Työntekijöiden työkykyä voidaan tukea työpaikan ja työterveyshuollon välisellä yhteistyöllä. Tämä edellyttää hyvää työkyvyn tuen tiedonhallintaa, kuten säännöllistä yhteydenpitoa ja tietojen vaihtoa työntekijöiden terveydestä ja työkyvystä. Selvitimme työterveyshuollon ammattilaisten kokemuksia työkyvyn tuen tiedonhallinnasta. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin Työterveyslaitoksen Laatuportaaliin kuuluvien 454 työterveysyksikön yhteyshenkilölle vuoden 2020 marraskuun ja joulukuun välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 86 työterveyshuollon ammattilaista. Suurin osa vastanneista koki, että työterveyshuollossa on osaamista työkykyriskien tunnistamiseen. Suurimmalla osalla oli käytettävissä oleelliset työkykytiedot, mutta ei aina siinä muodossa kuin tarvittaisiin. Työkykytiedon jakamisen tavasta oli useimmin sovittu työpaikan kanssa, mutta sitä on edelleen syytä tarkentaa. Työkyvyn tuen tiedonhallinta työterveysyhteistyössä vaatii toimintavoista sopimista, kuten sopimista siitä, mitä tietoa halutaan vaihtaa ja millä tavalla niin, että tietosuoja ja tietoturva huomioidaan. Kun työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyöhön kehitetään tietojärjestelmiä, on syytä tavoitella myös tiedon kirjaamista rakenteisesti. Vain näin tietoja voidaan hyödyntää ilman, että kenenkään tarvitsee kirjata sitä uudelleen toiseen järjestelmään.
{"title":"Työterveyshuollon kokemuksia työkyvyn tuen tiedonhallinnasta työterveysyhteistyössä","authors":"S. Nissinen, Satu Soini, Helena Palmgren","doi":"10.23996/fjhw.109689","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.109689","url":null,"abstract":"Työntekijöiden työkykyä voidaan tukea työpaikan ja työterveyshuollon välisellä yhteistyöllä. Tämä edellyttää hyvää työkyvyn tuen tiedonhallintaa, kuten säännöllistä yhteydenpitoa ja tietojen vaihtoa työntekijöiden terveydestä ja työkyvystä.\u0000Selvitimme työterveyshuollon ammattilaisten kokemuksia työkyvyn tuen tiedonhallinnasta. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin Työterveyslaitoksen Laatuportaaliin kuuluvien 454 työterveysyksikön yhteyshenkilölle vuoden 2020 marraskuun ja joulukuun välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 86 työterveyshuollon ammattilaista.\u0000Suurin osa vastanneista koki, että työterveyshuollossa on osaamista työkykyriskien tunnistamiseen. Suurimmalla osalla oli käytettävissä oleelliset työkykytiedot, mutta ei aina siinä muodossa kuin tarvittaisiin. Työkykytiedon jakamisen tavasta oli useimmin sovittu työpaikan kanssa, mutta sitä on edelleen syytä tarkentaa.\u0000Työkyvyn tuen tiedonhallinta työterveysyhteistyössä vaatii toimintavoista sopimista, kuten sopimista siitä, mitä tietoa halutaan vaihtaa ja millä tavalla niin, että tietosuoja ja tietoturva huomioidaan. Kun työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyöhön kehitetään tietojärjestelmiä, on syytä tavoitella myös tiedon kirjaamista rakenteisesti. Vain näin tietoja voidaan hyödyntää ilman, että kenenkään tarvitsee kirjata sitä uudelleen toiseen järjestelmään.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"3 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"117107656","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Virpi Jylhä, Juha Mykkänen, Alpo Värri, Ulla-Mari Kinnunen, Laura-Maria Peltonen
{"title":"Yhteinen sote-tieto? - Tiedon toisiokäyttö ja digitalisaation vaikutukset","authors":"Virpi Jylhä, Juha Mykkänen, Alpo Värri, Ulla-Mari Kinnunen, Laura-Maria Peltonen","doi":"10.23996/fjhw.112086","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.112086","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"19 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"125030196","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Aster-projektissa toteutetaan vuosien 2020–2026 aikana uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönoton suunnittelu sekä varsinainen käyttöönotto kahden sairaanhoitopiirin ja kahden sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän yhteistyönä. Yhteishankinnan hyötynä on mahdollisuus saada käyttöön mukana olevissa organisaatioissa työskentelevien ammattilaisten monipuolinen osaaminen sekä yhteisten resurssien hyödyntäminen. Uuden järjestelmäkokonaisuuden on tarkoitus palvella saumattomasti sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleviä ammattilaisia, siellä asioivia kansalaisia ja palveluja tuottavia organisaatioita. Syyskuuhun 2021 jatkuva suunnitteluvaihe on uuden järjestelmän kyvykkyyden kannalta tärkeä, koska sen aikana tarkennetaan ja käydään yksityiskohtaisemmin läpi kilpailutusvaiheessa määriteltyjä järjestelmän vaatimuksia. Vaatimuksia on arvioitu kansallisessa, alueellisessa ja toimipiste kontekstissa. Suunnitelmien mukaan Aster-projekti siirtyy toimitusvaiheeseen vuoden 2022 alusta ja uuden asiakas- ja potilasjärjestelmän ensimmäinen käyttöönotto tapahtuu vuonna 2024.
{"title":"Suunnitteluprojekti osana onnistunutta sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmän käyttöönottoa. Case: Aster-projekti","authors":"Pirjo Hilama, A. Mäkelä, Pirjo Syväoja","doi":"10.23996/fjhw.109927","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.109927","url":null,"abstract":"Aster-projektissa toteutetaan vuosien 2020–2026 aikana uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönoton suunnittelu sekä varsinainen käyttöönotto kahden sairaanhoitopiirin ja kahden sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän yhteistyönä. Yhteishankinnan hyötynä on mahdollisuus saada käyttöön mukana olevissa organisaatioissa työskentelevien ammattilaisten monipuolinen osaaminen sekä yhteisten resurssien hyödyntäminen. Uuden järjestelmäkokonaisuuden on tarkoitus palvella saumattomasti sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleviä ammattilaisia, siellä asioivia kansalaisia ja palveluja tuottavia organisaatioita.\u0000Syyskuuhun 2021 jatkuva suunnitteluvaihe on uuden järjestelmän kyvykkyyden kannalta tärkeä, koska sen aikana tarkennetaan ja käydään yksityiskohtaisemmin läpi kilpailutusvaiheessa määriteltyjä järjestelmän vaatimuksia. Vaatimuksia on arvioitu kansallisessa, alueellisessa ja toimipiste kontekstissa. Suunnitelmien mukaan Aster-projekti siirtyy toimitusvaiheeseen vuoden 2022 alusta ja uuden asiakas- ja potilasjärjestelmän ensimmäinen käyttöönotto tapahtuu vuonna 2024.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"33 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"122436726","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Kaisa Hujanen, Ulla-Mari Kinnunen, Erja Ailio, Leena Koivumäki
Laadukas ja huolellinen asiakastyön kirjaaminen on tärkeä osa sosiaalityötä. Sosiaalityö on muutostyötä, jonka tuloksia ja vaikuttavuutta voidaan esittää huolellisten ja laadukkaiden asiakasasiakirjojen kautta. Sosiaalityön paikallinen ja valtakunnallinen kehittäminen sekä siihen liittyvä päätöksenteko edellyttää yhtenäisesti tuotettua ja huolellisesti kerättyä tietoa. Laadukas kirjaaminen on edellytyksenä myös asiakastyön ja asiakastiedon jatkuvuudelle. Sosiaalityössä tuotetulla asiakasasiakirjoilla on monia eri käyttötarkoituksia, mutta ensisijaisesti ne laaditaan asiakkaille itselleen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, millaisia käsityksiä sosiaalityöntekijöillä on laadukkaasti kirjattavista rakenteisista asiakasasiakirjoista sekä niiden edellytyksistä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla aikuissosiaalityössä työskenteleviä sosiaalityöntekijöitä (n=6), jotka kirjaavat ja käsittelevät työssään rakenteisia asiakasasiakirjoja. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa käytettiin hoitotyön viitetietomallia, joka sovitettiin sosiaalityön kontekstiin. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tulosten mukaan sosiaalityön laadukkaan rakenteisen kirjaamisen edellytyksinä ovat rakenteisten asiakasasiakirjojen käyttäminen kirjaamisessa, kirjaamisen perusteellinen perehdytys, työyhteisössä yhteisesti sovitut kirjaamisen toimintakäytännöt sekä riittävä ajallinen resursointi kirjaamiseen. Laadukkaat rakenteiset asiakasasiakirjat on haastattelujen mukaan kirjattu ajantasaisesti ja kirjatut tiedot ovat asiakastyön kannalta olennaisia. Asiakirjat ovat lukijoilleen ymmärrettäviä, kun niissä käytetty kieli on selkää, ytimekästä ja loogisesti etenevää. Asiakirjoissa tulee asiakkaan ääni kuuluviin ja eri tietolähteet erottuvat selkeästi toisistaan. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sosiaalityöntekijät kuvaavat asiakasasiakirjojen laatua ensisijaisesti asiakkaiden osallisuuden ja asiakastyön näkökulmasta.
{"title":"Sosiaalityön laadukas rakenteinen kirjaaminen sosiaalityöntekijöiden kuvaamana","authors":"Kaisa Hujanen, Ulla-Mari Kinnunen, Erja Ailio, Leena Koivumäki","doi":"10.23996/fjhw.109933","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.109933","url":null,"abstract":"Laadukas ja huolellinen asiakastyön kirjaaminen on tärkeä osa sosiaalityötä. Sosiaalityö on muutostyötä, jonka tuloksia ja vaikuttavuutta voidaan esittää huolellisten ja laadukkaiden asiakasasiakirjojen kautta. Sosiaalityön paikallinen ja valtakunnallinen kehittäminen sekä siihen liittyvä päätöksenteko edellyttää yhtenäisesti tuotettua ja huolellisesti kerättyä tietoa. Laadukas kirjaaminen on edellytyksenä myös asiakastyön ja asiakastiedon jatkuvuudelle. Sosiaalityössä tuotetulla asiakasasiakirjoilla on monia eri käyttötarkoituksia, mutta ensisijaisesti ne laaditaan asiakkaille itselleen.\u0000Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, millaisia käsityksiä sosiaalityöntekijöillä on laadukkaasti kirjattavista rakenteisista asiakasasiakirjoista sekä niiden edellytyksistä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla aikuissosiaalityössä työskenteleviä sosiaalityöntekijöitä (n=6), jotka kirjaavat ja käsittelevät työssään rakenteisia asiakasasiakirjoja. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa käytettiin hoitotyön viitetietomallia, joka sovitettiin sosiaalityön kontekstiin. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.\u0000Tulosten mukaan sosiaalityön laadukkaan rakenteisen kirjaamisen edellytyksinä ovat rakenteisten asiakasasiakirjojen käyttäminen kirjaamisessa, kirjaamisen perusteellinen perehdytys, työyhteisössä yhteisesti sovitut kirjaamisen toimintakäytännöt sekä riittävä ajallinen resursointi kirjaamiseen. Laadukkaat rakenteiset asiakasasiakirjat on haastattelujen mukaan kirjattu ajantasaisesti ja kirjatut tiedot ovat asiakastyön kannalta olennaisia. Asiakirjat ovat lukijoilleen ymmärrettäviä, kun niissä käytetty kieli on selkää, ytimekästä ja loogisesti etenevää. Asiakirjoissa tulee asiakkaan ääni kuuluviin ja eri tietolähteet erottuvat selkeästi toisistaan. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sosiaalityöntekijät kuvaavat asiakasasiakirjojen laatua ensisijaisesti asiakkaiden osallisuuden ja asiakastyön näkökulmasta.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"135 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"114535410","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Tietojärjestelmien avulla kerätyn datan hyödyntämistä tiedolla johtamisessa pidetään tärkeänä sosiaalialan tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Datan hyödyntämisessä on kuitenkin koettu esteitä, vaikka dataa onkin saatavilla. Datan hyödyntämistä on viime aikoina tuettu valtakunnallisesti strategiatyöllä, hankkeilla, kehittämällä lainsäädäntöä sekä uudistamalla kansallista tietoarkkitehtuuria. Artikkelissa tarkastellaan datan avulla jalostetun tiedon hyödyntämistä tiedolla johtamisessa. Artikkeli on osa valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seurannan ja arvioinnin hanketta ja siinä tutkittiin sosiaalialalla toimivien julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin organisaatioiden tunnistamia esteitä datan hyödyntämiselle tiedolla johtamisessa. Tutkimusaineisto (n = 356) kerättiin kevään ja syksyn 2020 aikana sähköisellä lomakkeella, joka osoitettiin organisaatioiden sosiaalipalveluista vastaaville henkilöille. Valtaosassa organisaatioista tunnistettiin yhdestä neljään tiedon hyödyntämisen estettä. Julkisissa organisaatioissa koettiin enemmän esteitä yksityisiin ja kolmannen sektorin organisaatioihin verrattuna ja suurissa organisaatioissa enemmän kuin pienissä. Tyypillisimmät tunnistetut esteet olivat puutteet osaamisessa, resursseissa ja tietojärjestelmissä. Tutkimustulosten perusteella tiedon hyödyntämisen tukea olisi perusteltua suunnata sosiaalialalla myös organisaatiotasolle valtakunnallisen ja alueellisen tuen lisäksi, jotta tiedolla johtamisen tavoitellut hyödyt toteutuisivat.
{"title":"Tietojärjestelmien avulla kerätyn tiedon hyödyntämisen esteet sosiaalialan organisaatioiden tiedolla johtamisessa","authors":"Samuel Salovaara, J. Leinonen, Marianne Silén","doi":"10.23996/fjhw.109930","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.109930","url":null,"abstract":"Tietojärjestelmien avulla kerätyn datan hyödyntämistä tiedolla johtamisessa pidetään tärkeänä sosiaalialan tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Datan hyödyntämisessä on kuitenkin koettu esteitä, vaikka dataa onkin saatavilla. Datan hyödyntämistä on viime aikoina tuettu valtakunnallisesti strategiatyöllä, hankkeilla, kehittämällä lainsäädäntöä sekä uudistamalla kansallista tietoarkkitehtuuria.\u0000Artikkelissa tarkastellaan datan avulla jalostetun tiedon hyödyntämistä tiedolla johtamisessa. Artikkeli on osa valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seurannan ja arvioinnin hanketta ja siinä tutkittiin sosiaalialalla toimivien julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin organisaatioiden tunnistamia esteitä datan hyödyntämiselle tiedolla johtamisessa. Tutkimusaineisto (n = 356) kerättiin kevään ja syksyn 2020 aikana sähköisellä lomakkeella, joka osoitettiin organisaatioiden sosiaalipalveluista vastaaville henkilöille.\u0000Valtaosassa organisaatioista tunnistettiin yhdestä neljään tiedon hyödyntämisen estettä. Julkisissa organisaatioissa koettiin enemmän esteitä yksityisiin ja kolmannen sektorin organisaatioihin verrattuna ja suurissa organisaatioissa enemmän kuin pienissä. Tyypillisimmät tunnistetut esteet olivat puutteet osaamisessa, resursseissa ja tietojärjestelmissä. Tutkimustulosten perusteella tiedon hyödyntämisen tukea olisi perusteltua suunnata sosiaalialalla myös organisaatiotasolle valtakunnallisen ja alueellisen tuen lisäksi, jotta tiedolla johtamisen tavoitellut hyödyt toteutuisivat.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"7 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"114424671","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Desale Tewelde Kahsay, S. Salanterä, J. Engblom, Mikko Häikiö, Laura-Maria Peltonen
The primary goal of introducing digital information systems in healthcare organisations is to improve care processes and outcomes, however, studies that investigate the impact of digital information systems on the day-to-day operations management from the perspective of workflow and consumer satisfaction in emergency departments are scarce. Therefore, this study aimed to explore the impact of a digital clinical logistics system on the duration of patient care, consumer satisfaction and shift leaders' experience of workload in emergency departments. A longitudinal prospective design was used. Three units participated in the study; an intervention unit, a control unit A (no implemented system) and a control unit B (system already in use). We collected data on care duration, consumer satisfaction and shift leaders' experience of workload for four weeks at five time points both before system implementation (summer 2015, spring 2016) and after system implementation (summer 2016, autumn 2016, winter 2016). The average care duration time increased in the postimplementation period in the intervention and control B units (p < 0.001). Duration of care was higher in the intervention unit than control unit B in summer 2016 (p < 0.001) and winter 2016 (p = 0.009). Similarly, duration of care in control unit A was higher than control unit B in spring 2016 (p < 0.001). Consumer satisfaction decreased in the intervention unit, in winter 2016 (p < 0.001) and the experience of workload increased in the intervention unit, in summer 2016 and autumn 2016 (p < 0.05). However, the patients-to-nurses ratio was doubled in the intervention unit in the last time point postimplementation when compared to the first timepoint, while it remained similar in the control units throughout the study period. This work demonstrated that a digital care logistics system may support in increasing the number of patients treated with the same nursing resources. However, this seems to connect to other outcome variables such as increased care duration, increased experience of workload and decreased consumer satisfaction in some postimplementation time points.
{"title":"Impact of a digital care logistics system on care duration, consumer satisfaction and shift leaders' workload in emergency departments","authors":"Desale Tewelde Kahsay, S. Salanterä, J. Engblom, Mikko Häikiö, Laura-Maria Peltonen","doi":"10.23996/fjhw.109942","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.109942","url":null,"abstract":"The primary goal of introducing digital information systems in healthcare organisations is to improve care processes and outcomes, however, studies that investigate the impact of digital information systems on the day-to-day operations management from the perspective of workflow and consumer satisfaction in emergency departments are scarce. Therefore, this study aimed to explore the impact of a digital clinical logistics system on the duration of patient care, consumer satisfaction and shift leaders' experience of workload in emergency departments.\u0000A longitudinal prospective design was used. Three units participated in the study; an intervention unit, a control unit A (no implemented system) and a control unit B (system already in use). We collected data on care duration, consumer satisfaction and shift leaders' experience of workload for four weeks at five time points both before system implementation (summer 2015, spring 2016) and after system implementation (summer 2016, autumn 2016, winter 2016).\u0000The average care duration time increased in the postimplementation period in the intervention and control B units (p < 0.001). Duration of care was higher in the intervention unit than control unit B in summer 2016 (p < 0.001) and winter 2016 (p = 0.009). Similarly, duration of care in control unit A was higher than control unit B in spring 2016 (p < 0.001). Consumer satisfaction decreased in the intervention unit, in winter 2016 (p < 0.001) and the experience of workload increased in the intervention unit, in summer 2016 and autumn 2016 (p < 0.05). However, the patients-to-nurses ratio was doubled in the intervention unit in the last time point postimplementation when compared to the first timepoint, while it remained similar in the control units throughout the study period.\u0000This work demonstrated that a digital care logistics system may support in increasing the number of patients treated with the same nursing resources. However, this seems to connect to other outcome variables such as increased care duration, increased experience of workload and decreased consumer satisfaction in some postimplementation time points.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"10 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"116895827","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Tove Laivuori, Jarmo Reponen, Mirja Tuomiranta, Tinja Lääveri
Tietojärjestelmälääkäri tekee terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyvää työtä osana työnkuvaansa. Vuodesta 2012 lähtien lääkärit ovat voineet suorittaa Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmän puitteissa terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyyden. Nykyään myös hammas- ja eläinlääkärit voivat hakea ohjelmaan. Terveydenhuollon tietotekniikkaan perehtyneiden ammattilaisten ja aiheeseen liittyvän koulutuksen tarve on kasvanut erityisesti viime vuosien nopean tietojärjestelmäkehityksen ja isojen tietojärjestelmähankkeiden myötä. Tästä huolimatta tietojärjestelmälääkärien roolia ja kokemuksia on tutkittu kansainvälisestikin hyvin vähän. Keväällä 2019 toteutetun kyselytutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa tietojärjestelmälääkärien koulutustaustoja, työnkuvaa, työskentelyolosuhteita sekä terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyysohjelmaan liittyviä kokemuksia ja kehittämiskohteita. Kohderyhmänä olivat terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyyden suorittaneet, erityispätevyysohjelmaan ilmoittautuneet ja tietojärjestelmälääkärin työtä tekevät lääkärit ja hammaslääkärit. Kyselyyn vastasi 90 henkilöä (54% kohderyhmän 167 lääkäristä/hammaslääkäristä), joista 27 työskenteli tietojärjestelmälääkärinä terveydenhuollon organisaatiossa ja 59 oli suorittanut erityispätevyyden. Tuloksia verrattiin soveltuvin osin vuonna 2014 toteutettuun kyselyyn (35 vastaajaa). Keskeisenä tuloksena oli, että verrattuna vuoteen 2014 tietojärjestelmälääkärien rooli ja tarve tunnistetaan organisaatioissa paremmin. Työtehtävät painottuivat tietojärjestelmien ja tiedonhallinnan kehittämiseen, ja työhön oli varattu enemmän työaikaa. Työnantajat suhtautuivat työpaikan ulkopuoliseen koulutukseen myönteisesti. Erityispätevyyden suorittamisen koettiin tuovan ammatillista hyötyä ja vaikutusmahdollisuuksia tietojärjestelmien kehittämiseen, mutta sen vaikutus työsuhteen ehtoihin jäi vähäiseksi. Erityispätevyysohjelmaan oltiin varsin tyytyväisiä, mutta teoreettiseen koulutukseen toivottiin strukturoitua runkoa. Vahva kliininen osaaminen, laaja-alainen työkokemus ja erityispätevyys luovat hyvän pohjan tietojärjestelmälääkärin työssä tarvittavalle kokonaisvaltaiselle osaamiselle. Terveydenhuollon digitalisaation myötä tietojärjestelmälääkäreitä tarvitaan jatkossa yhä enemmän.
{"title":"Tietojärjestelmälääkärin toimenkuva ja koulutus Suomessa vuonna 2019","authors":"Tove Laivuori, Jarmo Reponen, Mirja Tuomiranta, Tinja Lääveri","doi":"10.23996/fjhw.102492","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.102492","url":null,"abstract":"Tietojärjestelmälääkäri tekee terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyvää työtä osana työnkuvaansa. Vuodesta 2012 lähtien lääkärit ovat voineet suorittaa Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmän puitteissa terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyyden. Nykyään myös hammas- ja eläinlääkärit voivat hakea ohjelmaan. Terveydenhuollon tietotekniikkaan perehtyneiden ammattilaisten ja aiheeseen liittyvän koulutuksen tarve on kasvanut erityisesti viime vuosien nopean tietojärjestelmäkehityksen ja isojen tietojärjestelmähankkeiden myötä. Tästä huolimatta tietojärjestelmälääkärien roolia ja kokemuksia on tutkittu kansainvälisestikin hyvin vähän.\u0000Keväällä 2019 toteutetun kyselytutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa tietojärjestelmälääkärien koulutustaustoja, työnkuvaa, työskentelyolosuhteita sekä terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyysohjelmaan liittyviä kokemuksia ja kehittämiskohteita. Kohderyhmänä olivat terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyyden suorittaneet, erityispätevyysohjelmaan ilmoittautuneet ja tietojärjestelmälääkärin työtä tekevät lääkärit ja hammaslääkärit.\u0000Kyselyyn vastasi 90 henkilöä (54% kohderyhmän 167 lääkäristä/hammaslääkäristä), joista 27 työskenteli tietojärjestelmälääkärinä terveydenhuollon organisaatiossa ja 59 oli suorittanut erityispätevyyden. Tuloksia verrattiin soveltuvin osin vuonna 2014 toteutettuun kyselyyn (35 vastaajaa). Keskeisenä tuloksena oli, että verrattuna vuoteen 2014 tietojärjestelmälääkärien rooli ja tarve tunnistetaan organisaatioissa paremmin. Työtehtävät painottuivat tietojärjestelmien ja tiedonhallinnan kehittämiseen, ja työhön oli varattu enemmän työaikaa. Työnantajat suhtautuivat työpaikan ulkopuoliseen koulutukseen myönteisesti. Erityispätevyyden suorittamisen koettiin tuovan ammatillista hyötyä ja vaikutusmahdollisuuksia tietojärjestelmien kehittämiseen, mutta sen vaikutus työsuhteen ehtoihin jäi vähäiseksi. Erityispätevyysohjelmaan oltiin varsin tyytyväisiä, mutta teoreettiseen koulutukseen toivottiin strukturoitua runkoa.\u0000Vahva kliininen osaaminen, laaja-alainen työkokemus ja erityispätevyys luovat hyvän pohjan tietojärjestelmälääkärin työssä tarvittavalle kokonaisvaltaiselle osaamiselle. Terveydenhuollon digitalisaation myötä tietojärjestelmälääkäreitä tarvitaan jatkossa yhä enemmän.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"81 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-10-25","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"116089941","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Heini Kenkimäki, Ninni Keränen, Jari Haverinen, Jarmo Reponen
Terveydenhuollossa on käytössä useita erilaisia tietojärjestelmiä. Niistä keskeisimpänä voidaan mainita potilastietojärjestelmät, joita käytetään niin potilaiden hoitotietojen kirjaamiseen kuin palvelujen ja toimenpiteiden ajanvaraamiseenkin. Terveydenhuollon tietojärjestelmiin kuuluvat oleellisina myös erillisjärjestelmät, jotka ovat erityistä toimintaprosessia tai erikoisalaa varten hankittuja järjestelmiä. Erillisjärjestelmiä on Suomessa eri lähteiden ja määritelmien mukaan kymmenistä jopa tuhansiin, ja erilaisten tietojärjestelmien suuri määrä ja pirstaloitunut tietojärjestelmäkokonaisuus haittaavat muun muassa kliinisen työn sujuvuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada käsitys erillisjärjestelmien tuotemerkkien ja käytön tämänhetkisestä tilanteesta julkisessa erikoissairaanhoidossa sekä selvittää erillisjärjestelmien integraatioaste eli missä määrin ne ovat käytettävissä ydinpotilastietojärjestelmän kautta. Lisäksi tarkoituksena oli tehdä ajallista vertailua pyrkimyksenä muodostaa kuva siitä, mihin suuntaan erillisjärjestelmien käytössä ollaan menty ja mihin suuntaan mahdollisesti ollaan menossa. Tutkimus toteutettiin analysoimalla vuonna 2020 kerättyä terveydenhuollon organisaatiokyselyn osa-aineistoa sekä vertailemalla sitä vuoden 2017 ja 2014 aineistoihin vastaavilta osin. Tutkimuksen perusteella erillisjärjestelmien integraatioaste on kasvanut vuodesta 2017 ja voidaan olettaa, että sen suunta on vastaisuudessakin samanlainen. Kolmen viimeisimmän kyselyn aikana erillisjärjestelmien käyttö eri erikoisaloilla on kaikkiaan yleistynyt sairaanhoitopiirien keskuudessa, ja käytössä olevien tuotemerkkien määrä on niin ikään pääasiassa lisääntynyt. Niiden osalta valtakunnalliset uudistukset ja hankkeet terveydenhuollossa saattavat kuitenkin muuttaa kehityksen suunnan jatkossa. Tulosten perusteella erikoisalakohtaisten erillisjärjestelmien käytön yleisyys sairaanhoitopiireissä ei kulje käsi kädessä tuotemerkkien määrän tai integraatioasteen kanssa, ja erikoisalojen välillä oli havaittavissa isojakin eroja näiden muuttujien osalta. Erillisjärjestelmien runsaasta määrästä voidaan päätellä, että erikoisalakohtaisten järjestelmien kliininen tarve on yhä olemassa. Laaja järjestelmäkirjo aiheuttaa kuitenkin haasteita, mikä ilmeni ristiriitaisissa vastauksissa koskien erityisesti integraatioastetta.
{"title":"Potilastietojärjestelmiin liitetyt erikoisalakohtaiset erillisjärjestelmät julkisessa erikoissairaanhoidossa 2014–2020","authors":"Heini Kenkimäki, Ninni Keränen, Jari Haverinen, Jarmo Reponen","doi":"10.23996/fjhw.107667","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.107667","url":null,"abstract":"Terveydenhuollossa on käytössä useita erilaisia tietojärjestelmiä. Niistä keskeisimpänä voidaan mainita potilastietojärjestelmät, joita käytetään niin potilaiden hoitotietojen kirjaamiseen kuin palvelujen ja toimenpiteiden ajanvaraamiseenkin. Terveydenhuollon tietojärjestelmiin kuuluvat oleellisina myös erillisjärjestelmät, jotka ovat erityistä toimintaprosessia tai erikoisalaa varten hankittuja järjestelmiä. Erillisjärjestelmiä on Suomessa eri lähteiden ja määritelmien mukaan kymmenistä jopa tuhansiin, ja erilaisten tietojärjestelmien suuri määrä ja pirstaloitunut tietojärjestelmäkokonaisuus haittaavat muun muassa kliinisen työn sujuvuutta.\u0000Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada käsitys erillisjärjestelmien tuotemerkkien ja käytön tämänhetkisestä tilanteesta julkisessa erikoissairaanhoidossa sekä selvittää erillisjärjestelmien integraatioaste eli missä määrin ne ovat käytettävissä ydinpotilastietojärjestelmän kautta. Lisäksi tarkoituksena oli tehdä ajallista vertailua pyrkimyksenä muodostaa kuva siitä, mihin suuntaan erillisjärjestelmien käytössä ollaan menty ja mihin suuntaan mahdollisesti ollaan menossa. Tutkimus toteutettiin analysoimalla vuonna 2020 kerättyä terveydenhuollon organisaatiokyselyn osa-aineistoa sekä vertailemalla sitä vuoden 2017 ja 2014 aineistoihin vastaavilta osin.\u0000Tutkimuksen perusteella erillisjärjestelmien integraatioaste on kasvanut vuodesta 2017 ja voidaan olettaa, että sen suunta on vastaisuudessakin samanlainen. Kolmen viimeisimmän kyselyn aikana erillisjärjestelmien käyttö eri erikoisaloilla on kaikkiaan yleistynyt sairaanhoitopiirien keskuudessa, ja käytössä olevien tuotemerkkien määrä on niin ikään pääasiassa lisääntynyt. Niiden osalta valtakunnalliset uudistukset ja hankkeet terveydenhuollossa saattavat kuitenkin muuttaa kehityksen suunnan jatkossa. Tulosten perusteella erikoisalakohtaisten erillisjärjestelmien käytön yleisyys sairaanhoitopiireissä ei kulje käsi kädessä tuotemerkkien määrän tai integraatioasteen kanssa, ja erikoisalojen välillä oli havaittavissa isojakin eroja näiden muuttujien osalta. Erillisjärjestelmien runsaasta määrästä voidaan päätellä, että erikoisalakohtaisten järjestelmien kliininen tarve on yhä olemassa. Laaja järjestelmäkirjo aiheuttaa kuitenkin haasteita, mikä ilmeni ristiriitaisissa vastauksissa koskien erityisesti integraatioastetta.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"133 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-10-25","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"116267658","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Ronja Ruotanen, M. Kangas, Timo Tuovinen, N. Keränen, Jari Haverinen, J. Reponen
Electronic health care (e-health) services intended for Finnish citizens have been recently developed nationally, regionally, and locally through several projects and programs. This study aimed to investigate the development and availability of e-health services for Finnish citizens in specialized and primary health care and private medical service providers from 2011 to 2020. In addition, the differences between the availability of services in different sectors and regional differences between hospital districts were investigated. Data were collected using web-based questionnaires in 2011, 2014, 2017, and 2020 from “Use of information and communication technology surveys in Finnish health care”. This study covers all 21 hospital districts, nearly all primary health care centers, and a sample of private medical service providers. Quantitative data were analyzed using SPSS software (version 25). The availability of an e-health service was calculated as a percentage of all respondents in each sector. The results of this study show that public and private health care organizations extensively offered health care services on their websites. Almost all organizations had information on well-being, provided services, contact methods, and locations, as well as options to send electronic feedback. Remote consultation, electronic appointment booking services, and telephone counseling were also extensively offered. This study revealed that the volume of e-health services increased from 2011 to 2020. For instance, remote consultation services and information exchange through encrypted email increased rapidly during follow-up periods in all service sectors. Comparing service sectors revealed that specialized health care covers e-health services more extensively than do primary health care and private service providers. According to this study, there are also clear differences in the availability of services between hospital districts and no hospital district offered all studied services. These results suggest the need to clarify national and regional development responsibilities and standardize the availability of e-health services within and between hospital districts.
{"title":"Finnish e-health services intended for citizens – national and regional development","authors":"Ronja Ruotanen, M. Kangas, Timo Tuovinen, N. Keränen, Jari Haverinen, J. Reponen","doi":"10.23996/fjhw.109778","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.109778","url":null,"abstract":"Electronic health care (e-health) services intended for Finnish citizens have been recently developed nationally, regionally, and locally through several projects and programs. This study aimed to investigate the development and availability of e-health services for Finnish citizens in specialized and primary health care and private medical service providers from 2011 to 2020. In addition, the differences between the availability of services in different sectors and regional differences between hospital districts were investigated.\u0000Data were collected using web-based questionnaires in 2011, 2014, 2017, and 2020 from “Use of information and communication technology surveys in Finnish health care”. This study covers all 21 hospital districts, nearly all primary health care centers, and a sample of private medical service providers. Quantitative data were analyzed using SPSS software (version 25). The availability of an e-health service was calculated as a percentage of all respondents in each sector.\u0000The results of this study show that public and private health care organizations extensively offered health care services on their websites. Almost all organizations had information on well-being, provided services, contact methods, and locations, as well as options to send electronic feedback. Remote consultation, electronic appointment booking services, and telephone counseling were also extensively offered. This study revealed that the volume of e-health services increased from 2011 to 2020. For instance, remote consultation services and information exchange through encrypted email increased rapidly during follow-up periods in all service sectors. Comparing service sectors revealed that specialized health care covers e-health services more extensively than do primary health care and private service providers. According to this study, there are also clear differences in the availability of services between hospital districts and no hospital district offered all studied services. These results suggest the need to clarify national and regional development responsibilities and standardize the availability of e-health services within and between hospital districts.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"22 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-10-25","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"127500416","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
The increasing number of the older people is a global phenomenon, and this challenge is also seen in Finland. With the vast development of web-based services, the older people have faced a need to adapt new services as the traditional ‘at-desk’ services are getting rarer and less available. Due to their special needs compared to younger generations, the older people have more challenges to learn and use the modern services available to them. This situation has produced additional requirements to be noted when designing new solutions for the increasing amount of older user groups. The current paper presents an example of such a targeted solution with building a web-based solution for the older people to see what is shown on TV. The solution consists of a mobile application, and special attention was paid on the requirements related to the older people and their age-related restrictions. The output is a prototype, which was built by applying design science research. The age-related requirements for the solution were based on a literature review, and the prototype was planned to be used by the older people watching TV, having enough skills to use a mobile phone, and a television device that was controlled by a remote device.
{"title":"Easy-to-use TV guide for older people","authors":"Konsta Rantakangas, R. Halonen","doi":"10.23996/fjhw.107224","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.107224","url":null,"abstract":"The increasing number of the older people is a global phenomenon, and this challenge is also seen in Finland. With the vast development of web-based services, the older people have faced a need to adapt new services as the traditional ‘at-desk’ services are getting rarer and less available. Due to their special needs compared to younger generations, the older people have more challenges to learn and use the modern services available to them. This situation has produced additional requirements to be noted when designing new solutions for the increasing amount of older user groups. The current paper presents an example of such a targeted solution with building a web-based solution for the older people to see what is shown on TV. The solution consists of a mobile application, and special attention was paid on the requirements related to the older people and their age-related restrictions. The output is a prototype, which was built by applying design science research. The age-related requirements for the solution were based on a literature review, and the prototype was planned to be used by the older people watching TV, having enough skills to use a mobile phone, and a television device that was controlled by a remote device.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-10-25","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"131267066","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：