Pub Date : 2023-12-08DOI: 10.23989/gerontologia.141093
Terhi Lampio, Outi Valkama, L. Lahti, Linda Enroth
{"title":"Ikääntyneet digitalisoituvassa yhteiskunnassa - Kuulumisia Kasvun ja vanhenemisen tutkijoiden (KaVa ry) syysseminaarista","authors":"Terhi Lampio, Outi Valkama, L. Lahti, Linda Enroth","doi":"10.23989/gerontologia.141093","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.141093","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"83 20","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-08","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138586716","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2023-12-08DOI: 10.23989/gerontologia.127911
Suvi-Maarit Kuha, Katriina Niemelä, Pia Vähäkangas, Outi Kanste
RAI-järjestelmää (Resident Assessment Instrument) ja sen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää ikääntyneiden kotihoidon johtamisessa ja päätöksenteon tukena. Poikkileikkausasetelmassa toteutetussa kyselytutkimuksessa kuvattiin johtajien näkemyksiä yksikkönsä hoitajien RAI-osaamisesta, RAI-arvioinnin tekemiseen liittyvistä käytänteistä sekä toiminnan seurannasta ja arvioinnista ikääntyneiden kotihoidossa vuosina 2013 ja 2022. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2022 ikääntyneiden kotihoidon johtajilta eri puolilta Suomea hyödyntäen RAIHYJ-mittaria (RAI-järjestelmän hyödyntäminen johtamisessa). Tuloksia vertailtiin vuonna 2013 toteutetun kyselyn tuloksiin, jossa käytettiin samaa mittaria. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Johtajien näkemyksien mukaan yksiköiden hoitajien RAI-osaamisessa, RAI-arvioinnin tekemiseen liittyvissä käytänteissä sekä toiminnan seurannassa ja arvioinnissa oli kehitettävää. Parhaiten toteutui hoitajien RAI-osaaminen, eniten kehitettävää taas oli toiminnan seurannassa ja arvioinnissa. Johtajien itsearvioidussa RAI-järjestelmään liittyvässä johtamisosaamisessa havaittiin merkittäviä puutteita. Johtajien näkemykset vuosina 2013 ja 2022 olivat samansuuntaisia, mutta myönteistä kehitystä oli havaittavissa kaikilla sisältöalueilla. Tulokset osoittavat, että henkilöstöä ja johtajia tulee ikääntyneiden kotihoidon organisaatioissa kouluttaa systemaattisesti ja koulutus tulee kohdentaa oikein. Lisäksi on tärkeää varmistaa RAI-arviointiprosessin toteutuminen. Managers’ perceptions on the utilization of Resident Assessment Instrument system in home-care services for the older persons in 2013 and 2022 The RAI system (Resident Assessment Instrument) and the information it produces can be used in the management and decision-making of home care services for older people. The aim of this cross-sectional survey was to describe managers’ perceptions of the RAI competence of nurses in their unit, practices related to RAI assessments, and monitoring and evaluation in home care services for older persons. In addition, the study aimed to compare the differences in managers’ perceptions between 2013 and 2022. The data were collected in autumn 2022 from managers of home care services in different parts of Finland using the RAIHYJ (Utilization of the Resident Assessment Instrument in Management) scale. The results of the study were compared to the results of a survey conducted in 2013 in a project concerning the development of elderly care resources and quality of care, in which the data were collected using the same RAIHYJ scale. The data were analyzed using statistical methods. According to the managers’ perceptions, there is a need for improvement in their unit’s nurses’ RAI competence, practices related to RAI assessment, and monitoring and evaluation. RAI competence was rated at the highest level, while monitoring and evaluation were perceived as needing the most improvement. Significant deficiencies were found in the managers’ self-
{"title":"Johtajien näkemyksiä RAI-tiedon hyödyntämisestä ikääntyneiden kotihoidossa vuosina 2013 ja 2022","authors":"Suvi-Maarit Kuha, Katriina Niemelä, Pia Vähäkangas, Outi Kanste","doi":"10.23989/gerontologia.127911","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.127911","url":null,"abstract":"RAI-järjestelmää (Resident Assessment Instrument) ja sen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää ikääntyneiden kotihoidon johtamisessa ja päätöksenteon tukena. Poikkileikkausasetelmassa toteutetussa kyselytutkimuksessa kuvattiin johtajien näkemyksiä yksikkönsä hoitajien RAI-osaamisesta, RAI-arvioinnin tekemiseen liittyvistä käytänteistä sekä toiminnan seurannasta ja arvioinnista ikääntyneiden kotihoidossa vuosina 2013 ja 2022. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2022 ikääntyneiden kotihoidon johtajilta eri puolilta Suomea hyödyntäen RAIHYJ-mittaria (RAI-järjestelmän hyödyntäminen johtamisessa). Tuloksia vertailtiin vuonna 2013 toteutetun kyselyn tuloksiin, jossa käytettiin samaa mittaria. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Johtajien näkemyksien mukaan yksiköiden hoitajien RAI-osaamisessa, RAI-arvioinnin tekemiseen liittyvissä käytänteissä sekä toiminnan seurannassa ja arvioinnissa oli kehitettävää. Parhaiten toteutui hoitajien RAI-osaaminen, eniten kehitettävää taas oli toiminnan seurannassa ja arvioinnissa. Johtajien itsearvioidussa RAI-järjestelmään liittyvässä johtamisosaamisessa havaittiin merkittäviä puutteita. Johtajien näkemykset vuosina 2013 ja 2022 olivat samansuuntaisia, mutta myönteistä kehitystä oli havaittavissa kaikilla sisältöalueilla. Tulokset osoittavat, että henkilöstöä ja johtajia tulee ikääntyneiden kotihoidon organisaatioissa kouluttaa systemaattisesti ja koulutus tulee kohdentaa oikein. Lisäksi on tärkeää varmistaa RAI-arviointiprosessin toteutuminen.\u0000Managers’ perceptions on the utilization of Resident Assessment Instrument system in home-care services for the older persons in 2013 and 2022\u0000 The RAI system (Resident Assessment Instrument) and the information it produces can be used in the management and decision-making of home care services for older people. The aim of this cross-sectional survey was to describe managers’ perceptions of the RAI competence of nurses in their unit, practices related to RAI assessments, and monitoring and evaluation in home care services for older persons. In addition, the study aimed to compare the differences in managers’ perceptions between 2013 and 2022. The data were collected in autumn 2022 from managers of home care services in different parts of Finland using the RAIHYJ (Utilization of the Resident Assessment Instrument in Management) scale. The results of the study were compared to the results of a survey conducted in 2013 in a project concerning the development of elderly care resources and quality of care, in which the data were collected using the same RAIHYJ scale. The data were analyzed using statistical methods. According to the managers’ perceptions, there is a need for improvement in their unit’s nurses’ RAI competence, practices related to RAI assessment, and monitoring and evaluation. RAI competence was rated at the highest level, while monitoring and evaluation were perceived as needing the most improvement. Significant deficiencies were found in the managers’ self-","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"11 20","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-08","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138589414","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2023-12-08DOI: 10.23989/gerontologia.140948
Kaijus Ervasti, Anna Mäki-Petäjä-Leinonen, Mervi Issakainen, Katri Gadd, Minni Teerikangas, Katariina Mauranen, Jenni Savonen, M. Aaltonen
{"title":"Marginalisoituihin ryhmiin kuuluvien ikääntyneiden oikeudet tutkimuksen kohteena","authors":"Kaijus Ervasti, Anna Mäki-Petäjä-Leinonen, Mervi Issakainen, Katri Gadd, Minni Teerikangas, Katariina Mauranen, Jenni Savonen, M. Aaltonen","doi":"10.23989/gerontologia.140948","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.140948","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"44 9","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-08","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138588415","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2023-12-08DOI: 10.23989/gerontologia.130914
Mika Uitto, Merja Hoffrén-Mikkola, Katri Turunen
Terveyden lukutaito käsittää yksilön kyvyt hankkia, ymmärtää, arvioida ja soveltaa terveyteen liittyvää tietoa päätöksenteossaan. Matala terveyden lukutaito on yhteydessä heikompaan terveyteen ja korkeampaan sairastavuuteen. Väestön ikääntyessä tarvitaan lisää tietoa muistisairauksiin ja terveyden lukutaitoon liittyvistä tuen tarpeista sekä ammattilaisten osaamisvaatimuksista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat tukea muistisairausriskissä olevia, muistisairaita ja heidän läheisiään sekä huomioida paremmin heidän terveyden lukutaitoonsa liittyviä tarpeitaan. Tutkimusaineisto kerättiin yhdessä fokusryhmähaastattelussa ja neljässä asiantuntijahaastattelussa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulokset osoittivat terveyden lukutaidon olevan tärkeä voimavara, joka edistää muistisairaiden, muistisairausriskissä olevien sekä heidän läheistensä toimijuutta terveydenhuollossa. Tukeakseen muistisairausriskissä olevia, muistisairaita sekä heidän läheisiään ammattilaisten tulee hallita riittävä muistisairauksiin liittyvä osaaminen ja ymmärrys sekä hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot. Ammattilaisten tulisi myös varmistaa, että potilas- ja asiakaslähtöisyys toteutuu ja että muistisairaat ja heidän läheisensä saavat tarvitsemansa tuen, riippumatta heidän taustoistaan, terveyden lukutaidostaan tai kognitiivisista kyvyistään. Health literacy and memory disorders: Perspectives on the need for support and competency requirements Health literacy encompasses an individual’s abilities to access, understand, appraise, and apply health-related information in their decision-making. Low health literacy is associated with poorer health outcomes and higher morbidity. As the population ages, there is a need for more information on dementia and the support needs related to health literacy, as well as the competence requirements for professionals. The aim of this study was to generate knowledge to support individuals at risk of dementia, individuals with dementia, and their caregivers, and to better address their health literacy needs by social and healthcare professionals. The data were collected through one focus group interview and four expert interviews and analyzed using an inductive content analysis. The results indicated that health literacy is an important resource that enhances the agency of individuals with dementia, those at risk of dementia, and their caregivers in healthcare settings. To support them, professionals need sufficient expertise and understanding of dementia, as well as good communication and interaction skills. Professionals should also ensure patient-centeredness and the availability of necessary support for individuals with dementia and their caregivers, regardless of their backgrounds, health literacy, or cognitive abilities.
{"title":"Terveyden lukutaito ja muistisairaudet: Näkemyksiä tuen tarpeesta ja osaamisvaatimuksista","authors":"Mika Uitto, Merja Hoffrén-Mikkola, Katri Turunen","doi":"10.23989/gerontologia.130914","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.130914","url":null,"abstract":"Terveyden lukutaito käsittää yksilön kyvyt hankkia, ymmärtää, arvioida ja soveltaa terveyteen liittyvää tietoa päätöksenteossaan. Matala terveyden lukutaito on yhteydessä heikompaan terveyteen ja korkeampaan sairastavuuteen. Väestön ikääntyessä tarvitaan lisää tietoa muistisairauksiin ja terveyden lukutaitoon liittyvistä tuen tarpeista sekä ammattilaisten osaamisvaatimuksista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat tukea muistisairausriskissä olevia, muistisairaita ja heidän läheisiään sekä huomioida paremmin heidän terveyden lukutaitoonsa liittyviä tarpeitaan. Tutkimusaineisto kerättiin yhdessä fokusryhmähaastattelussa ja neljässä asiantuntijahaastattelussa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulokset osoittivat terveyden lukutaidon olevan tärkeä voimavara, joka edistää muistisairaiden, muistisairausriskissä olevien sekä heidän läheistensä toimijuutta terveydenhuollossa. Tukeakseen muistisairausriskissä olevia, muistisairaita sekä heidän läheisiään ammattilaisten tulee hallita riittävä muistisairauksiin liittyvä osaaminen ja ymmärrys sekä hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot. Ammattilaisten tulisi myös varmistaa, että potilas- ja asiakaslähtöisyys toteutuu ja että muistisairaat ja heidän läheisensä saavat tarvitsemansa tuen, riippumatta heidän taustoistaan, terveyden lukutaidostaan tai kognitiivisista kyvyistään.\u0000Health literacy and memory disorders: Perspectives on the need for support and competency requirements\u0000Health literacy encompasses an individual’s abilities to access, understand, appraise, and apply health-related information in their decision-making. Low health literacy is associated with poorer health outcomes and higher morbidity. As the population ages, there is a need for more information on dementia and the support needs related to health literacy, as well as the competence requirements for professionals. The aim of this study was to generate knowledge to support individuals at risk of dementia, individuals with dementia, and their caregivers, and to better address their health literacy needs by social and healthcare professionals. The data were collected through one focus group interview and four expert interviews and analyzed using an inductive content analysis. The results indicated that health literacy is an important resource that enhances the agency of individuals with dementia, those at risk of dementia, and their caregivers in healthcare settings. To support them, professionals need sufficient expertise and understanding of dementia, as well as good communication and interaction skills. Professionals should also ensure patient-centeredness and the availability of necessary support for individuals with dementia and their caregivers, regardless of their backgrounds, health literacy, or cognitive abilities.","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"51 30","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-08","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138588032","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2023-12-08DOI: 10.23989/gerontologia.137846
Kaarina Hippi, Hanna Lappalainen
{"title":"Ronskia kieltä ja somen sanoja: Nuorten kielenkäyttö eri-ikäisten mielikuvissa","authors":"Kaarina Hippi, Hanna Lappalainen","doi":"10.23989/gerontologia.137846","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.137846","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"58 35","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-08","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138588217","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2023-10-09DOI: 10.23989/gerontologia.128180
Terhi Myller, Mari Mynttinen
Tutkimuksemme tavoitteena on kuvata ikääntyneiden kotona asumiseen liittyviä tekijöitä. Kysymme, minkälaiset tekijät tukevat ikääntyneiden kotona asumista. Integratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa käytimme kansallista tietokanta Finnaa. Aineiston muodostivat 20 vuosina 2013–2023 julkaistua, ikääntyvien kotona asumista käsittelevää tutkimusta. Analysoimme aineiston teoriaohjaavalla teemoittelulla. Analyysiä ohjasivat ikääntyneiden asumisen sosioekologinen mikro-, meso- ja makrojaottelu sekä WHO:n ikäystävällisen asumisen malli. Tulosten mukaan kotona asumisen tukeminen käsittää ikääntyneen arjen huomioinnin kokonaisvaltaisesti. Keskeisiä asioita ovat ikäystävälliset yhteisöt ja asuinympäristöt sekä sosiokulttuurisen työotteen vahvistaminen asumisessa, palveluissa ja asumisen ennakoinnissa. Lisäksi huomiota on syytä kiinnittää ikääntyneen terveydentilan heikkenemiseen, palveluiden puuttumiseen tai riittämättömyyteen sekä sosiaalisten suhteiden puutteista johtuvaan yksinäisyyteen. Tulosten pohjalta esitämme toimenpide-ehdotuksia, joita voidaan hyödyntää hyvinvointialueilla ja kunnissa ikääntyneiden kotona asumisen ennakoinnissa, suunnittelussa ja tukemisessa. Supporting living at home for older people – A literature review This study aims to describe elements related to older people’s at-home living arrangements to foresee their future living. For a literature review, electronic searches were carried out using the Finna national database. Twenty studies were identified and analysed by using an abductive thematic method. Both the socio-ecological framework of micro-, meso- and macro-criteria and the age-friendly housing model of the WHO were utilized in the analysis. According to the results, supporting living at home comprises comprehensive consideration of older people’s everyday life needs, which includes multiple elements. It is important to focus on age-friendly communities and living environments and strengthen the socio-cultural work attitude in housing, services, and anticipation of living arrangements. Additionally, attention should be paid to older people’s health issues, lack of services, and loneliness due to deficiencies in social relationships. The results can be used in wellbeing services counties and municipalities to foresee, plan, and support older people living at home.
{"title":"Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen – integratiivinen kirjallisuuskatsaus","authors":"Terhi Myller, Mari Mynttinen","doi":"10.23989/gerontologia.128180","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.128180","url":null,"abstract":"Tutkimuksemme tavoitteena on kuvata ikääntyneiden kotona asumiseen liittyviä tekijöitä. Kysymme, minkälaiset tekijät tukevat ikääntyneiden kotona asumista. Integratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa käytimme kansallista tietokanta Finnaa. Aineiston muodostivat 20 vuosina 2013–2023 julkaistua, ikääntyvien kotona asumista käsittelevää tutkimusta. Analysoimme aineiston teoriaohjaavalla teemoittelulla. Analyysiä ohjasivat ikääntyneiden asumisen sosioekologinen mikro-, meso- ja makrojaottelu sekä WHO:n ikäystävällisen asumisen malli. Tulosten mukaan kotona asumisen tukeminen käsittää ikääntyneen arjen huomioinnin kokonaisvaltaisesti. Keskeisiä asioita ovat ikäystävälliset yhteisöt ja asuinympäristöt sekä sosiokulttuurisen työotteen vahvistaminen asumisessa, palveluissa ja asumisen ennakoinnissa. Lisäksi huomiota on syytä kiinnittää ikääntyneen terveydentilan heikkenemiseen, palveluiden puuttumiseen tai riittämättömyyteen sekä sosiaalisten suhteiden puutteista johtuvaan yksinäisyyteen. Tulosten pohjalta esitämme toimenpide-ehdotuksia, joita voidaan hyödyntää hyvinvointialueilla ja kunnissa ikääntyneiden kotona asumisen ennakoinnissa, suunnittelussa ja tukemisessa. Supporting living at home for older people – A literature review This study aims to describe elements related to older people’s at-home living arrangements to foresee their future living. For a literature review, electronic searches were carried out using the Finna national database. Twenty studies were identified and analysed by using an abductive thematic method. Both the socio-ecological framework of micro-, meso- and macro-criteria and the age-friendly housing model of the WHO were utilized in the analysis. According to the results, supporting living at home comprises comprehensive consideration of older people’s everyday life needs, which includes multiple elements. It is important to focus on age-friendly communities and living environments and strengthen the socio-cultural work attitude in housing, services, and anticipation of living arrangements. Additionally, attention should be paid to older people’s health issues, lack of services, and loneliness due to deficiencies in social relationships. The results can be used in wellbeing services counties and municipalities to foresee, plan, and support older people living at home.","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"3 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-10-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135095468","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2023-09-29DOI: 10.23989/gerontologia.130628
Riitta-Liisa Kinni, Eeva Rossi, Minna Zechner, Elisa Tiilikainen, Marjaana Seppänen, Pia Skaffari, Tiina Soukiala, Suvi Ruotsalainen, Jenna Peiponen, Ilkka Pietilä, Mia Niemi, Anne Korpelainen
{"title":"Gerontologisen sosiaalityön osaamista tarvitaan - tuloksia GERIT-hankkeesta","authors":"Riitta-Liisa Kinni, Eeva Rossi, Minna Zechner, Elisa Tiilikainen, Marjaana Seppänen, Pia Skaffari, Tiina Soukiala, Suvi Ruotsalainen, Jenna Peiponen, Ilkka Pietilä, Mia Niemi, Anne Korpelainen","doi":"10.23989/gerontologia.130628","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.130628","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"19 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-09-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135192105","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Pub Date : 2023-09-29DOI: 10.23989/gerontologia.121935
Eija Kaskiharju, Kirsi Günther
Tarkastelemme artikkelissa sosiaalihuollon käsitettä ja sen muutoksia vanhuspalveluiden laatusuosituksissa, joita on tutkittu vähän. Aineistona käytetyt suositukset, joita on yhteensä viisi, on tarkoitettu informaatio-ohjauksen välineiksi. Ymmärrämme tutkimuksessamme sosiaalihuollon hyvinvointia tuottavana yhteiskunnallisena ympäristönä ja tehtävänä. Tarkastelemme sitä, miten sosiaalihuolto ilmaistaan yhteiskunnallisena tehtävänä laatusuosituksissa. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka analyysi ja tulkinta pohjautuvat hermeneutiikkaan ja lähilukuun. Analysoimme aineistosta hermeneuttisen lähiluvun keinoin avainsisältöjä, jotka vaihtelevat laatusuosituksesta toiseen. Sosiaalihuollon tuottama hyvinvointi tarkoittaa jokaisessa viidessä laatusuosituksessa eri tehtäviä. Analyysissa erottuivat sosiaaliset oikeudet, yhteiskunnan sopeutuminen ikääntymiseen, yhteinen suunnitelma työvälineenä, sosiaalihuolto yhteistyökumppanina ja sosiaalihuolto ongelmallisena. Laatusuosituksissa sosiaalihuollon yhteiskunnallinen tehtävä on sivuroolissa, ellei kokonaan syrjäytetty. Is society fading away from elder services? Analysis of social care in quality recommendations The article studies the concept of social care and the changes it has undergone in the quality of recommendation documents for elder services. Five documents were published between 2001 and 2020. The data consists of these documents that stand for service control and guidance within elder care. We understand social care as yielding well-being but also including significant societal functions such as promoting inclusion and equality. The research question is: how society and social care, and the societal in general, are described and defined in the documents of service control and guidance? The research design is based on qualitative analysis, and the application of principles of hermeneutics and close reading methods to discover key categories in each quality recommendation. Analysis indicates that the conceptualisation of well-being yielded by social care in the quality recommendation documents is versatile and inconsistent. The societal function of social care is defined as social rights (2011), societal adjustment to ageing (2008), mutual ageing strategy (2013), social care as a cooperation partner (2017), and social care as a problematic issue (2020). The societal function of social care seems to be fading away from elder services.
{"title":"Himmeneekö sosiaalihuolto vanhuspalveluissa? Analyysi laatusuositusten yhteiskunnallisesta tehtävästä","authors":"Eija Kaskiharju, Kirsi Günther","doi":"10.23989/gerontologia.121935","DOIUrl":"https://doi.org/10.23989/gerontologia.121935","url":null,"abstract":"Tarkastelemme artikkelissa sosiaalihuollon käsitettä ja sen muutoksia vanhuspalveluiden laatusuosituksissa, joita on tutkittu vähän. Aineistona käytetyt suositukset, joita on yhteensä viisi, on tarkoitettu informaatio-ohjauksen välineiksi. Ymmärrämme tutkimuksessamme sosiaalihuollon hyvinvointia tuottavana yhteiskunnallisena ympäristönä ja tehtävänä. Tarkastelemme sitä, miten sosiaalihuolto ilmaistaan yhteiskunnallisena tehtävänä laatusuosituksissa. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka analyysi ja tulkinta pohjautuvat hermeneutiikkaan ja lähilukuun. Analysoimme aineistosta hermeneuttisen lähiluvun keinoin avainsisältöjä, jotka vaihtelevat laatusuosituksesta toiseen. Sosiaalihuollon tuottama hyvinvointi tarkoittaa jokaisessa viidessä laatusuosituksessa eri tehtäviä. Analyysissa erottuivat sosiaaliset oikeudet, yhteiskunnan sopeutuminen ikääntymiseen, yhteinen suunnitelma työvälineenä, sosiaalihuolto yhteistyökumppanina ja sosiaalihuolto ongelmallisena. Laatusuosituksissa sosiaalihuollon yhteiskunnallinen tehtävä on sivuroolissa, ellei kokonaan syrjäytetty. Is society fading away from elder services? Analysis of social care in quality recommendations The article studies the concept of social care and the changes it has undergone in the quality of recommendation documents for elder services. Five documents were published between 2001 and 2020. The data consists of these documents that stand for service control and guidance within elder care. We understand social care as yielding well-being but also including significant societal functions such as promoting inclusion and equality. The research question is: how society and social care, and the societal in general, are described and defined in the documents of service control and guidance? The research design is based on qualitative analysis, and the application of principles of hermeneutics and close reading methods to discover key categories in each quality recommendation. Analysis indicates that the conceptualisation of well-being yielded by social care in the quality recommendation documents is versatile and inconsistent. The societal function of social care is defined as social rights (2011), societal adjustment to ageing (2008), mutual ageing strategy (2013), social care as a cooperation partner (2017), and social care as a problematic issue (2020). The societal function of social care seems to be fading away from elder services.","PeriodicalId":75881,"journal":{"name":"Gerontologia","volume":"9 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-09-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135193049","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
京ICP备2023020795号-1
扫码关注我们
求助内容：
应助结果提醒方式：