Pub Date : 2024-03-08DOI: 10.23989/gerontologia.130934
Ida Jarnila, Sini Eloranta
Tutkimuksessa määritellään etäkotihoidon asiakkuutta ja annetaan tilaa asiakkaiden omille kokemuksille. Aineisto kerättiin syksyllä 2022 suomalaisen kunnan etäkotihoidon asiakkailta ryhmähaastatteluilla, joita toteutettiin kaksi yhteensä kymmenelle asiakkaalle. Aineistosta analysoitiin asiakkuuden erilaisia ilmenemismuotoja ja merkityksiä diskurssianalyysiä hyödyntäen. Etäkotihoidon ikääntyneet asiakkaat eivät olleet itse valinneet etäkotihoitoa, vaan heidät oli valittu asiakkaiksi. Etäkotihoito tuntui sopivan parhaiten asiakkaille, jotka viettivät pääosin aikaa omassa kodissaan ja joilla oli riittävästi tai kohtuullinen määrä myös perinteisiä kotihoidon käyntejä etähoidon rinnalla. Haastatellut asiakkaat olisivat halunneet vaikuttaa enemmän palvelun toteutustapaan, kuten etähoidon määrään suhteessa perinteisiin kotikäynteihin ja yhteydenottoaikaan. Etäkotihoitoa tulisi kehittää jatkossa asiakaslähtöisesti. Asiakkaiden kuulemiseen tulisi luoda selkeät hoitotyön käytännöt. Asiakkaiden arvokasta kokemusasiantuntijuutta kannattaisi hyödyntää etäkotihoidon kehittämisessä. Tulevaisuudessa etäpalvelua tulisi kehittää joustavaksi, paikasta ja ajasta riippumattomaksi, jotta etähoito soveltuisi nykyistä paremmin myös kodin ulkopuolella liikkuville asiakkaille. Customer experiences of remote home care The research describes what kinds of experiences older people have about being a client in remote home care. The data were collected in the fall of 2022 from clients of remote home care in one large Finnish city. Two group interviews were conducted with a total of ten customers. The data were qualitatively analyzed using discourse analysis. The clients of remote home care had not chosen remote care for themselves, but they were rather chosen as clients. Remote home care seemed to be most suitable for clients who mainly spent time at home and who also received a reasonable amount of traditional home care as well. Many of the customers interviewed would have liked to have more influence on the content of the service, such as the amount of remote care in relation to traditional home visits as well as the time of contact. In the future, remote care should be developed in a customer-oriented manner. Consistent care practices should be created for the systematic consultation of clients. The valuable expertise of remote care customers should be utilized in the development of remote care. In the future, remote services should be developed to be flexible, independent of place and time, so that remote care would be more suitable than it is now, even for customers who have ability to move outside their home.
{"title":"Iäkkäiden asiakkaiden kokemuksia etäkotihoidosta","authors":"Ida Jarnila, Sini Eloranta","doi":"10.23989/gerontologia.130934","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.130934","url":null,"abstract":"Tutkimuksessa määritellään etäkotihoidon asiakkuutta ja annetaan tilaa asiakkaiden omille kokemuksille. Aineisto kerättiin syksyllä 2022 suomalaisen kunnan etäkotihoidon asiakkailta ryhmähaastatteluilla, joita toteutettiin kaksi yhteensä kymmenelle asiakkaalle. Aineistosta analysoitiin asiakkuuden erilaisia ilmenemismuotoja ja merkityksiä diskurssianalyysiä hyödyntäen. Etäkotihoidon ikääntyneet asiakkaat eivät olleet itse valinneet etäkotihoitoa, vaan heidät oli valittu asiakkaiksi. Etäkotihoito tuntui sopivan parhaiten asiakkaille, jotka viettivät pääosin aikaa omassa kodissaan ja joilla oli riittävästi tai kohtuullinen määrä myös perinteisiä kotihoidon käyntejä etähoidon rinnalla. Haastatellut asiakkaat olisivat halunneet vaikuttaa enemmän palvelun toteutustapaan, kuten etähoidon määrään suhteessa perinteisiin kotikäynteihin ja yhteydenottoaikaan. Etäkotihoitoa tulisi kehittää jatkossa asiakaslähtöisesti. Asiakkaiden kuulemiseen tulisi luoda selkeät hoitotyön käytännöt. Asiakkaiden arvokasta kokemusasiantuntijuutta kannattaisi hyödyntää etäkotihoidon kehittämisessä. Tulevaisuudessa etäpalvelua tulisi kehittää joustavaksi, paikasta ja ajasta riippumattomaksi, jotta etähoito soveltuisi nykyistä paremmin myös kodin ulkopuolella liikkuville asiakkaille.\u0000Customer experiences of remote home care\u0000The research describes what kinds of experiences older people have about being a client in remote home care. The data were collected in the fall of 2022 from clients of remote home care in one large Finnish city. Two group interviews were conducted with a total of ten customers. The data were qualitatively analyzed using discourse analysis. The clients of remote home care had not chosen remote care for themselves, but they were rather chosen as clients. Remote home care seemed to be most suitable for clients who mainly spent time at home and who also received a reasonable amount of traditional home care as well. Many of the customers interviewed would have liked to have more influence on the content of the service, such as the amount of remote care in relation to traditional home visits as well as the time of contact. In the future, remote care should be developed in a customer-oriented manner. Consistent care practices should be created for the systematic consultation of clients. The valuable expertise of remote care customers should be utilized in the development of remote care. In the future, remote services should be developed to be flexible, independent of place and time, so that remote care would be more suitable than it is now, even for customers who have ability to move outside their home.","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"47 17","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-03-08","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140257741","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2024-03-08DOI: 10.23989/gerontologia.138568
Ursula Schwab, Heli Helminen, Tarja Kemppainen, Lars Konttinen, Maria Nuotio, Helena Orell, Ulla Siljamäki-Ojansuu, T. Strandberg
{"title":"Vajaaravitsemusriskin tunnistamisella ikäihmiselle toimintakykyä ja terveyttä","authors":"Ursula Schwab, Heli Helminen, Tarja Kemppainen, Lars Konttinen, Maria Nuotio, Helena Orell, Ulla Siljamäki-Ojansuu, T. Strandberg","doi":"10.23989/gerontologia.138568","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.138568","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"50 15","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-03-08","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140076772","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2024-03-08DOI: 10.23989/gerontologia.130661
Maria Jylhä, Riitta Vesala, Katri Turunen, Tiia Ngandu, Miia Kivipelto, Satu Havulinna, Jenni Kulmala
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ikääntyneiden ihmisten kokemuksia FINGER-tutkimuksen (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) kaksivuotiseen elintapainterventioon sisältyneestä ohjatusta ryhmämuotoisesta kuntosaliharjoittelusta sekä heidän liikuntatottumuksiaan ja fyysistä aktiivisuuttaan yksitoista vuotta intervention alkamisen jälkeen. Tutkimuksen aineisto kerättiin osana FINGER-tutkimuksen yhdentoista vuoden seurantaa kahdessa ryhmämuotoisessa teemahaastattelussa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulokset osoittivat, että yhteisöllinen ja yksilöllistä ohjausta sisältävä kuntosaliharjoittelu tuki haastatteluun osallistuneiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, lisäsi ymmärrystä liikunnallisen elämäntavan merkityksestä ja motivoi liikkumaan pitkällä aikavälillä. Yksitoista vuotta elintapaintervention alkamisen jälkeen haastatteluun osallistuneita voitiin kuvata hyvinvointiaktiivisiksi ikääntyviksi ihmisiksi, joiden liikuntatottumuksiin sisältyi terveys-, elämänkulku-, hyöty- ja elinpiiriliikkumisen piirteitä. Tulokset osoittivat, että ikääntyneille ihmisille suunnitellulla ohjatulla kuntosaliharjoittelulla voidaan lisätä heidän ymmärrystään fyysisen aktiivisuuden hyödyistä, tukea elämänhallintaa ja resilienssiä ja sitä kautta ylläpitää toimintakykyä sekä edistää aktiivista ikääntymistä. Older adults’ experiences of gym training in the FINGER-lifestyle intervention study and exercise habits after the intervention The aim of this study was to describe older adults’ experiences of guided group gym training included in the two-year lifestyle intervention of the FINGER study (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) and their exercise habits and physical activity eleven years after the intervention began. The research material was collected as part of the eleven-year follow-up of the FINGER study in two theme-based group interviews. The data were analysed using inductive content analysis. The results showed that gym training with community and individual guidance supported the well-being of the interview participants comprehensibly, increased their understanding of the importance of an active lifestyle, and motivated them to exercise in the long term. Eleven years after the start of the lifestyle intervention, the participants in the interview could be described as well-being-active aging people, whose exercise habits included aspects of health, life course, benefit, and life circle movement. The results showed that guided gym training aimed at older adults can increase their understanding of the benefits of physical activity, support life management and resilience and thereby maintain functional capacity, and promote active aging.
{"title":"Ikääntyneiden ihmisten kokemukset FINGER-elintapaintervention kuntosaliharjoittelusta ja liikuntatottumukset intervention jälkeen","authors":"Maria Jylhä, Riitta Vesala, Katri Turunen, Tiia Ngandu, Miia Kivipelto, Satu Havulinna, Jenni Kulmala","doi":"10.23989/gerontologia.130661","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.130661","url":null,"abstract":"Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ikääntyneiden ihmisten kokemuksia FINGER-tutkimuksen (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) kaksivuotiseen elintapainterventioon sisältyneestä ohjatusta ryhmämuotoisesta kuntosaliharjoittelusta sekä heidän liikuntatottumuksiaan ja fyysistä aktiivisuuttaan yksitoista vuotta intervention alkamisen jälkeen. Tutkimuksen aineisto kerättiin osana FINGER-tutkimuksen yhdentoista vuoden seurantaa kahdessa ryhmämuotoisessa teemahaastattelussa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulokset osoittivat, että yhteisöllinen ja yksilöllistä ohjausta sisältävä kuntosaliharjoittelu tuki haastatteluun osallistuneiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, lisäsi ymmärrystä liikunnallisen elämäntavan merkityksestä ja motivoi liikkumaan pitkällä aikavälillä. Yksitoista vuotta elintapaintervention alkamisen jälkeen haastatteluun osallistuneita voitiin kuvata hyvinvointiaktiivisiksi ikääntyviksi ihmisiksi, joiden liikuntatottumuksiin sisältyi terveys-, elämänkulku-, hyöty- ja elinpiiriliikkumisen piirteitä. Tulokset osoittivat, että ikääntyneille ihmisille suunnitellulla ohjatulla kuntosaliharjoittelulla voidaan lisätä heidän ymmärrystään fyysisen aktiivisuuden hyödyistä, tukea elämänhallintaa ja resilienssiä ja sitä kautta ylläpitää toimintakykyä sekä edistää aktiivista ikääntymistä.\u0000Older adults’ experiences of gym training in the FINGER-lifestyle intervention study and exercise habits after the intervention\u0000The aim of this study was to describe older adults’ experiences of guided group gym training included in the two-year lifestyle intervention of the FINGER study (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) and their exercise habits and physical activity eleven years after the intervention began. The research material was collected as part of the eleven-year follow-up of the FINGER study in two theme-based group interviews. The data were analysed using inductive content analysis. The results showed that gym training with community and individual guidance supported the well-being of the interview participants comprehensibly, increased their understanding of the importance of an active lifestyle, and motivated them to exercise in the long term. Eleven years after the start of the lifestyle intervention, the participants in the interview could be described as well-being-active aging people, whose exercise habits included aspects of health, life course, benefit, and life circle movement. The results showed that guided gym training aimed at older adults can increase their understanding of the benefits of physical activity, support life management and resilience and thereby maintain functional capacity, and promote active aging.","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"121 S158","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-03-08","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140257211","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2023-12-08DOI: 10.23989/gerontologia.127396
J. Paltamaa, Eija Janhunen, Riitta Räsänen
Tutkimuksemme kohdentui vanhuspalveluiden henkilöstön työkykyyn. Pyrimme ymmärtämään, miksi ja miten työtä tehdään ammatillisesti hyvällä ja samalla työhyvinvointia vahvistavalla asenteella ja tavalla. Tapaustutkimuksemme kohdistui kahteen vanhuspalveluita tarjoavaan yritykseen. Henkilöstön työkykyä selvitimme Webropol-kyselyllä tutkimuksemme alku- ja loppuvaiheessa. Työkykyä tarkastelimme Työterveyslaitoksen Työkykytalo-mallin mukaisesti. Sen perusta ‒ henkilöstön kokema työkyky ja osaaminen ‒ oli hyvä. Yhteiskehittämisen teemoiksi nousivat arvot, asenteet ja motivaatio sekä johtaminen ja työyhteisö. Osana tutkimusta toteutimme yli 50 tiimivalmennusta, joissa keskityttiin työhyvinvoinnin edistämiseen laadun omavalvonnan avulla. Henkilöstön kokema työkyky pysyi hyvin samanlaisena kahden vuoden seurantajakson aikana. Selkein muutos tapahtui esihenkilöiden toimintaan liittyvissä kokemuksissa. Esihenkilöt huomioivat työntekijöiden mielipiteet ja reagoivat niihin aiempaa herkemmin. Henkilöstön asenne omaan työhönsä oli positiivinen, mutta työn kuormittavuus ja riittämättömyyden tunne aiheuttivat ristiriitaa omien arvojen kanssa. Toimiva omavalvonta helpottaa työn suorittamista, kun jokainen työntekijä tietää tehtävänsä, vastuunsa ja pelisäännöt organisaation omavalvontasuunnitelmaan perustuen. Työnkuvien selkeyttäminen ja vaikuttavien toimintamallien käyttö lisäävät myös työpaikan houkuttelevuutta, veto- ja pitovoimaa. Work community and self-monitoring to support the well-being of staff in services for the elderly Our research focused on the well-being of employees working in services for the elderly and sought to understand why and how to work professionally with a good attitude and in a way that promotes well-being. Our case study was limited to two companies providing services to elderly people. We used a Webropol questionnaire to explore well-being at the beginning and end of our study. We analysed work ability according to the Work Ability model of the Finnish Institute of Occupational Health. Its basis, i.e., the perceived work ability and competence of the employees, was good. Values, attitudes, and motivation as well as leadership and work community, were the themes of co-creation. As a concrete way of working, we conducted more than 50 team coaching sessions focusing on promoting well-being at work through quality self-monitoring. Perceived well-being at work remained very similar over the two-year follow-up period. The most obvious change was in the employees’ perception of their supervisors’ performance. They listened better to the opinions of their employees. Employees were positive about their own work, but the stress and feelings of inadequacy caused by their work were at odds with their own values. We found that effective self-monitoring facilitates well-being at work when everyone knows their role, responsibilities, and rules based on the organisation’s self-monitoring plan. Clarifying job descriptions and using effective procedures
{"title":"Työyhteisö ja omavalvonta vanhuspalveluiden henkilöstön työhyvinvointia tukemassa","authors":"J. Paltamaa, Eija Janhunen, Riitta Räsänen","doi":"10.23989/gerontologia.127396","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.127396","url":null,"abstract":"Tutkimuksemme kohdentui vanhuspalveluiden henkilöstön työkykyyn. Pyrimme ymmärtämään, miksi ja miten työtä tehdään ammatillisesti hyvällä ja samalla työhyvinvointia vahvistavalla asenteella ja tavalla. Tapaustutkimuksemme kohdistui kahteen vanhuspalveluita tarjoavaan yritykseen. Henkilöstön työkykyä selvitimme Webropol-kyselyllä tutkimuksemme alku- ja loppuvaiheessa. Työkykyä tarkastelimme Työterveyslaitoksen Työkykytalo-mallin mukaisesti. Sen perusta ‒ henkilöstön kokema työkyky ja osaaminen ‒ oli hyvä. Yhteiskehittämisen teemoiksi nousivat arvot, asenteet ja motivaatio sekä johtaminen ja työyhteisö. Osana tutkimusta toteutimme yli 50 tiimivalmennusta, joissa keskityttiin työhyvinvoinnin edistämiseen laadun omavalvonnan avulla. Henkilöstön kokema työkyky pysyi hyvin samanlaisena kahden vuoden seurantajakson aikana. Selkein muutos tapahtui esihenkilöiden toimintaan liittyvissä kokemuksissa. Esihenkilöt huomioivat työntekijöiden mielipiteet ja reagoivat niihin aiempaa herkemmin. Henkilöstön asenne omaan työhönsä oli positiivinen, mutta työn kuormittavuus ja riittämättömyyden tunne aiheuttivat ristiriitaa omien arvojen kanssa. Toimiva omavalvonta helpottaa työn suorittamista, kun jokainen työntekijä tietää tehtävänsä, vastuunsa ja pelisäännöt organisaation omavalvontasuunnitelmaan perustuen. Työnkuvien selkeyttäminen ja vaikuttavien toimintamallien käyttö lisäävät myös työpaikan houkuttelevuutta, veto- ja pitovoimaa.\u0000Work community and self-monitoring to support the well-being of staff in services for the elderly\u0000Our research focused on the well-being of employees working in services for the elderly and sought to understand why and how to work professionally with a good attitude and in a way that promotes well-being. Our case study was limited to two companies providing services to elderly people. We used a Webropol questionnaire to explore well-being at the beginning and end of our study. We analysed work ability according to the Work Ability model of the Finnish Institute of Occupational Health. Its basis, i.e., the perceived work ability and competence of the employees, was good. Values, attitudes, and motivation as well as leadership and work community, were the themes of co-creation. As a concrete way of working, we conducted more than 50 team coaching sessions focusing on promoting well-being at work through quality self-monitoring. Perceived well-being at work remained very similar over the two-year follow-up period. The most obvious change was in the employees’ perception of their supervisors’ performance. They listened better to the opinions of their employees. Employees were positive about their own work, but the stress and feelings of inadequacy caused by their work were at odds with their own values. We found that effective self-monitoring facilitates well-being at work when everyone knows their role, responsibilities, and rules based on the organisation’s self-monitoring plan. Clarifying job descriptions and using effective procedures ","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"56 46","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-08","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138588061","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2023-12-08DOI: 10.23989/gerontologia.141157
Annele Urtamo, Hanna Öhman
{"title":"EuGMS–kongressi Helsingissä 20.‒22.9.2023","authors":"Annele Urtamo, Hanna Öhman","doi":"10.23989/gerontologia.141157","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.141157","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"55 26","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-08","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138588237","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2023-12-08DOI: 10.23989/gerontologia.138557
Pirkko Muikku-Werner
{"title":"Elä hyvin, naura usein ‒ elämän ulottuvuuksia kielenkäytössä","authors":"Pirkko Muikku-Werner","doi":"10.23989/gerontologia.138557","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.138557","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"5 10","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-08","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138586550","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2023-12-08DOI: 10.23989/gerontologia.140877
Jenni Kulmala
{"title":"Alzheimer Europen 33. konferenssi kokosi lokakuussa Helsinkiin ennätysmäärän muistitutkijoita","authors":"Jenni Kulmala","doi":"10.23989/gerontologia.140877","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.140877","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"43 2","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-08","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138587490","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：