Pub Date : 2023-06-09DOI: 10.23989/gerontologia.127584
Hanna Varjakoski
Vanhustyön keskusliitto teetätti vuoden 2022 alkupuolella kyselyn, jossa kysyttiin eri-ikäisten suomalaisten asenteita vanhenemista ja vanhuutta kohtaan. Kysyttäessä: kun ajattelet omaa vanhuuttasi, miltä se tuntuu? 26–35-vuotiaista vastaajista miltei 40 prosenttia vastasi, että oma vanhuus tuntuu melko pelottavalta tai erittäin pelottavalta. 55–65-vuotiaiden ikäryhmässä näin vastasi joka kolmas. Vaikka omaan ikääntymiseen saatettiin suhtautua myönteisemmin, erityisesti iäkkäämmät vastaajat ja naiset näkivät, että yhteiskunnallisella tasolla vanhuutta pidetään kielteisenä asiana ja että iäkkäät ihmiset tulevat huonosti kuulluiksi yhteiskunnassamme. Miltei puolet (47 %) kaikista vastaajista oli myös sitä mieltä, että Suomessa syrjitään iäkkäitä. Poliitikkojen nähtiin olevan isoin iäkkäitä syrjivä taho, mutta joka kolmas tunnisti myös tiedotusvälineiden syrjivän iäkkäitä ihmisiä. (Vanhustyön keskusliitto 2022.) Kyselyn vastaukset laittavat miettimään: miten on mahdollista, että ajatus vanhenemises ta ja vanhuudesta herättää pelkoa jo nuorella iällä, vaikka omakohtaista kokemusta vanhuudesta elämänvaiheena ei vielä ole? Mistä johtuu, että vanhemmat ihmiset kokevat, ettei heidän äänensä tule kuulluksi yhteiskunnassa ja että he ovat ikään kuin näkymättömiä? Väitöskirjani antaa näihin kysymyksiin vastauksia ja esittää, että medialla on merkittävä rooli siinä, millaisena ymmärrämme ikääntymisen ja sen, mikä meitä otaksutusti odottaa, jos ja kun saavutamme vanhuuden. Toisaalta kysymykset siitä, kuka saa äänensä kuuluville ja kenet tehdään mediamaisemassa näkymättömäksi, ovat esimerkkejä mediasta vallankäytön ja marginalisoinnin välineenä – ja myös relevantteja kysymyksiä työssäni. Median kahtalaiset ikääntymisen kuvastot
{"title":"Vanhenemisen kotimaiset mediakuvastot","authors":"Hanna Varjakoski","doi":"10.23989/gerontologia.127584","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.127584","url":null,"abstract":"Vanhustyön keskusliitto teetätti vuoden 2022 alkupuolella kyselyn, jossa kysyttiin eri-ikäisten suomalaisten asenteita vanhenemista ja vanhuutta kohtaan. Kysyttäessä: kun ajattelet omaa vanhuuttasi, miltä se tuntuu? 26–35-vuotiaista vastaajista miltei 40 prosenttia vastasi, että oma vanhuus tuntuu melko pelottavalta tai erittäin pelottavalta. 55–65-vuotiaiden ikäryhmässä näin vastasi joka kolmas. Vaikka omaan ikääntymiseen saatettiin suhtautua myönteisemmin, erityisesti iäkkäämmät vastaajat ja naiset näkivät, että yhteiskunnallisella tasolla vanhuutta pidetään kielteisenä asiana ja että iäkkäät ihmiset tulevat huonosti kuulluiksi yhteiskunnassamme. Miltei puolet (47 %) kaikista vastaajista oli myös sitä mieltä, että Suomessa syrjitään iäkkäitä. Poliitikkojen nähtiin olevan isoin iäkkäitä syrjivä taho, mutta joka kolmas tunnisti myös tiedotusvälineiden syrjivän iäkkäitä ihmisiä. (Vanhustyön keskusliitto 2022.) Kyselyn vastaukset laittavat miettimään: miten on mahdollista, että ajatus vanhenemises ta ja vanhuudesta herättää pelkoa jo nuorella iällä, vaikka omakohtaista kokemusta vanhuudesta elämänvaiheena ei vielä ole? Mistä johtuu, että vanhemmat ihmiset kokevat, ettei heidän äänensä tule kuulluksi yhteiskunnassa ja että he ovat ikään kuin näkymättömiä? Väitöskirjani antaa näihin kysymyksiin vastauksia ja esittää, että medialla on merkittävä rooli siinä, millaisena ymmärrämme ikääntymisen ja sen, mikä meitä otaksutusti odottaa, jos ja kun saavutamme vanhuuden. Toisaalta kysymykset siitä, kuka saa äänensä kuuluville ja kenet tehdään mediamaisemassa näkymättömäksi, ovat esimerkkejä mediasta vallankäytön ja marginalisoinnin välineenä – ja myös relevantteja kysymyksiä työssäni. Median kahtalaiset ikääntymisen kuvastot","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"92 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"83795402","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2023-06-09DOI: 10.23989/gerontologia.115978
Roosa-Maria Savela, Irma Nykänen, Tarja Välimäki
Koronapandemian aikaiset rajoitustoimet muuttivat merkittävästi omaishoitajien saamia tukipalveluita. Pandemia vaikeutti omaishoitajien arkielämän sujumista sekä aiheutti epävarmuutta omasta ja hoidettavan terveydestä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata omaishoitajien kokemaa terveydentilaa ja elämänlaatua sekä itsearvioitua fyysistä ja psyykkistä terveyttä koronapandemian aikana. Aineistona olivat Suomessa täysi-ikäistä henkilöä hoitavien omaishoitajien (n=234) vastaukset Eurocarersin ja Italian National Institute of Health and Science on Ageing (INRCA) -tutkimuslaitoksen kyselyaineistosta. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä marraskuun 2020 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana. Aineisto analysoitiin kuvailevilla tilastollisilla menetelmillä ja binäärisellä logistisella regressioanalyysilla. Omaishoitajan päivittäinen kanssakäyminen vain hoitamansa henkilön kanssa oli yhteydessä omaishoitajan heikentyneeseen fyysiseen kuntoon, psyykkiseen hyvinvointiin, yleiseen terveydentilaan ja elämänlaatuun. Omaishoitajan kokema vapauden puute oli yhteydessä heikentyneeseen psyykkiseen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Lisäksi hoidettavan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeytyminen oli yhteydessä omaishoitajan heikentyneeseen psyykkiseen hyvinvointiin. Koronapandemian vaikutukset ovat olleet omaishoitajille monitahoisia, ja nämä vaikutukset tulee ottaa huomioon tukitoimien suunnittelussa. The effects of COVID-19 restrictions on family caregivers’ self-reported health and quality of life The COVID-19 pandemic has caused uncertainty for family caregivers and practical difficulties in everyday life. Therefore, this research assesses the experiences of family caregivers on their health and quality of life during the pandemic in Finland. The study included family caregivers caring for an adult (n=234). Data were collected from November 2020 to March 2021 through a web-based survey created by Eurocarers in collaboration with the Italian National Institute of Health and Science on Ageing. The data were analyzed with binary logistic regression analysis. Family caregivers’ daily contact only with their care recipient predicted caregivers’ impaired physical condition, psychological well-being, general health, and quality of life. In addition, the lack of freedom experienced by the family caregiver was associated with impaired psychological well-being and quality of life. Consequently, the effects of the pandemic have been multi-layered for family caregivers, which must be considered when planning support measures.
{"title":"Koronarajoitusten yhteys omaishoitajien kokemaan terveyteen ja elämänlaatuun","authors":"Roosa-Maria Savela, Irma Nykänen, Tarja Välimäki","doi":"10.23989/gerontologia.115978","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.115978","url":null,"abstract":"Koronapandemian aikaiset rajoitustoimet muuttivat merkittävästi omaishoitajien saamia tukipalveluita. Pandemia vaikeutti omaishoitajien arkielämän sujumista sekä aiheutti epävarmuutta omasta ja hoidettavan terveydestä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata omaishoitajien kokemaa terveydentilaa ja elämänlaatua sekä itsearvioitua fyysistä ja psyykkistä terveyttä koronapandemian aikana. Aineistona olivat Suomessa täysi-ikäistä henkilöä hoitavien omaishoitajien (n=234) vastaukset Eurocarersin ja Italian National Institute of Health and Science on Ageing (INRCA) -tutkimuslaitoksen kyselyaineistosta. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä marraskuun 2020 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana. Aineisto analysoitiin kuvailevilla tilastollisilla menetelmillä ja binäärisellä logistisella regressioanalyysilla. Omaishoitajan päivittäinen kanssakäyminen vain hoitamansa henkilön kanssa oli yhteydessä omaishoitajan heikentyneeseen fyysiseen kuntoon, psyykkiseen hyvinvointiin, yleiseen terveydentilaan ja elämänlaatuun. Omaishoitajan kokema vapauden puute oli yhteydessä heikentyneeseen psyykkiseen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Lisäksi hoidettavan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeytyminen oli yhteydessä omaishoitajan heikentyneeseen psyykkiseen hyvinvointiin. Koronapandemian vaikutukset ovat olleet omaishoitajille monitahoisia, ja nämä vaikutukset tulee ottaa huomioon tukitoimien suunnittelussa.\u0000The effects of COVID-19 restrictions on family caregivers’ self-reported health and quality of life\u0000The COVID-19 pandemic has caused uncertainty for family caregivers and practical difficulties in everyday life. Therefore, this research assesses the experiences of family caregivers on their health and quality of life during the pandemic in Finland. The study included family caregivers caring for an adult (n=234). Data were collected from November 2020 to March 2021 through a web-based survey created by Eurocarers in collaboration with the Italian National Institute of Health and Science on Ageing. The data were analyzed with binary logistic regression analysis. Family caregivers’ daily contact only with their care recipient predicted caregivers’ impaired physical condition, psychological well-being, general health, and quality of life. In addition, the lack of freedom experienced by the family caregiver was associated with impaired psychological well-being and quality of life. Consequently, the effects of the pandemic have been multi-layered for family caregivers, which must be considered when planning support measures.","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"9 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"80542770","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2023-06-09DOI: 10.23989/gerontologia.129559
A. Viljanen
{"title":"Subjektiivisten ja objektiivisten terveyden ja toimintakyvyn mittareiden yhteys pitkäaikaishoitoon joutumiseen ja kuolemaan – kotona asuviin iäkkäisiin kohdistuva seurantatutkimus","authors":"A. Viljanen","doi":"10.23989/gerontologia.129559","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.129559","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"164 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"79154693","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2023-06-09DOI: 10.23989/gerontologia.121998
Kaija Siirilä, Anja Rantanen, Mira Palonen
Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan haja-asutusalueella ilman säännöllistä kotihoitoa asuvien iäkkäiden suoria ja välillisiä kokemuksia terveydenhuollon palveluista. Väestön ikääntyessä terveydenhuollon palvelutarve kasvaa, ja samaan aikaan palvelut keskittyvät yhä enemmän kasvukeskuksiin. Toisaalta juuri haja-asutusalueella asuvien iäkkäiden palvelut ovat vaarassa vähentyä, erityisesti niillä, joilla on puutteita digitaidoissa. Aineisto muodostui kahdeksan länsisuomalaisella haja-asutusalueella ilman säännöllistä kotihoitoa asuvan yli 75-vuotiaan henkilön haastatteluista. Tutkimukseen osallistujat rekrytoitiin lumipallo-otannalla ja haastattelut toteutettiin avoimina yksilöhaastatteluina puhelimitse tai kasvotusten. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimukseen osallistujat kokivat terveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden heikentyneen ja siten vaikeuttaneen heidän asiointiaan. Palvelukokemus nähtiin merkityksellisenä, ja haastateltavat olivat kuitenkin varsin tyytyväisiä fyysisiin palveluihin niihin päästessään. Lähipalveluissa erityisesti hoitajan rooli oli merkittävä. Sähköiseen asiointiin suhtauduttiin ristiriitaisesti: se koettiin hankalaksi mutta samalla monien palveluiden saamisen ehdoksi. Osallisuutta omaa hoitoa koskevaan päätöksentekoon pidettiin tärkeänä, ja tähän liittyi keskeisesti kuulluksi tulemisen tunne. Läheisillä oli merkittävä rooli asioinnin tukena ja usein konkreettisena apuna palveluihin kulkemisessa. Experiences of the older people living in a rural area without regular home care regarding healthcare services The study examines the experiences of the older people living in a rural area without regular home care regarding healthcare services. As the population ages, the need for healthcare services increases, and at the same time, services are increasingly concentrated in growth centers. Older people living in rural areas have traditionally not been considered the most active population group to promote their service needs or defend their interests, and therefore hearing them out is justified. The data consisted of interviews with eight people over 75 living in a rural area in Western Finland without regular home care. The interviewees were recruited for the study by snowball sampling and the interviews were carried out as open individual interviews by phone or face to face. The data were analyzed using inductive content analysis. The participants in the study felt that the availability of healthcare services had weakened and thus made their lives more difficult. In addition, the increased eHealth services caused difficulties in everyday life. However, the elderly interviewed were quite satisfied with the physical services when they got to them. Service experience and the role of nurses were meaningful to them. Everyday life was managed with a little help, and the support received from loved ones played a significant role in getting services. In addition, participati
{"title":"Haja-asutusalueella ilman säännöllistä kotihoitoa asuvien iäkkäiden kokemuksia terveydenhuollon palveluista","authors":"Kaija Siirilä, Anja Rantanen, Mira Palonen","doi":"10.23989/gerontologia.121998","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.121998","url":null,"abstract":"Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan haja-asutusalueella ilman säännöllistä kotihoitoa asuvien iäkkäiden suoria ja välillisiä kokemuksia terveydenhuollon palveluista. Väestön ikääntyessä terveydenhuollon palvelutarve kasvaa, ja samaan aikaan palvelut keskittyvät yhä enemmän kasvukeskuksiin. Toisaalta juuri haja-asutusalueella asuvien iäkkäiden palvelut ovat vaarassa vähentyä, erityisesti niillä, joilla on puutteita digitaidoissa. Aineisto muodostui kahdeksan länsisuomalaisella haja-asutusalueella ilman säännöllistä kotihoitoa asuvan yli 75-vuotiaan henkilön haastatteluista. Tutkimukseen osallistujat rekrytoitiin lumipallo-otannalla ja haastattelut toteutettiin avoimina yksilöhaastatteluina puhelimitse tai kasvotusten. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimukseen osallistujat kokivat terveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden heikentyneen ja siten vaikeuttaneen heidän asiointiaan. Palvelukokemus nähtiin merkityksellisenä, ja haastateltavat olivat kuitenkin varsin tyytyväisiä fyysisiin palveluihin niihin päästessään. Lähipalveluissa erityisesti hoitajan rooli oli merkittävä. Sähköiseen asiointiin suhtauduttiin ristiriitaisesti: se koettiin hankalaksi mutta samalla monien palveluiden saamisen ehdoksi. Osallisuutta omaa hoitoa koskevaan päätöksentekoon pidettiin tärkeänä, ja tähän liittyi keskeisesti kuulluksi tulemisen tunne. Läheisillä oli merkittävä rooli asioinnin tukena ja usein konkreettisena apuna palveluihin kulkemisessa. Experiences of the older people living in a rural area without regular home care regarding healthcare services The study examines the experiences of the older people living in a rural area without regular home care regarding healthcare services. As the population ages, the need for healthcare services increases, and at the same time, services are increasingly concentrated in growth centers. Older people living in rural areas have traditionally not been considered the most active population group to promote their service needs or defend their interests, and therefore hearing them out is justified. The data consisted of interviews with eight people over 75 living in a rural area in Western Finland without regular home care. The interviewees were recruited for the study by snowball sampling and the interviews were carried out as open individual interviews by phone or face to face. The data were analyzed using inductive content analysis. The participants in the study felt that the availability of healthcare services had weakened and thus made their lives more difficult. In addition, the increased eHealth services caused difficulties in everyday life. However, the elderly interviewed were quite satisfied with the physical services when they got to them. Service experience and the role of nurses were meaningful to them. Everyday life was managed with a little help, and the support received from loved ones played a significant role in getting services. In addition, participati","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"493 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135101001","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2023-05-05DOI: 10.23989/gerontologia.121547
Virpi Salo, Minna Laitila, Riikka Halmesmäki
Väestön entistä nopeampi ikääntyminen haastaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen koulutuksen. Hoitoalan opiskelijoiden valmistaminen yhä kasvavan ikääntyvän väestön hoitoon koetaan sairaanhoitajakoulutuksessa haasteena. Tutkimuksessa analysoitiin temaattisen analyysin avulla sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia gerontologisen hoitotyön simulaatio-opetuksesta. Lisäksi kartoitettiin sitä, mitä opiskelijat arvioivat oppineensa kokonaisuudessaan gerontologisen hoitotyön opintojaksolla. Aineisto kerättiin Webropol-verkkokyselyllä hoitotyön opiskelijoilta (N=39), jotka osallistuivat simulaatioihin syksyllä 2021 ja keväällä 2022. Tulokset osoittivat, että sairaanhoitajaopiskelijat kokivat simulaatiot turvalliseksi ja realistiseksi oppimisympäristöksi, jossa myös virheiden tekeminen ja niistä oppiminen oli mahdollista. Jotkut opiskelijat kokivat ahdistusta tai pelkoa simulaatioiden yhteydessä. Simulaatioiden tekniseen toteutukseen ja opiskelijoiden huolelliseen valmisteluun tulee kiinnittää huomiota. On tärkeää varmistaa simulaatiopedagogiikan ja erilaisten simulaatio-opetukseen liittyvien työvälineiden osaaminen. Simulaatio-opetusta tulisi kehittää edelleen huomioiden oppilaiden tunteiden, stressin ja jännityksen vaikutus oppimiseen. Hyvä valmistautuminen ja suunnittelu voivat auttaa opiskelijoita orientoitumaan simulaatioon ja siten mahdollisesti vähentämään siihen kohdistuvaa stressiä ja jännitystä. Gerontological nursing – Nursing students experiences of simulation teaching in a University of Applied Sciences The population is aging much faster than before, which challenges social and health care and its education. Preparing nursing students to care for the increasing aging population is seen as a challenge in nursing education. In this research, nursing students’ experiences of gerontological nursing simulation teaching are analyzed using thematic analysis. In addition, the contents of simulation teaching in gerontological nursing are examined. The data was collected from nursing students (N=39) who participated in the simulations in autumn 2021 and spring 2022 using the Webropol online survey. The results showed that the nursing students experienced the simulations as a safe and realistic learning environment, where it was also possible to make mistakes and learn from them. Some students experienced anxiety or fear during the simulations. It is important to pay attention to the technical implementation of the simulations and the careful preparation of the students. It is important to ensure knowledge of simulation pedagogy and various tools related to simulation teaching. Simulation teaching should be developed further, taking into account the effect of students’ emotions, stress and tension on learning. Good preparation and planning can help students orient themselves to the simulation and thus potentially reduce the stress and tension associated with it.
{"title":"Ikääntyneiden hoitotyö – sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia simulaatio-opetuksesta ammattikorkeakoulussa","authors":"Virpi Salo, Minna Laitila, Riikka Halmesmäki","doi":"10.23989/gerontologia.121547","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.121547","url":null,"abstract":"Väestön entistä nopeampi ikääntyminen haastaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen koulutuksen. Hoitoalan opiskelijoiden valmistaminen yhä kasvavan ikääntyvän väestön hoitoon koetaan sairaanhoitajakoulutuksessa haasteena. Tutkimuksessa analysoitiin temaattisen analyysin avulla sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia gerontologisen hoitotyön simulaatio-opetuksesta. Lisäksi kartoitettiin sitä, mitä opiskelijat arvioivat oppineensa kokonaisuudessaan gerontologisen hoitotyön opintojaksolla. Aineisto kerättiin Webropol-verkkokyselyllä hoitotyön opiskelijoilta (N=39), jotka osallistuivat simulaatioihin syksyllä 2021 ja keväällä 2022. Tulokset osoittivat, että sairaanhoitajaopiskelijat kokivat simulaatiot turvalliseksi ja realistiseksi oppimisympäristöksi, jossa myös virheiden tekeminen ja niistä oppiminen oli mahdollista. Jotkut opiskelijat kokivat ahdistusta tai pelkoa simulaatioiden yhteydessä. Simulaatioiden tekniseen toteutukseen ja opiskelijoiden huolelliseen valmisteluun tulee kiinnittää huomiota. On tärkeää varmistaa simulaatiopedagogiikan ja erilaisten simulaatio-opetukseen liittyvien työvälineiden osaaminen. Simulaatio-opetusta tulisi kehittää edelleen huomioiden oppilaiden tunteiden, stressin ja jännityksen vaikutus oppimiseen. Hyvä valmistautuminen ja suunnittelu voivat auttaa opiskelijoita orientoitumaan simulaatioon ja siten mahdollisesti vähentämään siihen kohdistuvaa stressiä ja jännitystä.\u0000Gerontological nursing – Nursing students experiences of simulation teaching in a University of Applied Sciences \u0000The population is aging much faster than before, which challenges social and health care and its education. Preparing nursing students to care for the increasing aging population is seen as a challenge in nursing education. In this research, nursing students’ experiences of gerontological nursing simulation teaching are analyzed using thematic analysis. In addition, the contents of simulation teaching in gerontological nursing are examined. The data was collected from nursing students (N=39) who participated in the simulations in autumn 2021 and spring 2022 using the Webropol online survey. The results showed that the nursing students experienced the simulations as a safe and realistic learning environment, where it was also possible to make mistakes and learn from them. Some students experienced anxiety or fear during the simulations. It is important to pay attention to the technical implementation of the simulations and the careful preparation of the students. It is important to ensure knowledge of simulation pedagogy and various tools related to simulation teaching. Simulation teaching should be developed further, taking into account the effect of students’ emotions, stress and tension on learning. Good preparation and planning can help students orient themselves to the simulation and thus potentially reduce the stress and tension associated with it.\u0000 ","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"11 4 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-05-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"83755529","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2023-03-10DOI: 10.23989/gerontologia.115373
Anna Ruuskanen, Hanna Ristolainen, Elisa Tiilikainen, P. Topo, Eveliina Kankaanpää
Osallisuuden edistämistä pidetään keskeisenä yhteiskuntapoliittisena tavoitteena ja ikääntyneiden osallisuutta vahvistavaa toimintaa järjestetään laajasti eri sektoreilla. Erityisesti erilaisten ryhmämuotoisten toimintamallien on nähty edistävän ikääntyneiden osallisuuden kokemusta. Tämä systemaattinen kirjallisuuskatsaus käsittelee tutkimusjulkaisuja, joissa on tarkasteltu ikääntyneiden ryhmätoiminnan vaikutuksia osallisuuteen ja toiminnan taloudellista arviointia. Osallisuuden kokemuksia oli tarkasteltu monissa tutkimuksissa, mutta taloudellisen arvioinnin näkökulma oli harvinaisempi. Lopulliseen tarkasteluun valikoitui viisi artikkelia. Näissä osallisuutta oli arvioitu monilla erilaisilla mittareilla, mikä vaikeutti vertailtavuutta. Lähes kaikissa tutkimuksissa havaittiin, että interventio paransi osallisuutta jolla-kin mittarilla. Koska tutkimusartikkeleita oli vähän ja taloudelliset arvioinnit oli toteutettu erilaisilla menetelmillä, ei interventioiden kustannusvaikuttavuudesta voida tehdä päätelmiä. Economic evaluation of group-based intervention for older people and effects on social inclusion Increasing social inclusion is a central goal of social policy. Activities to increase social inclusion of older people are widely organized in different sectors. Especially, various group-based approaches seem to increase social inclusion of older people. In this systematic review, we examine studies which evaluated the effects of group-based interventions to increase social inclusion of older people, and which also applied an economic evaluation. The perspective of economic evaluation was not common. We could include only five articles in the review. In these articles, social inclusion had been assessed with many different indicators, making studies difficult to compare. Four studies reported that the intervention increased social inclusion regardless of the indicator used. Because the methods in the studies varied, no numerical conclusions could be drawn about the cost-effectiveness of the interventions.
{"title":"Ikääntyneiden ryhmätoiminnan taloudellinen arviointi ja vaikutukset osallisuuteen","authors":"Anna Ruuskanen, Hanna Ristolainen, Elisa Tiilikainen, P. Topo, Eveliina Kankaanpää","doi":"10.23989/gerontologia.115373","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.115373","url":null,"abstract":"Osallisuuden edistämistä pidetään keskeisenä yhteiskuntapoliittisena tavoitteena ja ikääntyneiden osallisuutta vahvistavaa toimintaa järjestetään laajasti eri sektoreilla. Erityisesti erilaisten ryhmämuotoisten toimintamallien on nähty edistävän ikääntyneiden osallisuuden kokemusta. Tämä systemaattinen kirjallisuuskatsaus käsittelee tutkimusjulkaisuja, joissa on tarkasteltu ikääntyneiden ryhmätoiminnan vaikutuksia osallisuuteen ja toiminnan taloudellista arviointia. Osallisuuden kokemuksia oli tarkasteltu monissa tutkimuksissa, mutta taloudellisen arvioinnin näkökulma oli harvinaisempi. Lopulliseen tarkasteluun valikoitui viisi artikkelia. Näissä osallisuutta oli arvioitu monilla erilaisilla mittareilla, mikä vaikeutti vertailtavuutta. Lähes kaikissa tutkimuksissa havaittiin, että interventio paransi osallisuutta jolla-kin mittarilla. Koska tutkimusartikkeleita oli vähän ja taloudelliset arvioinnit oli toteutettu erilaisilla menetelmillä, ei interventioiden kustannusvaikuttavuudesta voida tehdä päätelmiä.\u0000Economic evaluation of group-based intervention for older people and effects on social inclusion\u0000Increasing social inclusion is a central goal of social policy. Activities to increase social inclusion of older people are widely organized in different sectors. Especially, various group-based approaches seem to increase social inclusion of older people. In this systematic review, we examine studies which evaluated the effects of group-based interventions to increase social inclusion of older people, and which also applied an economic evaluation. The perspective of economic evaluation was not common. We could include only five articles in the review. In these articles, social inclusion had been assessed with many different indicators, making studies difficult to compare. Four studies reported that the intervention increased social inclusion regardless of the indicator used. Because the methods in the studies varied, no numerical conclusions could be drawn about the cost-effectiveness of the interventions.","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"144 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-03-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"76818168","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：