首页 > 最新文献

Gerontologia最新文献

英文 中文
Perheessä Parkinson - omaisen kuormitus sairauden eri vaiheissa
Pub Date : 2023-03-10 DOI: 10.23989/gerontologia.125865
Kirsti Martikainen, Sirppa Kinos, Tero Vahlberg, Mika H. Martikainen, Reijo J. Marttila
{"title":"Perheessä Parkinson - omaisen kuormitus sairauden eri vaiheissa","authors":"Kirsti Martikainen, Sirppa Kinos, Tero Vahlberg, Mika H. Martikainen, Reijo J. Marttila","doi":"10.23989/gerontologia.125865","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.125865","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"29 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-03-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"91349613","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Nucu™- hyvinvointialusta omaishoitajien ja ikääntyneiden omaishoidettavien elämänlaadun tukena
Pub Date : 2023-02-08 DOI: 10.23989/gerontologia.116356
Suvi Tikkanen, Heidi Siira, Sinikka Lotvonen
Omaishoitoa on yhteiskunnassamme tärkeää kehittää ja tukea erilaisin palveluin, koska sen vaikutukset ovat inhimillisesti ja taloudellisesti merkittäviä. Erilaisten teknologioiden avulla voidaan tukea omaishoitotyötä sekä hoitajien ja hoidettavien toimintakykyä ja elämänlaatua. Tässä määrällisessä pilottitutkimuksessa käytettiin Nucu™-hyvinvointialustaa, johon ladattiin sisällöksi kotivoimistelua, rentoutusharjoitteita, musiikkia ja luonnonääniä. Tutkimuksessa kartoitettiin omaishoitajien (n=20) ja -hoidettavien (n=20) Nucu™-hyvinvointialustan käyttökokemusta neljän viikon intervention aikana. Lisäksi tarkasteltiin omaishoitajien elämänlaatua ennen ja jälkeen intervention sekä omaishoidettavien elämänlaatua intervention jälkeen. Tutkimusaineisto kerättiin omaishoitajilta EuroHIS-8-elämänlaatumittarin ja Nucu™-käyttökartoituskyselyn avulla. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkittavat käyttivät hyvinvointialustaa intervention aikana yhteensä 1 057 kertaa. Omaishoitajien elämänlaatu parani intervention aikana tilastollisesti merkitsevästi (p=0,048). Yli puolet omaishoitajista koki Nucu™-hyvinvointialustan tukeneen heidän omaa ja omaishoidettavien elämänlaatua. Hyvinvointialusta lisäsi osallistujien yhteisen toiminnan määrää. Omaishoitajat arvioivat, että hoidettavien mieliala ja vireystila paranivat kahdella kolmasosalla ja puolet heistä sai uutta sisältöä päivään. Tulokset vahvistavat aikaisempaa tutkimusta hyvinvointiteknologian mahdollisuuksista parantaa ikääntyneiden elämänlaatua.Nucu™ ‒ a wellness platform supporting the quality of life of family caregivers and older adults they care forIt is important to develop and support family caregiving in our society through various services, because its effects are humanly and financially significant. Various technologies can be used to support family caregiving and the functional ability and quality of life of caregivers and care recipients. This quantitative pilot study used Nucu™ wellness platforms loaded with home gymnastics, relaxation exercises, music, and natural sounds. The study mapped the experiences of caregivers (n=20) and care recipients (n=20) using the Nucu™ wellness platform during a four-week intervention. In addition, the quality of life of caregivers before and after the intervention and the quality of life of the care recipients after the intervention were examined. The data were collected from caregivers using the EuroHIS-8 instrument and the Nucu™ usage survey. The data were analyzed by statistical methods. Nucu™ wellness platforms were used a total of 1057 times during the intervention. The quality of life of caregivers improved statistically significantly during the intervention (p = 0,048). More than half of caregivers felt that the Nucu™ wellness platforms had supported their own and their care recipient’s quality of life. Nucu™ wellness platforms increased the number of joint activities of the participants. According to the caregivers, the mood and alertness
{"title":"Nucu™- hyvinvointialusta omaishoitajien ja ikääntyneiden omaishoidettavien elämänlaadun tukena","authors":"Suvi Tikkanen, Heidi Siira, Sinikka Lotvonen","doi":"10.23989/gerontologia.116356","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.116356","url":null,"abstract":"Omaishoitoa on yhteiskunnassamme tärkeää kehittää ja tukea erilaisin palveluin, koska sen vaikutukset ovat inhimillisesti ja taloudellisesti merkittäviä. Erilaisten teknologioiden avulla voidaan tukea omaishoitotyötä sekä hoitajien ja hoidettavien toimintakykyä ja elämänlaatua. Tässä määrällisessä pilottitutkimuksessa käytettiin Nucu™-hyvinvointialustaa, johon ladattiin sisällöksi kotivoimistelua, rentoutusharjoitteita, musiikkia ja luonnonääniä. Tutkimuksessa kartoitettiin omaishoitajien (n=20) ja -hoidettavien (n=20) Nucu™-hyvinvointialustan käyttökokemusta neljän viikon intervention aikana. Lisäksi tarkasteltiin omaishoitajien elämänlaatua ennen ja jälkeen intervention sekä omaishoidettavien elämänlaatua intervention jälkeen. Tutkimusaineisto kerättiin omaishoitajilta EuroHIS-8-elämänlaatumittarin ja Nucu™-käyttökartoituskyselyn avulla. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkittavat käyttivät hyvinvointialustaa intervention aikana yhteensä 1 057 kertaa. Omaishoitajien elämänlaatu parani intervention aikana tilastollisesti merkitsevästi (p=0,048). Yli puolet omaishoitajista koki Nucu™-hyvinvointialustan tukeneen heidän omaa ja omaishoidettavien elämänlaatua. Hyvinvointialusta lisäsi osallistujien yhteisen toiminnan määrää. Omaishoitajat arvioivat, että hoidettavien mieliala ja vireystila paranivat kahdella kolmasosalla ja puolet heistä sai uutta sisältöä päivään. Tulokset vahvistavat aikaisempaa tutkimusta hyvinvointiteknologian mahdollisuuksista parantaa ikääntyneiden elämänlaatua.\u0000Nucu™ ‒ a wellness platform supporting the quality of life of family caregivers and older adults they care for\u0000It is important to develop and support family caregiving in our society through various services, because its effects are humanly and financially significant. Various technologies can be used to support family caregiving and the functional ability and quality of life of caregivers and care recipients. This quantitative pilot study used Nucu™ wellness platforms loaded with home gymnastics, relaxation exercises, music, and natural sounds. The study mapped the experiences of caregivers (n=20) and care recipients (n=20) using the Nucu™ wellness platform during a four-week intervention. In addition, the quality of life of caregivers before and after the intervention and the quality of life of the care recipients after the intervention were examined. The data were collected from caregivers using the EuroHIS-8 instrument and the Nucu™ usage survey. The data were analyzed by statistical methods. Nucu™ wellness platforms were used a total of 1057 times during the intervention. The quality of life of caregivers improved statistically significantly during the intervention (p = 0,048). More than half of caregivers felt that the Nucu™ wellness platforms had supported their own and their care recipient’s quality of life. Nucu™ wellness platforms increased the number of joint activities of the participants. According to the caregivers, the mood and alertness ","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"14 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-02-08","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"78565772","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Mikä muuttui 20 vuoden aikana? Pohdintaa ikääntyvän puoliso-omaishoitajan asemasta ja kotiin saatavasta tuesta
Pub Date : 2022-12-09 DOI: 10.23989/gerontologia.99217
Päivi Eskola, Outi Jolanki
{"title":"Mikä muuttui 20 vuoden aikana? Pohdintaa ikääntyvän puoliso-omaishoitajan asemasta ja kotiin saatavasta tuesta","authors":"Päivi Eskola, Outi Jolanki","doi":"10.23989/gerontologia.99217","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.99217","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"101 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"86183507","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Kuulumisia Kasvun ja vanhenemisen (KaVa) tutkijoiden ilmastoaiheisesta syysseminaarista
Pub Date : 2022-12-09 DOI: 10.23989/gerontologia.122793
Mari Johanna Nuutila, Linda Enroth
{"title":"Kuulumisia Kasvun ja vanhenemisen (KaVa) tutkijoiden ilmastoaiheisesta syysseminaarista","authors":"Mari Johanna Nuutila, Linda Enroth","doi":"10.23989/gerontologia.122793","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.122793","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"50 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"73558628","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Aivoterveyden edistäminen perusterveydenhuollossa vaatii vielä vahvistusta
Pub Date : 2022-12-09 DOI: 10.23989/gerontologia.121841
Ella Plaami, Pia Pulkkinen, Terhi Lampio, Teija Hammar, Tiia Ngandu, Hanna-Maria Roitto, Miia Kivipelto, Jenni Kulmala
Muistisairaiden henkilöiden määrä on viime vuosina kasvanut, ja kasvun odotetaan jatkuvan väestön ikääntyessä. Nykyisten arvioiden mu­ kaan muistisairauksia sairastavien henkilöiden määrä kaksinkertaistuu seuraavien 20 vuoden aikana (Alzheimer’s Disease International ym. 2020). Muistisairaudet vaikuttavat sairastu­ neen henkilön elämään ja elämänlaatuun sekä hänen läheisiinsä. Työssäkäyvillä vaikutukset heijastuvat myös työelämään. (WHO 2019.) Koska muistisairauksiin ei vielä ole parantavaa hoitoa, on tärkeää keskittyä siihen, millä ta­ valla sairastumisriskiä voitaisiin pienentää ja sitä kautta mahdollisesti vähentää sairastuvien määrää tulevaisuudessa. Muistisairauksien ris­ kissä olevien henkilöiden varhainen tunnista­ minen palvelujärjestelmässä, kuten peruster­ veydenhuollossa, on erityisen tärkeää, jotta ai­ voterveyttä tukevia palveluita voidaan kohdis­ taa niitä tarvitseville (STM 2020a). Kognitiivisilla toiminnoilla viitataan ajat­ teluun, ongelmien ratkaisuun, havaitsemi­ seen, muistiin ja kommunikointiin (Lazar ym. 2021). Aivoterveys ei tarkoita ainoastaan ai­ vosairauksien puuttumista, vaan se on osa laa­ jempaa hyvinvointia (Duodecim & Suomen Akatemia 2020). Aivoterveyden edistämisen hyöty sai rauksien ehkäisyn näkökulmasta ko­ rostuu ikään tyvillä henkilöillä, mutta se tulisi huo mioida jo aikaisemmin kaikissa elämänku­ lun vaiheissa (STM 2020b). Erityisesti muisti­ sairauksien riskissä oleville henkilöille koh­ dennetulla aivoterveyden edistämisel­ lä voidaan saada aikaan merkittäviä hyötyjä (Ngandu ym. 2015). Aivoterveyden tukemi­ nen terveydenhuollossa edellyttää osaamista, toimivia käytäntöjä ja moniammatillista yh­ teistyötä.
{"title":"Aivoterveyden edistäminen perusterveydenhuollossa vaatii vielä vahvistusta","authors":"Ella Plaami, Pia Pulkkinen, Terhi Lampio, Teija Hammar, Tiia Ngandu, Hanna-Maria Roitto, Miia Kivipelto, Jenni Kulmala","doi":"10.23989/gerontologia.121841","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.121841","url":null,"abstract":"Muistisairaiden henkilöiden määrä on viime vuosina kasvanut, ja kasvun odotetaan jatkuvan väestön ikääntyessä. Nykyisten arvioiden mu­ kaan muistisairauksia sairastavien henkilöiden määrä kaksinkertaistuu seuraavien 20 vuoden aikana (Alzheimer’s Disease International ym. 2020). Muistisairaudet vaikuttavat sairastu­ neen henkilön elämään ja elämänlaatuun sekä hänen läheisiinsä. Työssäkäyvillä vaikutukset heijastuvat myös työelämään. (WHO 2019.) Koska muistisairauksiin ei vielä ole parantavaa hoitoa, on tärkeää keskittyä siihen, millä ta­ valla sairastumisriskiä voitaisiin pienentää ja sitä kautta mahdollisesti vähentää sairastuvien määrää tulevaisuudessa. Muistisairauksien ris­ kissä olevien henkilöiden varhainen tunnista­ minen palvelujärjestelmässä, kuten peruster­ veydenhuollossa, on erityisen tärkeää, jotta ai­ voterveyttä tukevia palveluita voidaan kohdis­ taa niitä tarvitseville (STM 2020a). Kognitiivisilla toiminnoilla viitataan ajat­ teluun, ongelmien ratkaisuun, havaitsemi­ seen, muistiin ja kommunikointiin (Lazar ym. 2021). Aivoterveys ei tarkoita ainoastaan ai­ vosairauksien puuttumista, vaan se on osa laa­ jempaa hyvinvointia (Duodecim & Suomen Akatemia 2020). Aivoterveyden edistämisen hyöty sai rauksien ehkäisyn näkökulmasta ko­ rostuu ikään tyvillä henkilöillä, mutta se tulisi huo mioida jo aikaisemmin kaikissa elämänku­ lun vaiheissa (STM 2020b). Erityisesti muisti­ sairauksien riskissä oleville henkilöille koh­ dennetulla aivoterveyden edistämisel­ lä voidaan saada aikaan merkittäviä hyötyjä (Ngandu ym. 2015). Aivoterveyden tukemi­ nen terveydenhuollossa edellyttää osaamista, toimivia käytäntöjä ja moniammatillista yh­ teistyötä.","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"59 2 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"89155534","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Onnistunut vanheneminen ja siihen yhteydessä olevia keski-iän tekijöitä
Pub Date : 2022-12-09 DOI: 10.23989/gerontologia.122740
Annele Urtamo
{"title":"Onnistunut vanheneminen ja siihen yhteydessä olevia keski-iän tekijöitä","authors":"Annele Urtamo","doi":"10.23989/gerontologia.122740","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.122740","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"17 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"82773113","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Muistisairauden aiheuttamat käyttäytymisen muutokset ja parisuhteen vastavuoroisuus
Pub Date : 2022-12-09 DOI: 10.23989/gerontologia.114513
Päivi Eskola, Outi Jolanki, Lina Van Aerschot, Marianne Aaltonen
Muistisairauksiin usein liittyvät kognitiiviset ja persoonallisuuden muutokset sekä itseilmaisun vaikeudet saattavat ilmetä käyttäytymisen muutoksina. Puoliso ja muut läheiset kohtaavat nämä muutokset ensimmäisinä. Laadullisessa tutkimuksessamme selvitimme, millaisissa tilanteissa muistisairauden aiheuttamia ongelmallisina ja kielteisinä koettuja käyttäytymisen muutoksia ilmaantuu, ja miten ne vaikuttavat parisuhteen vastavuoroisuuteen. Käyttäytymisen muutoksista käytetään termiä ’käytösoireet’. Aineiston analyysissä hyödynsimme sosiaalisen vaihdon teoriaa. Käyttäytymisen muutokset tulivat puheeksi vain niissä haastatteluissa, joissa muistisairautta sairastava puoliso oli aviomies. Vaikka puoliso-omaishoitajat osasivat odottaa puolison käyttäytymisen muuttuvan sairauden myötä, muutokset tulivat yllätyksenä. Käytösoireet liittyivät tilanteisiin, joissa puoliso-omaishoitaja neuvoi, ohjasi tai rajoitti muistisairaan puolisonsa arkirutiineissa toimimista, sekä tilanteissa, joissa muistisairautta sairastava joutui kohtaamaan sairautensa. Sosiaalisen vaihdon teorian mukainen vastavuoroisuus ei toteudu parisuhteessa, jossa toisella puolisoista on etenevään muistisairauteen liittyviä ongelmalliseksi koettuja käytösoireita. Puoliso-omaishoitaja joutuu taiteilemaan arjessa välttyäkseen konfliktitilanteilta, eikä muistisairas puoliso välttämättä tunnista näitä tilanteita. Usein pitkään parisuhteeseen liittyvät vahvat tunnesiteet saavat jatkamaan yhteistä elämää.Behavioural changes caused by dementia and the reciprocity of a couplehoodUsually, the spouse is the first to face the cognitive and personality changes associated with their partner´s dementia, which may manifest as behavioural changes. In this qualitative study, we examined in which situations disruptive behavioural symptoms caused by dementia appear and how they affect the reciprocity of spouses. The theory of social exchange was used to interpret the data. Disruptive symptoms were mentioned only in interviews of couples in which the spouse with dementia was the husband. Although the spousal carers expected that their partner’s behaviour might change with the illness, the behavioural symptoms came as a surprise. Behavioural symptoms appeared in situations where the partner with dementia tried to control the activities of their spousal carer, when the spousal carer had to advise and guide the partner´s daily routines, or limit what the partner with dementia was doing. Behavioural changes also appeared when the partner with dementia had to face his own illness. The theory of social exchange emphasizes reciprocity as the basis of an intimate relationship. When one of the spouses had dementia that causes disruptive behavioural changes, reciprocity was not possible. The spousal carer has to come up with various strategies to cope with daily life and avoid conflicts. These situations and efforts may not be recognized at all by the person with dementia. The strong emotional ties associated with a long-
{"title":"Muistisairauden aiheuttamat käyttäytymisen muutokset ja parisuhteen vastavuoroisuus","authors":"Päivi Eskola, Outi Jolanki, Lina Van Aerschot, Marianne Aaltonen","doi":"10.23989/gerontologia.114513","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.114513","url":null,"abstract":"Muistisairauksiin usein liittyvät kognitiiviset ja persoonallisuuden muutokset sekä itseilmaisun vaikeudet saattavat ilmetä käyttäytymisen muutoksina. Puoliso ja muut läheiset kohtaavat nämä muutokset ensimmäisinä. Laadullisessa tutkimuksessamme selvitimme, millaisissa tilanteissa muistisairauden aiheuttamia ongelmallisina ja kielteisinä koettuja käyttäytymisen muutoksia ilmaantuu, ja miten ne vaikuttavat parisuhteen vastavuoroisuuteen. Käyttäytymisen muutoksista käytetään termiä ’käytösoireet’. Aineiston analyysissä hyödynsimme sosiaalisen vaihdon teoriaa. Käyttäytymisen muutokset tulivat puheeksi vain niissä haastatteluissa, joissa muistisairautta sairastava puoliso oli aviomies. Vaikka puoliso-omaishoitajat osasivat odottaa puolison käyttäytymisen muuttuvan sairauden myötä, muutokset tulivat yllätyksenä. Käytösoireet liittyivät tilanteisiin, joissa puoliso-omaishoitaja neuvoi, ohjasi tai rajoitti muistisairaan puolisonsa arkirutiineissa toimimista, sekä tilanteissa, joissa muistisairautta sairastava joutui kohtaamaan sairautensa. Sosiaalisen vaihdon teorian mukainen vastavuoroisuus ei toteudu parisuhteessa, jossa toisella puolisoista on etenevään muistisairauteen liittyviä ongelmalliseksi koettuja käytösoireita. Puoliso-omaishoitaja joutuu taiteilemaan arjessa välttyäkseen konfliktitilanteilta, eikä muistisairas puoliso välttämättä tunnista näitä tilanteita. Usein pitkään parisuhteeseen liittyvät vahvat tunnesiteet saavat jatkamaan yhteistä elämää.\u0000Behavioural changes caused by dementia and the reciprocity of a couplehood\u0000Usually, the spouse is the first to face the cognitive and personality changes associated with their partner´s dementia, which may manifest as behavioural changes. In this qualitative study, we examined in which situations disruptive behavioural symptoms caused by dementia appear and how they affect the reciprocity of spouses. The theory of social exchange was used to interpret the data. Disruptive symptoms were mentioned only in interviews of couples in which the spouse with dementia was the husband. Although the spousal carers expected that their partner’s behaviour might change with the illness, the behavioural symptoms came as a surprise. Behavioural symptoms appeared in situations where the partner with dementia tried to control the activities of their spousal carer, when the spousal carer had to advise and guide the partner´s daily routines, or limit what the partner with dementia was doing. Behavioural changes also appeared when the partner with dementia had to face his own illness. The theory of social exchange emphasizes reciprocity as the basis of an intimate relationship. When one of the spouses had dementia that causes disruptive behavioural changes, reciprocity was not possible. The spousal carer has to come up with various strategies to cope with daily life and avoid conflicts. These situations and efforts may not be recognized at all by the person with dementia. The strong emotional ties associated with a long-","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"5 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"84616950","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 1
Ottaa päähän ‒ kielikuvat kiukun purkajina
Pub Date : 2022-12-09 DOI: 10.23989/gerontologia.122729
Pirkko Muikku-Werner
{"title":"Ottaa päähän ‒ kielikuvat kiukun purkajina","authors":"Pirkko Muikku-Werner","doi":"10.23989/gerontologia.122729","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.122729","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"93 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"77212617","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Nielemisvaikeudet, suun oireet ja ravitsemus ikääntyneillä pitkäaikaishoidon asukkailla
Pub Date : 2022-12-09 DOI: 10.23989/gerontologia.124790
Eeva Lindroos
{"title":"Nielemisvaikeudet, suun oireet ja ravitsemus ikääntyneillä pitkäaikaishoidon asukkailla","authors":"Eeva Lindroos","doi":"10.23989/gerontologia.124790","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.124790","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"38 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"90870440","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Vanhuustutkija pohtii koronaa ja vähän muutakin
Pub Date : 2022-12-09 DOI: 10.23989/gerontologia.124668
Pertti Pohjolainen
{"title":"Vanhuustutkija pohtii koronaa ja vähän muutakin","authors":"Pertti Pohjolainen","doi":"10.23989/gerontologia.124668","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.124668","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"78736867","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
期刊
Gerontologia
全部 Acc. Chem. Res. ACS Applied Bio Materials ACS Appl. Electron. Mater. ACS Appl. Energy Mater. ACS Appl. Mater. Interfaces ACS Appl. Nano Mater. ACS Appl. Polym. Mater. ACS BIOMATER-SCI ENG ACS Catal. ACS Cent. Sci. ACS Chem. Biol. ACS Chemical Health & Safety ACS Chem. Neurosci. ACS Comb. Sci. ACS Earth Space Chem. ACS Energy Lett. ACS Infect. Dis. ACS Macro Lett. ACS Mater. Lett. ACS Med. Chem. Lett. ACS Nano ACS Omega ACS Photonics ACS Sens. ACS Sustainable Chem. Eng. ACS Synth. Biol. Anal. Chem. BIOCHEMISTRY-US Bioconjugate Chem. BIOMACROMOLECULES Chem. Res. Toxicol. Chem. Rev. Chem. Mater. CRYST GROWTH DES ENERG FUEL Environ. Sci. Technol. Environ. Sci. Technol. Lett. Eur. J. Inorg. Chem. IND ENG CHEM RES Inorg. Chem. J. Agric. Food. Chem. J. Chem. Eng. Data J. Chem. Educ. J. Chem. Inf. Model. J. Chem. Theory Comput. J. Med. Chem. J. Nat. Prod. J PROTEOME RES J. Am. Chem. Soc. LANGMUIR MACROMOLECULES Mol. Pharmaceutics Nano Lett. Org. Lett. ORG PROCESS RES DEV ORGANOMETALLICS J. Org. Chem. J. Phys. Chem. J. Phys. Chem. A J. Phys. Chem. B J. Phys. Chem. C J. Phys. Chem. Lett. Analyst Anal. Methods Biomater. Sci. Catal. Sci. Technol. Chem. Commun. Chem. Soc. Rev. CHEM EDUC RES PRACT CRYSTENGCOMM Dalton Trans. Energy Environ. Sci. ENVIRON SCI-NANO ENVIRON SCI-PROC IMP ENVIRON SCI-WAT RES Faraday Discuss. Food Funct. Green Chem. Inorg. Chem. Front. Integr. Biol. J. Anal. At. Spectrom. J. Mater. Chem. A J. Mater. Chem. B J. Mater. Chem. C Lab Chip Mater. Chem. Front. Mater. Horiz. MEDCHEMCOMM Metallomics Mol. Biosyst. Mol. Syst. Des. Eng. Nanoscale Nanoscale Horiz. Nat. Prod. Rep. New J. Chem. Org. Biomol. Chem. Org. Chem. Front. PHOTOCH PHOTOBIO SCI PCCP Polym. Chem.
×
引用
GB/T 7714-2015
复制
MLA
复制
APA
复制
导出至
BibTeX EndNote RefMan NoteFirst NoteExpress
×
0
微信
客服QQ
Book学术公众号 扫码关注我们
反馈
×
意见反馈
请填写您的意见或建议
请填写您的手机或邮箱
×
提示
您的信息不完整,为了账户安全,请先补充。
现在去补充
×
提示
您因"违规操作"
具体请查看互助需知
我知道了
×
提示
现在去查看 取消
×
提示
确定
Book学术官方微信
Book学术文献互助
Book学术文献互助群
群 号:481959085
Book学术
文献互助 智能选刊 最新文献 互助须知 联系我们:info@booksci.cn
Book学术提供免费学术资源搜索服务,方便国内外学者检索中英文文献。致力于提供最便捷和优质的服务体验。
Copyright © 2023 Book学术 All rights reserved.
ghs 京公网安备 11010802042870号 京ICP备2023020795号-1