Pub Date : 2022-06-10DOI: 10.23989/gerontologia.115657
Ilkka Pietilä, Hanna Ojala
{"title":"Nostalgiaa? Ikä, aika ja sukupolvi Eppu Normaalin konserttisalikeikalla","authors":"Ilkka Pietilä, Hanna Ojala","doi":"10.23989/gerontologia.115657","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.115657","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"134 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-06-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"79405793","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2022-06-10DOI: 10.23989/gerontologia.114449
Annika Tammela
{"title":"Lapsuuden laulut ja yhdessä muistelu ovat ikääntyneille tärkeä voimavara","authors":"Annika Tammela","doi":"10.23989/gerontologia.114449","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.114449","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-06-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"85221247","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2022-05-12DOI: 10.23989/gerontologia.111894
Tuulikki Laes, Pauli Rautiainen
Tarkastelemme artikkelissamme suomalaisten eläkkeensaajien taide- ja kulttuuriosallistumista ja osallisuutta hyvinvoinnin ja osallisuuden viitekehyksessä. Tutkimme, millaisena eläkeläisten taidetoimijuus näyttäytyy vanhuuseläkesiirtymässä sekä miten taidetoimijuuden aktiivisuus tai passiivisuus suhteutuu nykyisiin käsityksiin vanhuuden ikäkauteen kuuluvasta merkityksellisestä toiminnasta. Aineistona on eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakkaille toteutettu kysely (N=510), jossa selvitettiin vastaajien taide- ja kulttuuriosallistumisen tapoja sekä arvioita omasta hyvinvoinnistaan. Kyselyyn vastanneet jakautuivat neljään taidetoimijuusprofiiliin. Sosioekonomisilla tekijöillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä taidetoimijuuden asteeseen. Sen sijaan vastauksissa korostui kokemus taiteiden ja kulttuurin merkityksestä omalle hyvinvoinnille taide- ja kulttuuriosallistumista selittävänä tekijänä. Hyödynnämme artikkelissamme myös kyselyä syventäviä, taiteisiin ja kulttuuriin passiivisesti suhtautuneiden vastaajien haastatteluja. Havaintojemme perusteella ehdotamme ja perustelemme toimenpiteitä taidetoimijuuden vahvistamiseksi työelämästä eläkkeelle siirtymisen vaiheessa. Art agency in retirement transition This article examines participation in the arts and culture among Finnish pensioners in the framework of wellbeing. We study the emergence of art agency in the retirement transition and how it relates to current conceptions of the roles and meaningful participation of the ageing population. The data consists of a survey for the clients of the pension insurance company Ilmarinen (N = 510), which investigated the ways of participation in the arts and culture and the respondents’ assessment of their own well-being. In our analysis, respondents are divided into four art agency profiles. Socioeconomic factors had no statistically significant association with the degree of art agency. Instead, the experienced significance of the arts and culture for one's own well-being was highlighted in the responses as an explanatory factor for participation in the arts and culture. Based on our findings, we propose and justify measures to strengthen art agency in the retirement transition.
{"title":"Eläkkeelle siirtyneiden taidetoimijuus","authors":"Tuulikki Laes, Pauli Rautiainen","doi":"10.23989/gerontologia.111894","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.111894","url":null,"abstract":"Tarkastelemme artikkelissamme suomalaisten eläkkeensaajien taide- ja kulttuuriosallistumista ja osallisuutta hyvinvoinnin ja osallisuuden viitekehyksessä. Tutkimme, millaisena eläkeläisten taidetoimijuus näyttäytyy vanhuuseläkesiirtymässä sekä miten taidetoimijuuden aktiivisuus tai passiivisuus suhteutuu nykyisiin käsityksiin vanhuuden ikäkauteen kuuluvasta merkityksellisestä toiminnasta. Aineistona on eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakkaille toteutettu kysely (N=510), jossa selvitettiin vastaajien taide- ja kulttuuriosallistumisen tapoja sekä arvioita omasta hyvinvoinnistaan. Kyselyyn vastanneet jakautuivat neljään taidetoimijuusprofiiliin. Sosioekonomisilla tekijöillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä taidetoimijuuden asteeseen. Sen sijaan vastauksissa korostui kokemus taiteiden ja kulttuurin merkityksestä omalle hyvinvoinnille taide- ja kulttuuriosallistumista selittävänä tekijänä. Hyödynnämme artikkelissamme myös kyselyä syventäviä, taiteisiin ja kulttuuriin passiivisesti suhtautuneiden vastaajien haastatteluja. Havaintojemme perusteella ehdotamme ja perustelemme toimenpiteitä taidetoimijuuden vahvistamiseksi työelämästä eläkkeelle siirtymisen vaiheessa.\u0000Art agency in retirement transition\u0000This article examines participation in the arts and culture among Finnish pensioners in the framework of wellbeing. We study the emergence of art agency in the retirement transition and how it relates to current conceptions of the roles and meaningful participation of the ageing population. The data consists of a survey for the clients of the pension insurance company Ilmarinen (N = 510), which investigated the ways of participation in the arts and culture and the respondents’ assessment of their own well-being. In our analysis, respondents are divided into four art agency profiles. Socioeconomic factors had no statistically significant association with the degree of art agency. Instead, the experienced significance of the arts and culture for one's own well-being was highlighted in the responses as an explanatory factor for participation in the arts and culture. Based on our findings, we propose and justify measures to strengthen art agency in the retirement transition.","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"83 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-05-12","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"85045515","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2022-05-04DOI: 10.23989/gerontologia.109921
T. Heinonen, Pirjo Lindfors, Clas-Håkan Nygård
Tutkimuksessa analysoidaan etäkotihoitotyötä työntekijöiden kokeman työn muutoksen ja työn kuormituksen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan etäkotihoitotyön tarjoamia mahdollisuuksia työrajoitteisten työntekijöiden työurien pidentämiseen. Aineiston muodostivat Helsingin kaupungin Palvelukeskuksen etähoidossa työskentelevät hoitajat (n=14), joista puolet työskenteli niin sanotusti uudelleensijoitettuna tuki ja liikuntaelinperäisen vaivan tai vamman vuoksi. Haastateltavat olivat 22–59-vuotiaita naisia. Aineisto kerättiin teemahaastatteluina videopuhelun välityksellä elo–lokakuussa 2019 ja helmikuussa 2020. Tulokset osoittavat, että äänikuvayhteyden kautta tapahtuva kotihoitotyö on muuttanut sekä työn sisältöjä että työssä tarvittavia valmiuksia. Digitaalisessa asiakassuhteessa korostuvat entisestään luottamus sekä verbaalinen vuorovaikutus ja ohjaus. Kiire ja asiakassoittojen aikataulupaine aiheuttavat työntekijöille psyykkistä kuormitusta. Etäkotihoidossa fyysiset, raskaat asiakassiirrot ja nostot jäävät pois, mutta tilalle ovat tulleet istuma ja näyttöpäätetyölle tyypilliset yläraajojen ja hartiaseudun rasitustilat. Kaikki haastatellut uudelleensijoitetut työntekijät kokivat, että etähoitotyö oli mahdollistanut heidän työuransa jatkumisen. Haastateltujen etähoitajien mielestä etäkotihoito täydentää ja monimuotoistaa hyvin sekä kotihoitotyötä että palvelutarjontaa.
{"title":"Etäkotihoitotyön sisältö ja kuormittavuus sekä mahdollisuudet työurien pidentäjänä","authors":"T. Heinonen, Pirjo Lindfors, Clas-Håkan Nygård","doi":"10.23989/gerontologia.109921","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.109921","url":null,"abstract":"Tutkimuksessa analysoidaan etäkotihoitotyötä työntekijöiden kokeman työn muutoksen ja työn kuormituksen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan etäkotihoitotyön tarjoamia mahdollisuuksia työrajoitteisten työntekijöiden työurien pidentämiseen. Aineiston muodostivat Helsingin kaupungin Palvelukeskuksen etähoidossa työskentelevät hoitajat (n=14), joista puolet työskenteli niin sanotusti uudelleensijoitettuna tuki ja liikuntaelinperäisen vaivan tai vamman vuoksi. Haastateltavat olivat 22–59-vuotiaita naisia. Aineisto kerättiin teemahaastatteluina videopuhelun välityksellä elo–lokakuussa 2019 ja helmikuussa 2020. Tulokset osoittavat, että äänikuvayhteyden kautta tapahtuva kotihoitotyö on muuttanut sekä työn sisältöjä että työssä tarvittavia valmiuksia. Digitaalisessa asiakassuhteessa korostuvat entisestään luottamus sekä verbaalinen vuorovaikutus ja ohjaus. Kiire ja asiakassoittojen aikataulupaine aiheuttavat työntekijöille psyykkistä kuormitusta. Etäkotihoidossa fyysiset, raskaat asiakassiirrot ja nostot jäävät pois, mutta tilalle ovat tulleet istuma ja näyttöpäätetyölle tyypilliset yläraajojen ja hartiaseudun rasitustilat. Kaikki haastatellut uudelleensijoitetut työntekijät kokivat, että etähoitotyö oli mahdollistanut heidän työuransa jatkumisen. Haastateltujen etähoitajien mielestä etäkotihoito täydentää ja monimuotoistaa hyvin sekä kotihoitotyötä että palvelutarjontaa.","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"79 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-05-04","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"76682243","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2022-04-11DOI: 10.23989/gerontologia.109935
Hilla Kiuru
Aktiivisen ikääntymisen politiikkaa on pidetty ratkaisuna ikääntymisen haasteisiin. Tarkastelen artikkelissani, miten aktiivisen ikääntymisen diskurssi näkyy Helsingin Sanomien pääkirjoitusaukeaman teksteissä vuosina 2000–2015.Foucault´laisella diskurssianalyysilla tutkin, millaisten aladiskurssien kautta diskurssi rakentuu ja millaisia subjektipositioita on varattu ikääntyneille. Tulosten mukaan työuran pidentäminen näkyy aineistossa vahvasti ja ikääntyneet nähdään resurssina. Yhteiskunnalta odotetaan kuitenkin varautumista väestön ikääntymiseen, esimerkiksi hoivakustannuksiin ja ikäystävällisen ympäristön tarpeeseen. Toisaalta ikääntyneiden poliittiseen aktiivisuuteen suhtaudutaan ristiriitaisesti. The discourse of active ageing in the editorial pages of Helsingin Sanomat during the years 2000-2015 Active ageing has been considered as a solution to the challenges of ageing. In this article, I study the representation of the discourse of active ageing in the editorial pages of Helsingin Sanomat during the years 2000–2015. With the help of Foucauldian discourse analysis, I study the subdiscourses through which the discourse is constructed, and the subject positions of the older adults. According to the results, longer careers are emphasized, and older adults are seen as a resource. However, society is expected to prepare for ageing, for example with the help of an age-friendly environment and preparing for the costs of care. On the other hand, the political activity of older adults is seen in a contradictory way.
{"title":"Aktiivisen ikääntymisen diskurssi Helsingin Sanomien pääkirjoitusaukeamalla vuosina 2000-2015","authors":"Hilla Kiuru","doi":"10.23989/gerontologia.109935","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.109935","url":null,"abstract":"Aktiivisen ikääntymisen politiikkaa on pidetty ratkaisuna ikääntymisen haasteisiin. Tarkastelen artikkelissani, miten aktiivisen ikääntymisen diskurssi näkyy Helsingin Sanomien pääkirjoitusaukeaman teksteissä vuosina 2000–2015.Foucault´laisella diskurssianalyysilla tutkin, millaisten aladiskurssien kautta diskurssi rakentuu ja millaisia subjektipositioita on varattu ikääntyneille. Tulosten mukaan työuran pidentäminen näkyy aineistossa vahvasti ja ikääntyneet nähdään resurssina. Yhteiskunnalta odotetaan kuitenkin varautumista väestön ikääntymiseen, esimerkiksi hoivakustannuksiin ja ikäystävällisen ympäristön tarpeeseen. Toisaalta ikääntyneiden poliittiseen aktiivisuuteen suhtaudutaan ristiriitaisesti.\u0000The discourse of active ageing in the editorial pages of Helsingin Sanomat during the years 2000-2015\u0000Active ageing has been considered as a solution to the challenges of ageing. In this article, I study the representation of the discourse of active ageing in the editorial pages of Helsingin Sanomat during the years 2000–2015. With the help of Foucauldian discourse analysis, I study the subdiscourses through which the discourse is constructed, and the subject positions of the older adults. According to the results, longer careers are emphasized, and older adults are seen as a resource. However, society is expected to prepare for ageing, for example with the help of an age-friendly environment and preparing for the costs of care. On the other hand, the political activity of older adults is seen in a contradictory way.","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"84 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-04-11","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"89097506","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa ylläpitää tehokkaasti ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä. Liikunnan harrastamiseen vaikuttavat kuitenkin monet yksilölliset tekijät, jotka tulisi huomioida kannustettaessa ikääntyneitä henkilöitä liikkumaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaiset liikkumisen kannustimet ovat yhteydessä aktiiviseen liikunnan harrastamiseen ikääntyneillä ihmisillä, joilla riski muistisairauteen sairastumiseen on kohonnut. Tämä poikkileikkaustutkimus on osa laajempaa FINGER-tutkimusta (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability), johon osallistui 1 260 keski-iältään 69-vuotiasta henkilöä. Tutkittavien fyysistä aktiivisuutta ja liikkumisen kannustimia kartoitettiin kyselylomakkeen avulla. Liikkumisen kannustimien ja fyysisen aktiivisuuden yhteyttä tarkasteltiin logistisella regressioanalyysillä. Tutkimuksessa havaittiin, että liikunnan kokeminen hauskaksi, sairauden vuoksi lisätty liikunta, liikunnan myönteinen vaikutus terveydentilaan ja mielialaan sekä ystävien tapaaminen liikunnan parissa lisäsivät todennäköisyyttä kuulua liikuntaa aktiivisesti harrastavien ryhmään. Myös tiedotusvälineistä saatu tieto lisäsi liikunnan harrastamisen todennäköisyyttä. Tutkimuksen tulokset osoittivatkin, että erityisesti muistisairauksien riskiryhmään kuuluville ikääntyneille henkilöille on tärkeää antaa oikeaa tietoa liikunnan hyödyistä, ohjata mielekkääksi koettujen liikuntaharrastusten pariin sekä kannustaa sosiaalisen aktiivisuuden lisäämiseen liikunnan keinoin. Motivational factors associated with physical activity engagement among older adults Physical activity is an effective way to promote the health of older adults. However, several individual factors may affect motivation to engage in physical activity. The purpose of this study was to investigate which motivational factors are associated with high levels of physical activity among older people. The study is part of a larger FINGER study, which includes 1260 people with a mean age of 69 years. Physical activity and motivational factors were assessed using questionnaires and the associations were analyzed with multivariate logistic regression models. The results showed that persons who perceived physical activity as fun, who wanted to maintain physical and mental health, and who met other people when engaging in physical activity were more physically active. The results indicate that it is important to provide information about the benefits of physical activity, to support engaging activities that are perceived joyful, and to provide possibilities to be socially active.
{"title":"Liikkumisen kannustimet muistisairauksien riskiryhmään kuuluvilla ikääntyneillä","authors":"Pia Anttila, Tiia Ngandu, Arja Häkkinen, Jenni Lehtisalo, Miia Kivipelto, Jenni Kulmala","doi":"10.23989/gerontologia.108980","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.108980","url":null,"abstract":"Liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa ylläpitää tehokkaasti ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä. Liikunnan harrastamiseen vaikuttavat kuitenkin monet yksilölliset tekijät, jotka tulisi huomioida kannustettaessa ikääntyneitä henkilöitä liikkumaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaiset liikkumisen kannustimet ovat yhteydessä aktiiviseen liikunnan harrastamiseen ikääntyneillä ihmisillä, joilla riski muistisairauteen sairastumiseen on kohonnut. Tämä poikkileikkaustutkimus on osa laajempaa FINGER-tutkimusta (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability), johon osallistui 1 260 keski-iältään 69-vuotiasta henkilöä. Tutkittavien fyysistä aktiivisuutta ja liikkumisen kannustimia kartoitettiin kyselylomakkeen avulla. Liikkumisen kannustimien ja fyysisen aktiivisuuden yhteyttä tarkasteltiin logistisella regressioanalyysillä. Tutkimuksessa havaittiin, että liikunnan kokeminen hauskaksi, sairauden vuoksi lisätty liikunta, liikunnan myönteinen vaikutus terveydentilaan ja mielialaan sekä ystävien tapaaminen liikunnan parissa lisäsivät todennäköisyyttä kuulua liikuntaa aktiivisesti harrastavien ryhmään. Myös tiedotusvälineistä saatu tieto lisäsi liikunnan harrastamisen todennäköisyyttä. Tutkimuksen tulokset osoittivatkin, että erityisesti muistisairauksien riskiryhmään kuuluville ikääntyneille henkilöille on tärkeää antaa oikeaa tietoa liikunnan hyödyistä, ohjata mielekkääksi koettujen liikuntaharrastusten pariin sekä kannustaa sosiaalisen aktiivisuuden lisäämiseen liikunnan keinoin.\u0000Motivational factors associated with physical activity engagement among older adults\u0000Physical activity is an effective way to promote the health of older adults. However, several individual factors may affect motivation to engage in physical activity. The purpose of this study was to investigate which motivational factors are associated with high levels of physical activity among older people. The study is part of a larger FINGER study, which includes 1260 people with a mean age of 69 years. Physical activity and motivational factors were assessed using questionnaires and the associations were analyzed with multivariate logistic regression models. The results showed that persons who perceived physical activity as fun, who wanted to maintain physical and mental health, and who met other people when engaging in physical activity were more physically active. The results indicate that it is important to provide information about the benefits of physical activity, to support engaging activities that are perceived joyful, and to provide possibilities to be socially active.\u0000 ","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"89 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-03-11","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"74622083","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：