointia pidetään potilasturvallisuutta parantavien toimien käynnistämisen kulmakivenä. Korkean kehitysasteen potilastietojärjestelmiin liittyvissä vaaratapahtumissa on tunnistettu tarve kehittää toimintaympäristöömme soveltuva luokitus, joka hyödyttäisi tapahtumien tunnistamista, rakenteista raportoimista ja analysointia. Tutkimuksella pyrittiin vaaratapahtumien raportointijärjestelmän käytön ja tiedon hyödynnettävyyden edistämiseen potilastietojärjestelmäturvallisuuden osa-alueella. Tavoitteena oli kuvata vaaratapahtumaluokituksen sisältöä ja perustella luokituskehitystyössä tehtyjä ratkaisuja, jotta raportointia voidaan toteuttaa kehittyneimpien potilastietojärjestelmien ongelmatilanteissa ja vaaratapahtumissa. Luokituskehityksen lähtökohtana olivat potilastietojärjestelmien virhetyyppien aiemmat tutkimustulokset, joissa vaaratapahtumailmoitusten kuvauksia analysoitiin ja luokiteltiin koskien välittömästi uuden potilastietojärjestelmän käyttöönoton jälkeistä kuutta kuukautta. Luokittelutyön ohjaavat periaatteet perustuivat luokituksen ominaispiirteisiin, käyttötarkoitukseen ja käytettävyyteen. Luokituksen 13 pääluokkaa kuvaavat korkean kehitysasteen potilastietojärjestelmän kliinisen käytön aikana syntyviä vaaratapahtumia, joista suurimmat luokat aineistossa olivat rajapinta-, käytettävyys-, työnkulku-, lääkitysosio- ja kirjaamisongelmat. Puolta luokituksen pääluokkaa täydentää 2-6 alaluokkaa, jolloin lopputuloksena oli 35 luokkaa. Tulokset kuvastavat sekä teoreettisia ja metodologisia tavoitteita luokituksen sisällölliseksi ja laadulliseksi kehittämiseksi että käytännöllisiä tavoitteita raportoinnin kehittämiseksi. Kliinisestä näkökulmasta laadituilla ongelmatyypin kuvauksilla on tarkoituksena ohjata tapahtumien luokittelemista käytännössä. Tutkimus tuotti teoreettis-käytännöllisen tuloksen luokitustutkimuksen alueella. Kehitettyä luokitusta voidaan soveltaa korkean kehitysasteen potilastietojärjestelmiin liittyvien vaaratapahtumien raportoinnissa ja analysoinnissa. Tuloksissa kuvataan luokkien erityispiirteet ja erottavat tekijät suhteessa muihin luokkiin perustellen tehtyjä ratkaisuja. Luokituksen käytön oletetaan tukevan vaaratapahtumien raportointia ja tiedon käyttämistä. Jatkossa edellytetään luokituksen systemaattista ylläpitoa ja kehittämistä empiiriseen aineistoon pohjautuen, jotta tiedon laatu kehittyisi edelleen tukemaan potilasturvallisuutta potilastietojärjestelmien käytössä.
{"title":"Vapaaehtoisen vaaratapahtumajärjestelmän kehittäminen korkean kehitysasteen potilastietojärjestelmissä","authors":"Sari Palojoki, Noora Skants, Eveliina Reponen, A. Vakkuri, Kaija Saranto, Riikka Vuokko","doi":"10.23996/fjhw.110823","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.110823","url":null,"abstract":"Vaaratapahtumien raportointia pidetään potilasturvallisuutta parantavien toimien käynnistämisen kulmakivenä. Korkean kehitysasteen potilastietojärjestelmiin liittyvissä vaaratapahtumissa on tunnistettu tarve kehittää toimintaympäristöömme soveltuva luokitus, joka hyödyttäisi tapahtumien tunnistamista, rakenteista raportoimista ja analysointia. Tutkimuksella pyrittiin vaaratapahtumien raportointijärjestelmän käytön ja tiedon hyödynnettävyyden edistämiseen potilastietojärjestelmäturvallisuuden osa-alueella. Tavoitteena oli kuvata vaaratapahtumaluokituksen sisältöä ja perustella luokituskehitystyössä tehtyjä ratkaisuja, jotta raportointia voidaan toteuttaa kehittyneimpien potilastietojärjestelmien ongelmatilanteissa ja vaaratapahtumissa. Luokituskehityksen lähtökohtana olivat potilastietojärjestelmien virhetyyppien aiemmat tutkimustulokset, joissa vaaratapahtumailmoitusten kuvauksia analysoitiin ja luokiteltiin koskien välittömästi uuden potilastietojärjestelmän käyttöönoton jälkeistä kuutta kuukautta. Luokittelutyön ohjaavat periaatteet perustuivat luokituksen ominaispiirteisiin, käyttötarkoitukseen ja käytettävyyteen. Luokituksen 13 pääluokkaa kuvaavat korkean kehitysasteen potilastietojärjestelmän kliinisen käytön aikana syntyviä vaaratapahtumia, joista suurimmat luokat aineistossa olivat rajapinta-, käytettävyys-, työnkulku-, lääkitysosio- ja kirjaamisongelmat. Puolta luokituksen pääluokkaa täydentää 2-6 alaluokkaa, jolloin lopputuloksena oli 35 luokkaa. Tulokset kuvastavat sekä teoreettisia ja metodologisia tavoitteita luokituksen sisällölliseksi ja laadulliseksi kehittämiseksi että käytännöllisiä tavoitteita raportoinnin kehittämiseksi. Kliinisestä näkökulmasta laadituilla ongelmatyypin kuvauksilla on tarkoituksena ohjata tapahtumien luokittelemista käytännössä. Tutkimus tuotti teoreettis-käytännöllisen tuloksen luokitustutkimuksen alueella. Kehitettyä luokitusta voidaan soveltaa korkean kehitysasteen potilastietojärjestelmiin liittyvien vaaratapahtumien raportoinnissa ja analysoinnissa. Tuloksissa kuvataan luokkien erityispiirteet ja erottavat tekijät suhteessa muihin luokkiin perustellen tehtyjä ratkaisuja. Luokituksen käytön oletetaan tukevan vaaratapahtumien raportointia ja tiedon käyttämistä. Jatkossa edellytetään luokituksen systemaattista ylläpitoa ja kehittämistä empiiriseen aineistoon pohjautuen, jotta tiedon laatu kehittyisi edelleen tukemaan potilasturvallisuutta potilastietojärjestelmien käytössä.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"4 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-05-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"129586288","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Samuel Salovaara, Katri Ylönen, Marianne Silén, J. Viitanen, Tinja Lääveri, S. Hautala
Artikkelissa tarkastellaan sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten arvioita käyttämistään asiakastietojärjestelmistä. Artikkelissa arvioidaan Sote-tieto hyötykäyttöön strategian tavoitteiden toteutumista sosiaalialan ammattilaisten näkökulmasta ja tuotetaan tuotemerkkikohtaista tietoa käyttäjäkokemuksista kehittämisen tueksi. Artikkelin tutkimuskysymyksenä oli: Minkälaisia arvioita sosiaalialan korkeakoulutetut ammattilaiset antavat käyttämilleen asiakastietojärjestelmille vuonna 2020 käyttäjäkokemuksiinsa perustuen? Tutkimusaineistona hyödynnettiin STePS 3.0 -hankkeessa syys-lokakuussa 2020 ammattiliittojen kanssa yhteistyössä kerättyä tutkimusaineistoa (n=990), josta tähän artikkeliin valittiin ne vastaajat, joilla oli käytössä sähköinen asiakastietojärjestelmä (n=974). Aineistoa analysoitiin kuvailevin menetelmin hyödyntämällä suoria jakaumia ja ristiintaulukointia. Kouluarvosanoista esitettiin keskiarvot, keskihajonnat, keskiarvojen 95% luottamusvälit sekä heikkojen ja kiitettävien arvosanojen osuudet. Tulokset osoittavat, että sosiaalihuollossa käytössä olevien tuotemerkkien välillä on vaihtelua toimivuudessa, käytettävyydessä, työn ja yhteistyön tuessa sekä koetuissa hyödyissä. Tuotemerkkien arvosanojen keskiarvot vaihtelivat kohtalaisesta (6) hyvään (8). Parhaimmat arviot saivat Nappula ja Domacare, joita käytetään yleensä rajatummissa sosiaalihuollon toimintaympäristöissä. Laajasti sosiaalihuollossa käytössä olevista asiakastietojärjestelmistä parhaimman arvion sai Pro Consona (tyydyttävä). Asiakastietojärjestelmien suunnittelu ja mukauttaminen pienemmän ja rajatumman käyttäjäryhmän tarpeisiin on luonnollisesti yksinkertaisempaa ja järjestelmän käytön oppiminen nopeampaa verrattuna suurten käyttäjäryhmien ja monipuolisten toiminnallisuuksien asiakastietojärjestelmiin. Kaikkien asiakastietojärjestelmien kehittämiskohteiksi tunnistettiin yhteistyön ja tiedonvaihdon tukeminen, asiakkaan palvelukokonaisuuden hahmottaminen sekä asiakkaan sähköisen asioinnin kehittäminen. Paikannetut kehittämiskohteet ovat merkittäviä tulevia hyvinvointialueita ajatellen. Asiakastietojärjestelmillä olisi potentiaalia tukea sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita, mikäli niitä kehitetään tulevaisuudessa vastaamaan paremmin ammattilaisten tarpeisiin.
{"title":"Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten arviot asiakastietojärjestelmistä 2020","authors":"Samuel Salovaara, Katri Ylönen, Marianne Silén, J. Viitanen, Tinja Lääveri, S. Hautala","doi":"10.23996/fjhw.113710","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.113710","url":null,"abstract":"Artikkelissa tarkastellaan sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten arvioita käyttämistään asiakastietojärjestelmistä. Artikkelissa arvioidaan Sote-tieto hyötykäyttöön strategian tavoitteiden toteutumista sosiaalialan ammattilaisten näkökulmasta ja tuotetaan tuotemerkkikohtaista tietoa käyttäjäkokemuksista kehittämisen tueksi. Artikkelin tutkimuskysymyksenä oli: Minkälaisia arvioita sosiaalialan korkeakoulutetut ammattilaiset antavat käyttämilleen asiakastietojärjestelmille vuonna 2020 käyttäjäkokemuksiinsa perustuen? Tutkimusaineistona hyödynnettiin STePS 3.0 -hankkeessa syys-lokakuussa 2020 ammattiliittojen kanssa yhteistyössä kerättyä tutkimusaineistoa (n=990), josta tähän artikkeliin valittiin ne vastaajat, joilla oli käytössä sähköinen asiakastietojärjestelmä (n=974). Aineistoa analysoitiin kuvailevin menetelmin hyödyntämällä suoria jakaumia ja ristiintaulukointia. Kouluarvosanoista esitettiin keskiarvot, keskihajonnat, keskiarvojen 95% luottamusvälit sekä heikkojen ja kiitettävien arvosanojen osuudet.\u0000Tulokset osoittavat, että sosiaalihuollossa käytössä olevien tuotemerkkien välillä on vaihtelua toimivuudessa, käytettävyydessä, työn ja yhteistyön tuessa sekä koetuissa hyödyissä. Tuotemerkkien arvosanojen keskiarvot vaihtelivat kohtalaisesta (6) hyvään (8). Parhaimmat arviot saivat Nappula ja Domacare, joita käytetään yleensä rajatummissa sosiaalihuollon toimintaympäristöissä. Laajasti sosiaalihuollossa käytössä olevista asiakastietojärjestelmistä parhaimman arvion sai Pro Consona (tyydyttävä). Asiakastietojärjestelmien suunnittelu ja mukauttaminen pienemmän ja rajatumman käyttäjäryhmän tarpeisiin on luonnollisesti yksinkertaisempaa ja järjestelmän käytön oppiminen nopeampaa verrattuna suurten käyttäjäryhmien ja monipuolisten toiminnallisuuksien asiakastietojärjestelmiin. Kaikkien asiakastietojärjestelmien kehittämiskohteiksi tunnistettiin yhteistyön ja tiedonvaihdon tukeminen, asiakkaan palvelukokonaisuuden hahmottaminen sekä asiakkaan sähköisen asioinnin kehittäminen. Paikannetut kehittämiskohteet ovat merkittäviä tulevia hyvinvointialueita ajatellen. Asiakastietojärjestelmillä olisi potentiaalia tukea sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita, mikäli niitä kehitetään tulevaisuudessa vastaamaan paremmin ammattilaisten tarpeisiin.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"3554 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-05-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"127517817","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Emilia Kielo-Viljamaa, Eva Collanus, Janne Lahtiranta, Antti Tuomisto
This qualitative mapping aimed to report health care testbed activities in Finland and two other Nordic countries and describe the maturity of these testbeds. The data were collected in 2021 with semi-structured interviews from twelve organizations, of which seven were university hospitals, four universities of applied sciences and one primary health care organization. The data were analyzed using deductive content analysis based on previously identified maturity factors: resources, facilities, marketing and communications, repeatability, contract models, certification and standards compliance and time at the market area. According to the results, there were testbed activities in all participating organizations. The testbed activities mainly were funded from various projects, and the staff mainly consisted of single employees. The testbed facilities were both real-life environments and test or simulation labs. The marketing and communications were based on web pages, social media, events and networks. The repeatability was ensured primarily with usability testing, and the contract models were under development in most organizations. Certification and standards of compliance were rare. Time at the market area was relatively short in many organizations as the activities were mainly testing single products or services rather than continuous co-creation. Testbed activities in the health care and higher education organizations are merging with the daily operations in Nordic countries. Specialization within the organizations was seen, for example, robotics, rehabilitation or medical devices. Testbed organizations highlighted the need for more structured and coordinated processes and activities in order to ensure the management, quality and effectiveness of their testbed services.
{"title":"Maturity of health care testbeds – A qualitative mapping at the Nordic context","authors":"Emilia Kielo-Viljamaa, Eva Collanus, Janne Lahtiranta, Antti Tuomisto","doi":"10.23996/fjhw.111734","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.111734","url":null,"abstract":"This qualitative mapping aimed to report health care testbed activities in Finland and two other Nordic countries and describe the maturity of these testbeds. The data were collected in 2021 with semi-structured interviews from twelve organizations, of which seven were university hospitals, four universities of applied sciences and one primary health care organization. The data were analyzed using deductive content analysis based on previously identified maturity factors: resources, facilities, marketing and communications, repeatability, contract models, certification and standards compliance and time at the market area. According to the results, there were testbed activities in all participating organizations. The testbed activities mainly were funded from various projects, and the staff mainly consisted of single employees. The testbed facilities were both real-life environments and test or simulation labs. The marketing and communications were based on web pages, social media, events and networks. The repeatability was ensured primarily with usability testing, and the contract models were under development in most organizations. Certification and standards of compliance were rare. Time at the market area was relatively short in many organizations as the activities were mainly testing single products or services rather than continuous co-creation. Testbed activities in the health care and higher education organizations are merging with the daily operations in Nordic countries. Specialization within the organizations was seen, for example, robotics, rehabilitation or medical devices. Testbed organizations highlighted the need for more structured and coordinated processes and activities in order to ensure the management, quality and effectiveness of their testbed services.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"12 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-04-14","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"115727032","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
In spite of the challenging pandemic time Finnish Society of Telemedicine and eHealth (FSTeH) organized the annual conference in October 2021, and changed the traditional conference format to a hybrid conference. In Finland domestic participants were on site in Oulu while international participants were connected via a videoconference link. With the support of International Society for Telemedicine and eHealth (ISfTeH) the conference gained a good visibility and the number of participants was satisfactory in these difficult times. This FinJeHeW issue is publishing selected peerreviewed research papers from our conference. The conference themes were discussing digital health trends and solutions from European, Scandinavian and Finnish perspectives. Our knowledge was updated e.g. about assessment of digital applications and services, innovation activities, eHealth skills, citizen involvement and accessible health record portals for patients.
{"title":"Many facets of digitalization in health and social care, eHealth in a lifecycle","authors":"Pirkko Kouri, J. Reponen","doi":"10.23996/fjhw.115812","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.115812","url":null,"abstract":"In spite of the challenging pandemic time Finnish Society of Telemedicine and eHealth (FSTeH) organized the annual conference in October 2021, and changed the traditional conference format to a hybrid conference. In Finland domestic participants were on site in Oulu while international participants were connected via a videoconference link. With the support of International Society for Telemedicine and eHealth (ISfTeH) the conference gained a good visibility and the number of participants was satisfactory in these difficult times. This FinJeHeW issue is publishing selected peerreviewed research papers from our conference. The conference themes were discussing digital health trends and solutions from European, Scandinavian and Finnish perspectives. Our knowledge was updated e.g. about assessment of digital applications and services, innovation activities, eHealth skills, citizen involvement and accessible health record portals for patients.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"80 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-04-14","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"122592773","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Several Artificial Intelligence-based models have been developed for cancer prediction. In spite of the promise of artificial intelligence, there are very few models which bridge the gap between traditional human-centered prediction and the potential future of machine-centered cancer prediction. In this study, an efficient and effective model is developed for gene selection and cancer prediction. Moreover, this study proposes an artificial intelligence decision system to provide physicians with a simple and human-interpretable set of rules for cancer prediction. In contrast to previous deep learning-based cancer prediction models, which are difficult to explain to physicians due to their black-box nature, the proposed prediction model is based on a transparent and explainable decision forest model. The performance of the developed approach is compared to three state-of-the-art cancer prediction including TAGA, HPSO and LL. The reported results on five cancer datasets indicate that the developed model can improve the accuracy of cancer prediction and reduce the execution time.
{"title":"Cancer prediction using graph-based gene selection and explainable classifier","authors":"M. Rostami, Mourad Oussalah","doi":"10.23996/fjhw.111772","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.111772","url":null,"abstract":"Several Artificial Intelligence-based models have been developed for cancer prediction. In spite of the promise of artificial intelligence, there are very few models which bridge the gap between traditional human-centered prediction and the potential future of machine-centered cancer prediction. In this study, an efficient and effective model is developed for gene selection and cancer prediction. Moreover, this study proposes an artificial intelligence decision system to provide physicians with a simple and human-interpretable set of rules for cancer prediction. In contrast to previous deep learning-based cancer prediction models, which are difficult to explain to physicians due to their black-box nature, the proposed prediction model is based on a transparent and explainable decision forest model. The performance of the developed approach is compared to three state-of-the-art cancer prediction including TAGA, HPSO and LL. The reported results on five cancer datasets indicate that the developed model can improve the accuracy of cancer prediction and reduce the execution time.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"39 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-04-14","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"121974363","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
E. Harjula, T. Kumar, J. Islam, Muneeb Ejaz, Ivana Kovacevic
According to World Health Organization (WHO), the worldwide prevalence of chronic diseases increases fast and new threats, such as Covid-19 pandemic, continue to emerge, while the aging population continues decaying the dependency ratio. These challenges will cause a huge pressure on the efficacy and cost-efficiency of healthcare systems worldwide. Thanks to the emerging technologies, such as novel medical imaging and monitoring instrumentation, and Internet of Medical Things (IoMT), more accurate and versatile patient data than ever is available for medical use. To transform the technology advancements into better outcome and improved efficiency of healthcare, seamless interoperation of the underlying key technologies needs to be ensured. Novel IoT and communication technologies, edge computing and virtualization have a major role in this transformation. In this article, we explore the combined use of these technologies for managing complex tasks of connecting patients, personnel, hospital systems, electronic health records and medical instrumentation. We summarize our joint effort of four recent scientific articles that together demonstrate the potential of the edge-cloud continuum as the base approach for providing efficient and secure distributed e-health and e-welfare services. Finally, we provide an outlook for future research needs.
{"title":"Distributed network and service architecture for future digital healthcare","authors":"E. Harjula, T. Kumar, J. Islam, Muneeb Ejaz, Ivana Kovacevic","doi":"10.23996/fjhw.111777","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.111777","url":null,"abstract":"According to World Health Organization (WHO), the worldwide prevalence of chronic diseases increases fast and new threats, such as Covid-19 pandemic, continue to emerge, while the aging population continues decaying the dependency ratio. These challenges will cause a huge pressure on the efficacy and cost-efficiency of healthcare systems worldwide. Thanks to the emerging technologies, such as novel medical imaging and monitoring instrumentation, and Internet of Medical Things (IoMT), more accurate and versatile patient data than ever is available for medical use. To transform the technology advancements into better outcome and improved efficiency of healthcare, seamless interoperation of the underlying key technologies needs to be ensured. Novel IoT and communication technologies, edge computing and virtualization have a major role in this transformation. In this article, we explore the combined use of these technologies for managing complex tasks of connecting patients, personnel, hospital systems, electronic health records and medical instrumentation. We summarize our joint effort of four recent scientific articles that together demonstrate the potential of the edge-cloud continuum as the base approach for providing efficient and secure distributed e-health and e-welfare services. Finally, we provide an outlook for future research needs.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"27 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-04-14","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"134083815","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：