Johdanto. Koronapandemialla on monenlaisia haitallisia vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen. Vaikutukset riippuvat yksilökohtaisista tekijöistä Menetelmät. Toukokuussa 2021 lähetettiin Turun yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle Webropol-kysely, jossa kartoitettiin heidän masennusoireitaan ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä korona-aikana. Kysely lähetettiin 27784 yliopistolaiselle, joista 1998 eli 7.4 % palautti hyväksytysti täytetyn lomakkeen. Yliopisto-otoksen tuloksia verrattiin vuonna 2008 toteutetun vastaavan väestökyselyn tuloksiin. Tulokset. Alle 51-vuotiaat yliopistokyselyn tutkittavat raportoivat masennusoireita enemmän kuin vastaavan ikäiset väestökyselyn tutkittavat ennen koronapandemiaa. Iän ja työtilanteen lisäksi kontaktien määrä perheenjäseniin ja ystäviin, aktiivinen kuntoilu ja nopea toipuminen vastoinkäymisistä (resilienssi) yhdistyivät vähäisiin masennusoireisiin. Sen sijaan lapsuuden traumakokemukset yhdistyivät runsaaseen masennusoireiluun. Pohdinta. Koronapandemialla ja sen torjuntaan liittyvillä toimenpiteillä saattoi olla yhteyttä erityisesti nuorten aikuisten lisääntyneeseen depressiiviseen oireiluun myös yliopistoyhteisössä. Pandemian torjunnassa tulee tartuntojen ehkäisyjen ohella ottaa huomioon myös toimintaohjeisiin ja rajoitustoimenpiteisiin liittyvät, väestöön kohdistuvat sosiaalipsykologiset haittavaikutukset.
{"title":"Koronapandemia ja mielenterveysoireilu yliopistoväellä, kyselytutkimus","authors":"R. Salokangas, Tiina From, Jarmo Hietala","doi":"10.23990/sa.113021","DOIUrl":"https://doi.org/10.23990/sa.113021","url":null,"abstract":"Johdanto. Koronapandemialla on monenlaisia haitallisia vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen. Vaikutukset riippuvat yksilökohtaisista tekijöistä\u0000Menetelmät. Toukokuussa 2021 lähetettiin Turun yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle Webropol-kysely, jossa kartoitettiin heidän masennusoireitaan ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä korona-aikana. Kysely lähetettiin 27784 yliopistolaiselle, joista 1998 eli 7.4 % palautti hyväksytysti täytetyn lomakkeen. Yliopisto-otoksen tuloksia verrattiin vuonna 2008 toteutetun vastaavan väestökyselyn tuloksiin.\u0000Tulokset. Alle 51-vuotiaat yliopistokyselyn tutkittavat raportoivat masennusoireita enemmän kuin vastaavan ikäiset väestökyselyn tutkittavat ennen koronapandemiaa. Iän ja työtilanteen lisäksi kontaktien määrä perheenjäseniin ja ystäviin, aktiivinen kuntoilu ja nopea toipuminen vastoinkäymisistä (resilienssi) yhdistyivät vähäisiin masennusoireisiin. Sen sijaan lapsuuden traumakokemukset yhdistyivät runsaaseen masennusoireiluun.\u0000Pohdinta. Koronapandemialla ja sen torjuntaan liittyvillä toimenpiteillä saattoi olla yhteyttä erityisesti nuorten aikuisten lisääntyneeseen depressiiviseen oireiluun myös yliopistoyhteisössä. Pandemian torjunnassa tulee tartuntojen ehkäisyjen ohella ottaa huomioon myös toimintaohjeisiin ja rajoitustoimenpiteisiin liittyvät, väestöön kohdistuvat sosiaalipsykologiset haittavaikutukset.","PeriodicalId":85557,"journal":{"name":"Sosiaalilaaketieteellinen Aikakauslehti","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-01","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"68796110","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Hennariikka Heinijoki, M. Karhula, R. Seppänen-Järvelä
Implementaatiotutkimus kohdistuu tietyn toimintatavan tai innovaation toimeenpanoon ja toteutukseen. Implementaatiotutkimuksessa on käytössä useita erilaisia viitekehyksiä ja käsitteellisiä malleja, joita käytetään kuvaamaan ja opastamaan tutkimustiedon käyttöönotossa sekä ymmärtämään ja selittämään implementaatiota. Tässä artikkelissa selvitämme kirjallisuuskatsauksen pohjalta, millaisia implementaatiotutkimuksen viitekehyksiä on käytetty erityisesti kuntoutuksen tutkimuksen alueella. Kuvaamme, mitä viitekehyksiä kuntoutuksen tutkimuksessa on käytetty eri maissa viimeisen kymmenen vuoden aikana ja millaisia tutkimusasetelmia on hyödynnetty. Artikkeli tuottaa uutta tietoa implementaatiotutkimuksen viitekehysten käytöstä kuntoutuksen tutkimuksessa. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin kartoittavana kirjallisuuskatsauksena (scoping review). Tiedonhaku ja artikkeleiden valinta toteutettiin systemaattisesti. Tiedonhaku tehtiin seuraavista tietokannoista: PubMed, CINAHL, SCOPUS, ScienceDirect ja SagePremier kesäkuussa 2021-marraskuussa 2021. Artikkeleiden valinnan suoritti kolme tutkijaa. Aineiston analyysin toteutimme määrällisenä kuvailevana analyysina. Artikkeleista eriteltiin seuraavat tiedot: julkaisuvuosi, maa, tutkimusasetelma, tutkittavat sekä tutkimuksissa käytetyt viitekehykset sekä niiden määrä per tutkimus. Seuraavassa vaiheessa eriteltyjä tietoja tarkasteltiin suhteessa toisiinsa ja käytettyihin viitekehyksiin. Haun pohjalta löydettiin kokonaisuudessaan 1579 viitettä. Duplikaattien poiston jälkeen jäi läpikäytäväksi 847 viitettä. Näistä analyysivaiheeseen otettiin 73 tutkimusta, jotka täyttivät mukaanottokriteerit. Implementaatiotutkimuksen määrä ja viitekehysten käyttö on noussut vuodesta 2019 eteenpäin ja tutkimusta on tehty eniten Kanadassa. Tutkimusmenetelmien osalta laadullinen tutkimus ja monimenetelmätutkimus näyttäytyvät vahvoina. Tutkimuksissa oli käytössä 18 eri viitekehystä. Kuitenkin joukosta erottuvat selvästi käyttöön vakiintuneet viitekehykset, joista voidaan nostaa esille kolme käytetyintä viitekehystä: 1. The Knowledge-to- Action -framework (KTA) 2. The Consolidated Framework for Implementation Research (CFIR) 3. Theoretical Domains Framework (TDF). Jatkotutkimusta viitekehysten hyödyntämisestä tarvitaan, esimerkiksi, millaisiin eri käyttötarkoituksiin eri viitekehykset soveltuvat kuntoutuksen tutkimuksessa.
{"title":"Implementaatiotutkimuksen viitekehysten soveltaminen kuntoutuksen tutkimuksessa. Kartoittava kirjallisuuskatsaus","authors":"Hennariikka Heinijoki, M. Karhula, R. Seppänen-Järvelä","doi":"10.23990/sa.120634","DOIUrl":"https://doi.org/10.23990/sa.120634","url":null,"abstract":"Implementaatiotutkimus kohdistuu tietyn toimintatavan tai innovaation toimeenpanoon ja toteutukseen. Implementaatiotutkimuksessa on käytössä useita erilaisia viitekehyksiä ja käsitteellisiä malleja, joita käytetään kuvaamaan ja opastamaan tutkimustiedon käyttöönotossa sekä ymmärtämään ja selittämään implementaatiota.\u0000Tässä artikkelissa selvitämme kirjallisuuskatsauksen pohjalta, millaisia implementaatiotutkimuksen viitekehyksiä on käytetty erityisesti kuntoutuksen tutkimuksen alueella. Kuvaamme, mitä viitekehyksiä kuntoutuksen tutkimuksessa on käytetty eri maissa viimeisen kymmenen vuoden aikana ja millaisia tutkimusasetelmia on hyödynnetty. Artikkeli tuottaa uutta tietoa implementaatiotutkimuksen viitekehysten käytöstä kuntoutuksen tutkimuksessa.\u0000Kirjallisuuskatsaus toteutettiin kartoittavana kirjallisuuskatsauksena (scoping review). Tiedonhaku ja artikkeleiden valinta toteutettiin systemaattisesti. Tiedonhaku tehtiin seuraavista tietokannoista: PubMed, CINAHL, SCOPUS, ScienceDirect ja SagePremier kesäkuussa 2021-marraskuussa 2021. Artikkeleiden valinnan suoritti kolme tutkijaa.\u0000Aineiston analyysin toteutimme määrällisenä kuvailevana analyysina. Artikkeleista eriteltiin seuraavat tiedot: julkaisuvuosi, maa, tutkimusasetelma, tutkittavat sekä tutkimuksissa käytetyt viitekehykset sekä niiden määrä per tutkimus. Seuraavassa vaiheessa eriteltyjä tietoja tarkasteltiin suhteessa toisiinsa ja käytettyihin viitekehyksiin.\u0000Haun pohjalta löydettiin kokonaisuudessaan 1579 viitettä. Duplikaattien poiston jälkeen jäi läpikäytäväksi 847 viitettä. Näistä analyysivaiheeseen otettiin 73 tutkimusta, jotka täyttivät mukaanottokriteerit.\u0000Implementaatiotutkimuksen määrä ja viitekehysten käyttö on noussut vuodesta 2019 eteenpäin ja tutkimusta on tehty eniten Kanadassa. Tutkimusmenetelmien osalta laadullinen tutkimus ja monimenetelmätutkimus näyttäytyvät vahvoina. Tutkimuksissa oli käytössä 18 eri viitekehystä. Kuitenkin joukosta erottuvat selvästi käyttöön vakiintuneet viitekehykset, joista voidaan nostaa esille kolme käytetyintä viitekehystä: 1. The Knowledge-to- Action -framework (KTA) 2. The Consolidated Framework for Implementation Research (CFIR) 3. Theoretical Domains Framework (TDF). Jatkotutkimusta viitekehysten hyödyntämisestä tarvitaan, esimerkiksi, millaisiin eri käyttötarkoituksiin eri viitekehykset soveltuvat kuntoutuksen tutkimuksessa.","PeriodicalId":85557,"journal":{"name":"Sosiaalilaaketieteellinen Aikakauslehti","volume":"66 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-01","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"68796272","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Lasten ja nuorten mielenterveysoireilu ei näytä laantumisen merkkejä","authors":"Olli Kiviruusu, T. Aalto-Setälä","doi":"10.23990/sa.129680","DOIUrl":"https://doi.org/10.23990/sa.129680","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":85557,"journal":{"name":"Sosiaalilaaketieteellinen Aikakauslehti","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-01","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"68796916","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Henna Vepsäläinen, Carola Ray, Reetta Lehto, Essi Skaffari, Kaija Nissinen, Satu Kinnunen, Elviira Lehto, Liisa Korkalo, Nina Sajaniemi, Eva Roos, M. Erkkola
Stressin säätely ja elintavat ovat yhteydessä toisiinsa jo lapsilla. Sosioekologisten mallien mukaan lasten elintapoihin vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi fyysisen ja sosiaalisen ympäristön tekijät. Koska valtaosa suomalaisista lapsista osallistuu kunnalliseen varhaiskasvatukseen päiväkodissa, lasten elintapojen kannalta merkittävimmät ympäristöt ovat koti ja päiväkoti. DAGIS-hankkeen päätavoitteina oli tuottaa uutta tietoa 3–6-vuotiaiden lasten elintavoista ja stressin säätelystä, tunnistaa elintapoihin ja stressin säätelyyn yhteydessä olevia koti- ja päiväkotiympäristön tekijöitä sekä selvittää sosioekonomisen aseman yhteyttä elintapoihin. Hanke toteutettiin yhteistyössä Folkhälsanin tutkimuskeskuksen, Helsingin yliopiston sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa, ja sen ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2015–2016 toteutettiin laaja poikkileikkaustutkimus (kartoitus) kahdeksassa kunnassa. Tämän katsauksen aineistona on DAGIS-tutkimuksen kartoitusvaiheesta 31.12.2021 mennessä julkaistut ja arvioitavaksi lähetetyt vertaisarvioidut artikkelit (32 kpl), joissa tutkimuksen kohteena on ollut lasten elintavat, stressin säätely tai näiden yhdistelmä. Korkean sosioekonomisen aseman perheiden lapsilla oli vähemmän ruutuaikaa ja terveellisempi ruokavalio. Vanhempien tiukat asenteet, mielipiteet ja normit olivat yhteydessä vähempään ruutuaikaan. Vähäiseen paikallaanoloon liittyviä tekijöitä olivat vanhempien tiukat asenteet, mielipiteet ja normit, päiväkodista tehtävät retket ja varhaiskasvattajien paikallaanoloa katkovat käytännöt. Vanhempien esimerkki, varhaiskasvattajien myönteinen suhtautuminen päiväkotiruokaan, rohkaiseva käytös sekä päiväkodin ruokailuun liittyvät käytännöt olivat yhteydessä terveelliseen ruokavalioon. Kuntien linjauksilla voidaan vaikuttaa lasten mahdollisuuksiin liikkua ja syödä terveellisesti sosioekonomisesta taustasta riippumatta.
{"title":"Mitä DAGIS-tutkimus kertoo päiväkoti-ikäisten suomalaislasten terveydestä ja hyvinvoinnista?","authors":"Henna Vepsäläinen, Carola Ray, Reetta Lehto, Essi Skaffari, Kaija Nissinen, Satu Kinnunen, Elviira Lehto, Liisa Korkalo, Nina Sajaniemi, Eva Roos, M. Erkkola","doi":"10.23990/sa.116414","DOIUrl":"https://doi.org/10.23990/sa.116414","url":null,"abstract":"Stressin säätely ja elintavat ovat yhteydessä toisiinsa jo lapsilla. Sosioekologisten mallien mukaan lasten elintapoihin vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi fyysisen ja sosiaalisen ympäristön tekijät. Koska valtaosa suomalaisista lapsista osallistuu kunnalliseen varhaiskasvatukseen päiväkodissa, lasten elintapojen kannalta merkittävimmät ympäristöt ovat koti ja päiväkoti.\u0000DAGIS-hankkeen päätavoitteina oli tuottaa uutta tietoa 3–6-vuotiaiden lasten elintavoista ja stressin säätelystä, tunnistaa elintapoihin ja stressin säätelyyn yhteydessä olevia koti- ja päiväkotiympäristön tekijöitä sekä selvittää sosioekonomisen aseman yhteyttä elintapoihin. Hanke toteutettiin yhteistyössä Folkhälsanin tutkimuskeskuksen, Helsingin yliopiston sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa, ja sen ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2015–2016 toteutettiin laaja poikkileikkaustutkimus (kartoitus) kahdeksassa kunnassa. Tämän katsauksen aineistona on DAGIS-tutkimuksen kartoitusvaiheesta 31.12.2021 mennessä julkaistut ja arvioitavaksi lähetetyt vertaisarvioidut artikkelit (32 kpl), joissa tutkimuksen kohteena on ollut lasten elintavat, stressin säätely tai näiden yhdistelmä.\u0000Korkean sosioekonomisen aseman perheiden lapsilla oli vähemmän ruutuaikaa ja terveellisempi ruokavalio. Vanhempien tiukat asenteet, mielipiteet ja normit olivat yhteydessä vähempään ruutuaikaan. Vähäiseen paikallaanoloon liittyviä tekijöitä olivat vanhempien tiukat asenteet, mielipiteet ja normit, päiväkodista tehtävät retket ja varhaiskasvattajien paikallaanoloa katkovat käytännöt. Vanhempien esimerkki, varhaiskasvattajien myönteinen suhtautuminen päiväkotiruokaan, rohkaiseva käytös sekä päiväkodin ruokailuun liittyvät käytännöt olivat yhteydessä terveelliseen ruokavalioon. Kuntien linjauksilla voidaan vaikuttaa lasten mahdollisuuksiin liikkua ja syödä terveellisesti sosioekonomisesta taustasta riippumatta.","PeriodicalId":85557,"journal":{"name":"Sosiaalilaaketieteellinen Aikakauslehti","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-01","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"68796150","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Yhteiskunnallisesti orientoitunut ja menetelmällisesti ankara tutkimus","authors":"Antti Maunu","doi":"10.23990/sa.128632","DOIUrl":"https://doi.org/10.23990/sa.128632","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":85557,"journal":{"name":"Sosiaalilaaketieteellinen Aikakauslehti","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-01","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"68796895","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
TAUSTAA Suomen sosiaalija terveydenhuollon järjestelmässä, tilanteessa ennen viime vuodenvaihteen hyvinvointialueuudistusta, oli omat erikoispiirteensä. Veropohjainen järjestelmä oli äärimmilleen ha jau tettu: yhteensä 309 kuntaa vastasi perus ter veydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelujen järjes tä misestä. Lisäksi 20 sairaanhoitopiiriä vasta si erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta ja 5 yli opis tosairaalaa yliopistotason sairaanhoidosta. Kustannukset asukasta kohden olivat OECDmaiden keskitasoa, minkä voisi laskea saavutukseksi huomioiden 5,5 miljoonan asukkaan väestön ja massiivisen maapinta-alan – esimerkiksi Singaporessa on melko samanlainen terveydenhuoltojärjestelmä mutta noin 500-kertainen väes töntiheys. Vuodenvaihteessa 2022–2023 voimaantullut alueuudistus yhdisti perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon ja pelastustoimen 21 hyvinvointialueeksi – Helsinki ja Ahvenanmaa säilyivät itsenäisinä toimijoinaan. Miksi uudistus tehtiin? Eräs tärkeimpiä syitä oli, että Suomi on yksi Euroopan ikääntyvimpiä valtioita. Maan vanhushuoltosuhde kasvaa tällä hetkellä eräänä nopeimpina Euroopasta – esimerkiksi Financial Times onkin viitannut kehitykseen termillä ”demografinen aikapommi” ja näkisi että Suomi voisi paitsi lähettää varoituksen muulle Euroopalle myös tuoda uutta tutkimustietoa ilmiöön reagoimiseksi muun Euroopan saapuessa vastaavaan tilanteeseen. Suomessa on kansain välisesti vertaillen korkealaatuisia ja kattavia kansallisesti kerättyjä yksilötasoisia sote-rekistereitä, joihin on kerätty mm. jokainen yksittäinen palvelutapahtuma julkisessa sosiaalija terveydenhuollossa. Rekisteritietoa voidaan käyttää tutkimustar koituksiin ja tietoja voidaan yhdistää esimerkiksi yksilötason sosiodemografisiin taustatietoi hin. Myös kustannukset voidaan määrittää SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2023: 60: 227–231 L e c t i o p r a e c u r s o r i a
背景芬兰的社会和医疗保健系统,在去年年初福利领域改革之前的情况,有其自身的特点。税收制度极其复杂:共有309个市镇负责基本的卫生和社会福利服务。此外,20个医院区负责提供专业医疗服务,另有5家医院负责大学级别的医疗服务。人均成本是经合组织国家的平均水平,考虑到550万居民的人口和巨大的土地面积,这可以被视为一项成就——例如,新加坡的医疗保健系统相当相似,但人口密度约为500倍。该地区改革于2022年至2023年之交生效,将初级卫生保健、专业医疗保健、社会福利和救援服务合并为21个福利领域——赫尔辛基和奥兰仍然是独立的运营商。为什么要进行改革?最重要的原因之一是芬兰是欧洲历史最悠久的国家之一。该国的养老比率目前是欧洲增长最快的国家之一——例如,英国《金融时报》将这一发展称为“人口定时炸弹”,并认为芬兰不仅可以向欧洲其他地区发出警告,还可以在欧洲其他地区出现类似情况时,带来新的研究数据来应对这一现象。通过国际比较,芬兰拥有高质量和全面的国家收集的个人级卫生和社会服务登记册,其中包括例如公共社会和卫生保健中的每一项服务活动。登记册数据可用于研究目的,并可与个人层面的社会人口背景数据相结合。成本也可以由《社会医学议程》2023:60:227-231 L e c t i o p r a e c u r s o r i a确定
{"title":"Lyhyt- ja pitkäaikaispalveluita sisältävien mesotason hoito- ja hoivajärjestelmien suorituskyvyn analyysi","authors":"Olli Halminen","doi":"10.23990/sa.128662","DOIUrl":"https://doi.org/10.23990/sa.128662","url":null,"abstract":"TAUSTAA Suomen sosiaalija terveydenhuollon järjestelmässä, tilanteessa ennen viime vuodenvaihteen hyvinvointialueuudistusta, oli omat erikoispiirteensä. Veropohjainen järjestelmä oli äärimmilleen ha jau tettu: yhteensä 309 kuntaa vastasi perus ter veydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelujen järjes tä misestä. Lisäksi 20 sairaanhoitopiiriä vasta si erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta ja 5 yli opis tosairaalaa yliopistotason sairaanhoidosta. Kustannukset asukasta kohden olivat OECDmaiden keskitasoa, minkä voisi laskea saavutukseksi huomioiden 5,5 miljoonan asukkaan väestön ja massiivisen maapinta-alan – esimerkiksi Singaporessa on melko samanlainen terveydenhuoltojärjestelmä mutta noin 500-kertainen väes töntiheys. Vuodenvaihteessa 2022–2023 voimaantullut alueuudistus yhdisti perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon ja pelastustoimen 21 hyvinvointialueeksi – Helsinki ja Ahvenanmaa säilyivät itsenäisinä toimijoinaan. Miksi uudistus tehtiin? Eräs tärkeimpiä syitä oli, että Suomi on yksi Euroopan ikääntyvimpiä valtioita. Maan vanhushuoltosuhde kasvaa tällä hetkellä eräänä nopeimpina Euroopasta – esimerkiksi Financial Times onkin viitannut kehitykseen termillä ”demografinen aikapommi” ja näkisi että Suomi voisi paitsi lähettää varoituksen muulle Euroopalle myös tuoda uutta tutkimustietoa ilmiöön reagoimiseksi muun Euroopan saapuessa vastaavaan tilanteeseen. Suomessa on kansain välisesti vertaillen korkealaatuisia ja kattavia kansallisesti kerättyjä yksilötasoisia sote-rekistereitä, joihin on kerätty mm. jokainen yksittäinen palvelutapahtuma julkisessa sosiaalija terveydenhuollossa. Rekisteritietoa voidaan käyttää tutkimustar koituksiin ja tietoja voidaan yhdistää esimerkiksi yksilötason sosiodemografisiin taustatietoi hin. Myös kustannukset voidaan määrittää SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2023: 60: 227–231 L e c t i o p r a e c u r s o r i a","PeriodicalId":85557,"journal":{"name":"Sosiaalilaaketieteellinen Aikakauslehti","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-01","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"68796904","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Heidi Kesanto-Jokipolvi, Kristiina Ojala, Anna-Maija Koivisto, Pirjo Lindfors
Itsearvioitu terveydentila on monipuolinen mittari, jossa sosiokulttuuriset tekijät yhdistyvät yksilötasoiseen kokemukseen. Monipuolisuutensa vuoksi se on tärkeä väline lasten terveysseurannassa. Suomalaisten lasten itsearvioitu terveydentila näyttää huonontuneen viime vuosina. Lisää tietoa lasten terveyskokemuksesta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä tarvitaan, sillä edellisiä on tutkittu verrattain vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa mitkä tekijät ovat yhteydessä viidesluokkalaisten lasten huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan ja eroavatko nämä tekijät sukupuolen mukaan. Tutkimuksen aineistona käytettiin viidesluokkalaisten (11-vuotiaat, n=959) WHO-Koululaistutkimuksen kyselyvastauksia vuodelta 2018. Logistista regressiomallia käyttämällä tutkittiin miten sosioekonominen asema, kokemus oman kehon painosta, koetut terveysongelmat, aamiaisen syöminen, päivittäinen hedelmien tai vihannesten käyttö sekä fyysinen aktiivisuus ovat yhteydessä tyttöjen ja poikien huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan. Oman kehon arvioiminen liian lihavaksi tai liian laihaksi oli yhteydessä huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan kaikissa tutkituissa malleissa molemmilla sukupuolilla. Tarkasteltaessa yksittäisten tekijöiden yhteyttä huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan havaittiin, että koettujen terveysongelmien ja viikonloppuisin syödyn aamiaisen yhdysvaikutukset olivat sukupuolen kanssa tilastollisesti merkitseviä. Huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan yhteydessä olevat tekijät painottuivat pojilla ja tytöillä eri tavalla myös tutkittaessa usean tekijän samanaikaista yhteyttä. Pojilla korostuivat epäterveelliset ruokailutottumukset ja tytöillä itsearvioidut terveysongelmat sekä aamiaisen epäsäännöllinen syöminen viikonloppuisin. Tutkimuksemme viidesluokkalaisten huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan yhteydessä olevista tekijöistä antaa viitteitä sukupuolittaisten erojen varhaisesta kehittymisestä. Näiden erojen lisäksi tulisi huomioida koettuun kehon painoon liittyvä merkityksenanto jo alakouluiässä.
{"title":"Huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan yhteydessä olevat tekijät viidesluokkalaisilla lapsilla","authors":"Heidi Kesanto-Jokipolvi, Kristiina Ojala, Anna-Maija Koivisto, Pirjo Lindfors","doi":"10.23990/sa.115593","DOIUrl":"https://doi.org/10.23990/sa.115593","url":null,"abstract":"Itsearvioitu terveydentila on monipuolinen mittari, jossa sosiokulttuuriset tekijät yhdistyvät yksilötasoiseen kokemukseen. Monipuolisuutensa vuoksi se on tärkeä väline lasten terveysseurannassa. Suomalaisten lasten itsearvioitu terveydentila näyttää huonontuneen viime vuosina. Lisää tietoa lasten terveyskokemuksesta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä tarvitaan, sillä edellisiä on tutkittu verrattain vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa mitkä tekijät ovat yhteydessä viidesluokkalaisten lasten huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan ja eroavatko nämä tekijät sukupuolen mukaan.\u0000Tutkimuksen aineistona käytettiin viidesluokkalaisten (11-vuotiaat, n=959) WHO-Koululaistutkimuksen kyselyvastauksia vuodelta 2018. Logistista regressiomallia käyttämällä tutkittiin miten sosioekonominen asema, kokemus oman kehon painosta, koetut terveysongelmat, aamiaisen syöminen, päivittäinen hedelmien tai vihannesten käyttö sekä fyysinen aktiivisuus ovat yhteydessä tyttöjen ja poikien huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan.\u0000Oman kehon arvioiminen liian lihavaksi tai liian laihaksi oli yhteydessä huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan kaikissa tutkituissa malleissa molemmilla sukupuolilla. Tarkasteltaessa yksittäisten tekijöiden yhteyttä huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan havaittiin, että koettujen terveysongelmien ja viikonloppuisin syödyn aamiaisen yhdysvaikutukset olivat sukupuolen kanssa tilastollisesti merkitseviä. Huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan yhteydessä olevat tekijät painottuivat pojilla ja tytöillä eri tavalla myös tutkittaessa usean tekijän samanaikaista yhteyttä. Pojilla korostuivat epäterveelliset ruokailutottumukset ja tytöillä itsearvioidut terveysongelmat sekä aamiaisen epäsäännöllinen syöminen viikonloppuisin.\u0000Tutkimuksemme viidesluokkalaisten huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan yhteydessä olevista tekijöistä antaa viitteitä sukupuolittaisten erojen varhaisesta kehittymisestä. Näiden erojen lisäksi tulisi huomioida koettuun kehon painoon liittyvä merkityksenanto jo alakouluiässä.","PeriodicalId":85557,"journal":{"name":"Sosiaalilaaketieteellinen Aikakauslehti","volume":" ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-01","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"48636192","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}